8.11.2010

(melkein) Lisäaineeton torttuhillo

Avasimme glögikauden eilen, kutsumalla uudet naapurit kylään. Olen joka vuosi, ostaessani sen vuoden ainoan luumumarmeladipurkin ajatellut, että luumusose pitäisi tehdä itse. Kaupan torttuhilloa höystää ihan turha lisäaineiden cocktail. Lisäksi se on ällömakeaa.

Esimerkiksi monelle tuttu, Dronningholmin Tähtitorttu luumumarmeladi sisältää kuutta eri lisäainetta:
  • hyytelöimisaineet E440, E412, ja E410
  • happamuudensäätöaine E330
  • säilöntäaine E202
  • stabilointiaine E333
Nämä lisäaineet eivät ole pahimmasta päästä kylläkään, mutta miksi syödä niitä, kun ne voi äärimmäisen helposti välttää? Mua ärsyttää turhien lisäaineiden lisäksi kaupan luumuhillon makeus: 100:ssa grammassa Dronningholmia on 47 gramma sokeria. Melko makeaa! Sokeri lukeekin tuoteselosteessa heti luumun jälkeen, joten sitä on tuotteen raaka-aineista toiseksi eniten.

Niinpä tein vihdoinkin luumuhilloni itse! Kakalta näyttää, mutta maku on mainio.

Ostin pari pussia kuivattuja (mutta meheviä) luumuja. Kivettömiä tietty. Heitin ne blenderiin, laitoin sekaan desin vettä, ruokalusikallisen kanelia ja vajaan ruokalusikallisen inkiväärijauhetta. Surrrurr ja valmista parissa minuutissa. Tosin: kannattaa ottaa huomioon, että mikä tahansa rimpulablenderi ei välttämättä luumuihin pysty, mutta homma hoituu ihan varmasti helposti vaikka sauvasekoittimella.

Koemaistajina käyttämäni naapurit eivät huomanneet eroa kaupan hilloon ja täytyy sanoa, että minut yllätti, kuinka makeaa itse tehty luumuhillo on, vaikken ole lisännyt sokeria ensinkään! 300 gramman Dronningholm-purkissa on huimat 141 grammaa sokeria!!! Tässä kohtaa joulupöytää voi siis todella helposti pienentää turhan sokerin mussuttelua.

Pakko huomauttaa kuitenkin, että ostamissani Sunsweetin luumuissa on lisäainetta. Mutta onneksi niiden sisältämä kaliumsorbaatti (E202) ei ole lisäaine pahimmasta päästä. Mielummin yhtä kuin kuutta turhaa lisäainetta.

Vielä Dronningholmista: tuotteen parasta ennen päivä on 19.5.2011. Kenen tarvitsee säilöä avattua luumumarmeladipurkkia kesään saakka? Kysyy tyyppi, joka ei kaipaa joulutorttuja uudenvuoden jälkeen.

Edit: Joku kommentoi, ettei avattu torttuhillo säily toukokuuhun saakka. Mä nyt jätän ton avonaisen purkin jäkikseen niin katsotaan, koska se pilaantuu...

19 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Itse keitän luumuja ensin vähässä vedessä, että pehmenevät. Sitten sauvasekoittimella soseeksi. Menevät vähän kovettuneemmatkin luumut silloin helposti soseeksi.

Noora kirjoitti...

Hyvä vinkki!

Tanja kirjoitti...

Meillä on luumusose tehty kutakuinkin samoin... Joskus kun on ollut laiska olen laittanut kokonaisen (kuivatun) luumun tortun keskelle. Sekin toimii hyvin :)

Marika kirjoitti...

Mua harmittaa, ettei kaupasta saa mansikkahilloja, jotka olisivat pääasiassa sitä mansikkaa! Jokaisen purkin kyljessä ensimmäisenä lukee sokeri..
Juu, tiedän, että mansikoita voi pakastaa itsekin. Viime kesän mansikka-aikaan vain olin poissa ja mansikat jäivät ostamatta. Sama ei kyllä saa toistua ensi vuonna, meillä kun kuluu mansikkaa päivittäin partaäijän maustamiseen.

