20.11.2010

Kalenterihommat haltuun

En ole mitenkään erityisen traditionaalinen ihminen, mutta jouluna haluan tehdä tiettyjä asioita samalla tavalla kuin aina ennenkin. Jouluruoat, yhdessä musisointi, joulusauna ja itse joulun odottaminen — ne on mulle kaikki tärkeitä juttuja. Tänä jouluna aloitamme oman perheemme joulutradition, omassa kodissa — sitä odotan innolla.

Musta on ihana odottaa joulua ja joulukalenteri onkin mulle tärkeä traditio. Erityisen merkityksellisen kalenterin luukkuja avasin muutamia vuosia sitten. Isoisäni joutui sairaalaan loppukesästä 2007 ja lupasin vuoden lähestyessä loppuaan, että hommaan hänelle sairaalan huoneeseen kalenterin. Isoisän kunto romahti marraskuussa, mutta lupasin monta kertaa morfiinitokkuraiselle miehelle, että kalenterin tuon, ja sen teinkin. Avattuani ensimmäisen luukun isoisäni kuoli käsivarsilleni. Kalenteri oli pieni, postikortin kokoinen, ja luukut ihan minimaalisia, mutta se kalenteri olikin yllättäen tärkein kaikista.

Nykyään joulukuun ensimmäinen päivä muistuttaa siis aina isoisästä ja saa mut erityisen herkkikseksi, etenkin kun tämä on oman lapseni eka joulu. Hitsi melkein itken täällä kirjoittaessani! Mutta niinhän sitä sanotaan: joulu on monille perhejuhla ja toisaalta, yksinäiset ihmiset on jouluna kaikista yksinäisimpiä. Muista siis ilahduttaa läheisiäsi, etenkin jos he ovat aattona yksin — eikä muistamisen tarvitse tapahtua vasta aattona! Voit jo marraskuun lopussa läheiselle lahjaksi kalenteri. Tässä pari ideaa siihen.

1. Fiksu suklaakalenteri

Jos haluaa herkutella joulukuun jokaisena päivänä kalenterisuklaalla, kannattaa kalenteri tehdä itse. Kauppojen suklaakalentereissa on ihan hirveetä moskaa, jota en etenkään soisi päätyvän lasten suihin. Kokeilepa vaikka tätä:

Kuvan kankaisen kalenterin taskuihin on sujautettu minisuklaita. Tuollaisen ompelee helposti itse, mutta jos et jaksa, voit tilata kuvan systeemin Green & Blacks´lta.

Aikuiselle kuvan päivittäinen suklaamäärä on ehkä ok, mutta lapselle mun mielestä vähän liikaa. Jos siis kuvan suklaamäärä tuntuu mielestäsi isolta, voit vaikka ostaa levyn jotain reilua tai luomua suklaata (niin tummaa kuin skidi suostuu syömään, jos teet kalenterin lapselle), pilkkoa levyn pieniin paloihin ja laittaa yhden palasen jokaiseen taskuun, tai pari palaa, jos nyt oikein villiksi heittäydyt. Jokaisen suklaapalan voi vaikka paketoida eriväriseen kääreeseen, vaikka itse suklaa olisikin jokaisessa luukussa samaa.

2. Teekalenteri

Tämän Sonnentorin teekalenterin löysin eilen Ruohonjuuresta, ihan megahyvä idea!! Kalenteri muodostuu 24 erilaisesta luomuteepussista, joulukuun jokaiselle päivälle on siis omansa.

Mainio pikkujoululahjaidea.

3. Kemikaalicocktailin joululakenteri.

Tein sen jo pari vuotta sitten, mutta yhä se on ihan pätskyä kamaa. Löydät kalenterini täältä. Enää viikko ekaan adventtiin (joka kait usein on sellainen epävirallinen pikkujoulupäivä), joten kalenterihommat kandee ottaa pian haltuun, jotta ehdin lahjoa läheisimpiäsi — tai itseäsi.

Ihanaaja tunnelmallista joulun odotusta!

T.Herkistelijä

7 kommenttia:

Marika kirjoitti...

Täällä pitää kiirettä joulukalenterin teossa. Itse tehty on hyvä, koska kestää vuosikaupalla ja sen voi tehdä kierrätys tai jämämateriaalista. Itse teen ihan perinteistä pussukkamallista kalenteria. Pussukat syntyvät langanlopuista virkkaamalla tai neulomalla tai sopivan värisistä jämäkankaan paloista. :)

Rairuu kirjoitti...

Itselläni on tuo teekalenteri, eri kuvalla kylläkin. Mielestäni se on loistava idea joka ei sisällä mitään turhaa krääsää, talvella kun on ihana juoda kuumaa teetä kylminä päivinä. :)

Tanja kirjoitti...

Dammenberg valmistaa myös luomusuklaisia joulukalentereja :).

Meillä lapsilla on itse tehty kaleteri minne tonttu tuo joka yö pienen yllärin (ei siis joka päivä karkkia).

Riikka kirjoitti...

Jos itkee kirjoittaja niin täällä itkee herkkis lukijakin. Kaunis muisto sinulla isoisästä.

Tiinakaisa kirjoitti...

Hyvä, kun muistutit! Täytyy koittaa kehitellä jonkilainen ommeltu kalenterihässäkkä, joka sitten kestäisi vuosia eteenpäin.. meilläkin lapsen ensimmäinen joulu ja huomaan itsekin herkistyvän ihan uudella tavalla.

Jenni kirjoitti...

Mulla oli lapsena itse tehty kalenteri, joka oli niinkin hieno kuin tonttujen kuumailmapallo. Olin siis päällystänyt (äidin avulla, tietysti) vanhan kumipallon joulukankailla, ja siitä roikkui naruilla kori, jolla tontut toivat minulle yllätyksiä. Veljeni ei tuollaisista innostunut, joten hänellä oli oma "kalenteri": joka aamu veli sai vanhemmilta vihjeen, joka johdatti etsimään yllätyksen. Ja jos yllätystä ei löytänyt, sai seuraavana päivänä uuden vihjeen (yleensä kyllä löysi ja veli oli siis jo koululainen).

Ja me muuten saatiin karkkien lisäksi paljon muutakin, muistelen saaneeni esim kyniä, hiusjuttuja (pitkähiuksiselle esimerkiksi ponnarit ovat aina ihan tarpeellisia), sukkia jne. Että voi siellä kalenterissa ihan fiksujakin juttuja olla. Mua ehkä pahiten pelottaisikin, jos pitäisi ostaa nykyäikainen krääsäkalenteri, josta lapsi sitten saisi 24 erilaista huonolaatuista pikkutavaraa.

Annika kirjoitti...

Menin ihan kananlihalle kun luin "johdannon".

Suositut tekstit