14.1.2011

Hei 2010 moi 2011

Joulukuusemme kannettiin ulos vasta pari päivää sitten, en millään olisi halunnut luopua sen tuomasta tuoksusta. Mun puolesta sisällä saisi olla kuusipuu ympäri vuoden. Joulukoristeetkin ovat vasta matkalla kellariin...

Meillä kuusta kaunistivat isovanhemmiltani perityt koristeet, jotka ovat mulle tärkeitä aarteita. Osa niistä on makuuni vähän liian kitchiä, mutta etenkin vanhat lasipallot on aivan mahtavia.

Piti blogata tästä jo joulukuussa, mutta kerrottakoon näin jälkeenpäin, että kuusessamme paloivat oikeat kynttilät, ei mitkään sähkövalot. Pakko myöntää, että ajatus elävästä tulesta kuusessa (ja puutalossa!) vähän pelotti, mutta mieheni lapsuudessa kuusessa paloivat oikeat kynttilät kuulemma aina, joten uskalsin laittaa sellaiset myös meidän kuusipuuhun.

Livetuli toi kieltämättä joulukuusen ihailuun ihan uuden ulottuvuuden. Mikä tunnelma! Lisäksi kuusen äärellä tuli oltua ihan eri tavalla, rauhassa. Kun kynttilät sytyttää, tulee puun äärellä oltua sen kummemmin poukkoilematta. Tietenkään oikea tuli kuusessa ei ole ehkä paras ratkaisu pikkulapsiperheeseen, mutta pienen vauvan kanssa homma vielä toimii.

Tässä mä vaan jorisen joulusta 2010, vaikka uusi vuosi on jo täällä! Mun ainoa uudenvuodenlupaukseni liittyy liikkumiseen, nykyään kun tuntuu, ettei ehdi millään urheilla. Mun on iät ja ajat pitänyt blogata teille liikunnasta, Kaisa kun teki mulle kunto- ja ravinto-ohjelman ja kaikkea... Kaisa: I´m getting there... Ongelma vaan on se, että jos urheilen, en ehdi blogata. Pitäisi varmaan uhrata parit blogaukset ja nostaa äässi penkistä. Hankkiutua niiden jo ostettujen painojen äärelle ja alkaa huhkia. Yritetään.

On mulla toinenkin lupaus: olen päättänyt, että siinä missä 2010 oli yhtä paahtamista, olkoon 2011 paljon relampi. 2011 tulee olemaan myös livempi vuosi, 2010 oli ihan liian virtuaalispainotteinen. Tänä vuonna siis vähemmän tietokonetta, enemmän oikeaa elämää.

... ja tässä mä taas kökin koneella, vaikka pitäisi jo nukkua. Heikolta näyttää uudenvuodenlupausten noudattaminen. Noh, aloitan huomenna.

5 kommenttia:

Iines kirjoitti...

Meillä oli yhtenä vuonna elävät kynttilät, kun mies vastusti sähköisiä, mutta ei se toiminut: ne alkoi kärtsätä ylempiä oksia. Sekin harmitti, ettei valot palaneet yhtä montaa tuntia sähköisiin verrattuna. Valaistuna kuusi on kuitenkin kauneimmillaan.

Katja kirjoitti...

"Siinä missä 2010 oli yhtä paahtamista, olkoon 2011 paljon relampi."
Tervetuloa takas duuniin yhdistämään perheellisen ja palkansaajan elämä. ;)

piparminttu kirjoitti...

Meilläkin oli aina minun kotona asuessani oikea kynttilät joulukuusessa. Niiden asetteleminen oli tietenkin aikuisten hommaa, etteivät ylemmät oksat kärtsänneet, kuten Iinekselllä on käynyt. Oli oikeassa tulessa ihan oma tunnelmansa ja kuusen kynttilöiden sytyttämistä oikein odotettiin aattoiltana. Ja eihän siitä vierestä oikein vahtimasta voinut minnekään lähteä, joten sikäli rauhoitti kummasti.Toimi pikkulapsiperheessä, kunnes kissanpennut muuttivat taloon -niitä ei kukaan oikein enää jaksanut alkaa vahtimaan.

anna kirjoitti...

kuuset tuoksui kyllä aika ihanalle tänä jouluna :)

tein löydön kaupasta tänään: rainbowlla on kotimaista kylmäpuristettua LUOMUrypsiöljää. mut pullo on muovinen :(

eeva kirjoitti...

Mulla on saman tapainen lupaus tälle vuodelle, viime vuos oli aivan liian kiireinen! Tänä vuonna aion ehtiä vain olla ja miettiä, että mitäpä sitä seuraavaksi tekis :)

Hyvää uutta vuotta teille!

Suositut tekstit