Miten muuten teet joulutorttuja? Muistaakseni sinäkin välttelet vehnää..? Itsellä ei ole mikään sellainen voitaikina onnistunut, jossa ei olisi kotimaisia viljoja.

Mio kirjoitti...

Käydäänpä pikaisesti läpi nuo kauheat e-koodit hillosta:

E440, eli pektiini. Niitä on kaikissa kasvikunnan tuotteissa. Pektiiniä tehdään omena- ja sitrushedelmien puristusjätteestä.

Pektiiniä on paljon raaoissa kuorimarjoissa sekä omenoissa ja sitrushedelmissä.

Hui kauheeta.

E412, eli Guarkumi. Se on sakeuttamisaine, jota saadaan palkokasveihin kuuluvasta intialaista alkuperää olevasta guar-kasvin Cyamopsis tetragonoloba siemenistä.

Hui kauheeta!

E410, eli Johanneksenleipäpuujauhe. Hui kauheeta!

E330, eli sitruunahappo. Hui kauheeta.

E202, eli kaliumsorbaatti. Tämä onkin kauhea myrkky, sillä se valmistetaan synteettisesti, hyi kauheeta. Tosin luonnossa sitä esiintyy pihlajanmarjoissa ja lakoissa. Yäk!

Pommi on pohjalla, eli E333 (melkein kuin 666), joka on kauhealta nimeltään dikalsiumsitraatti. Mutta tuo kaamea nimi kätkee taustalleen sitruunahapon anionin, suolan tai esterin, riippuen siitä, onko kalsiumsitraatin edessä di-, mono- tai tri-.

Tosin nämä aineet tunnetaan myös nimellä antioksidantit, eli hapettumisenestoaineet, joita jotkut popsivat sen takia, eli eläisivät kauemmin.

seeds kirjoitti...

Luumuja voi sentään ostaa luomunakin :) Taidanpa itse tehdä juuri niin, ja koittaa tänä jouluna sekä itse tehtyä torttutaikinaa että hilloa.

Marika kirjoitti...

Olen käyttänyt pikkulasten luumusosetta purkista. Vähän vetelää, mutta ei ole niin makeaa.

Hanna kirjoitti...

Parasta ennen päivämäärä on tarkoitettu avaamattomalle purkille, ei se avattuna säily kesään saakka. .

inkeroinen kirjoitti...

liotuksen jälkeen saa sörsseliksi myös helposti nuo luumut, ei tarvia ees keittää :)

Anna kirjoitti...

Voin tunnustaa käyttäneeni joulutorttuihin myös vuotta aiemmin avaamaani luumumarmeladia (yöks). Ei ollut mennyt miksikään. Noita lisäaineita enemmän tosiaan ällöttää se, että sörsseli on suureksi osaksi kaikkea muuta kuin luumua. Itse liotan luumut sosetta varten, pehmenevät kivasti ja ainakin kuvittelen että maku tulee paremmin esiin.

Leena kirjoitti...

Toissa jouluna käytin torttuihin valmista luumuhilloa. Eipä tuota paljon tullut käytettyä, joten loppu jäi kaappiin ja päätin kokeilla ihan piruuttaan kauanko kestää. Kesällä kyllästyin katselemaan purnukkaa ja heitin sen sisällön biojätteeseen, mutta vaikutti ihan raikkaan tuoksuiselta eikä ollut hometta, pinta oli hieman kuivahtanut. Joten kyllä kestää kaapissa todistetusti ainakin puoli toista vuotta ja olen varma, että vaikka toiset mokomat päälle!

Yleensä joulutorttujen päälle teen rommi- tai konjakkiluumut; kaapin perälle jääneen rommin tai konjakin lirut lasipurnukkaan laitettujen kuivattujen luumujen päälle ja annetaan olla, päivä tai pari tai vaikka pidempäänkin. Mitä pidempään, sitä mehevämpiä luumuja. Jokin muukin alkoholi varmasti käy. Tämmöinen luumu sitten tortun keskelle ja uuniin! Ihana aromi!

Varjoyrtti kirjoitti...

Kun tekee luumuhillonsa itse oman puun luumuista tai kaupan hyllyn luumuista, saa lopputulokseksi kauniin punaista hilloa. Löysempäähän tuo on, mutta sinne voi ujuttaa sekaan vaikkapa omenaa, ja kyllä se on niin paljon parempaa ja täysin lisäaineetonta.

Laura kirjoitti...

Voin kyllä kertoa, että avattu luumuhillopurkki säilyy reippaasti yli vuodenkin jääkaapissa. Tähän on mitä luultavimmin syynä se suuri sokerimäärä ja kaliumsorbaatti, jotka auttavat yleensäkin säilömään hilloja.

Eeva kirjoitti...

Tosi hyvä idea, otan tämän ehdottomasti itsekin käyttöön tänä vuonna! Hassua, kun ei ole tullut mieleenkään.

Täytyy tosin mainita, että onhan kuivatuissa hedelmissä luonnostaankin paljon sokeria, ehkä kaupan luumuhillon korkea sokerimäärä selittyy osittain silläkin. Mutta ilman muuta valmiiksikin noin makeisiin hedelmiin on turha enää lisätä sokeria..

Mua muuten vähän naurattaa tuo kommentti, jossa mukamas sarkastisesti kauhistellaan lisäaineita. Ihan kuin se nyt olisi koskaan HUONOMPI vaihtoehto tehdä itse kotona ilman, vaikka lisäaineet eivät vaarallisia olisikaan. Tuskinpa ovat ihmiskeholle tarpeellisiakaan. Ja kotitekoinen on aina plussaa, vaikka sitten tunnesyistä.

Roheliina kirjoitti...

Hei,
Tämä jouluntorttuihin jurahtanut on laittanut tortun keskellä kuivatun luumun. Ei valu uunissa niin kuin hillot ja on hyvää. Ei mitään ylimääräistä sokeria...

Jenni kirjoitti...

Niin, kuten joku jo mainitsikin, voihan sen luumuhillon tehdä tuoreistakin luumuista. Just tänään kaupassa ajattelin, että nyt tekis jo joulutorttuja mieli, ja tänä vuonna aion tehdä myös voitaikinan itse, koska juuri sen opettelin.
Ja hei, se hummuskin syntyy helposti kuivatuista kikherneistä, jos muistaa laittaa ne likoamaan edellisenä iltana.
Olen aika uusi lukija täällä, mutta tykkään kovasti kun joku jaksaa vaivata päätään näillä asioilla mun puolesta. Kiitos siitä!
Loppuun mainostan vielä törkeästi: aloitin just ite blogin (leivastasirkushuveihin.blogspot.com), siellä on ohjeita ruokiin, joissa hyvin harvoin on puolivalmisteita (mm. itse tehty hernari).

muoriska kirjoitti...

Ei pilaannu, kuivuu vain.
Minä heitin tänä syksynä viimetalvisen kuivuneen roskiin.
Eli testattu on.

Taina kirjoitti...

Minun 2-vuotias poikani on kaliumsorbaatille (E202) allerginen. Sitä on jopa raejuustossa :(

Zepa kirjoitti...

Laitoin eilen oman version
http://kantapoyta.wordpress.com/2010/12/01/pikariisipuuroa-ja-design-luumuhilloa/ Mukana siis 50% mandariinilohkoja, nam! En vielä maustanut millään tätä ekaa kokeilua, mutta kuvittelisin että esim Cointreau tai mantelilikööri voisi olla nam.

Suositut tekstit