31.10.2010

Löytöjä mulle — ja muille

Tein Islan syntymän jälkeen ekan kirppissukelluksen yksin kuluneella viikolla Salossa. Vaikka nukkuvan skidin kanssa voi ihan hyvin rundailla kirpputoreilla, on vauvoilla taipumuksena herätä aina silloin, kun itse on vasta pääsemässä vauhtiin. Niinpä oli ihanaa luksusta saada pari tuntia omaa kirppisaikaa. Tein ihan sikahyviä löytöjä — jätin myös monia kivoja juttuja kirppikselle.

Mukaan tarttui talvitakki itselle (ja ystävälle), design-tuoli vitosella, kaksi hyllykköä kotiin, mieletön säilytysratkaisuesine, joululahjoja, ihana Bitte Kai Rand -neuletakki 80-luvulta... Arkista käyttökamaa, ei mitään koristehuttua siis. Koska tykkään lesoilla kirppislöydöillä, enköhän esittele kaikki edellä mainitut asiat kunhan ehdin kuvata ne.

Jätin myös joitakin mainiota juttuja hankkimatta, esimerkiksi nämä retrovaunut:

Vaunun sisuksen hiirikuosi on aika mieletön :)

Ora-merkkisistä vaunuista pyydettiin 75 euroa. Vaikka ne oli ihan sikamakeet, on meillä jo mitä mainioimmat vaunut ja täytyy myöntää, että tuo lievän muovinen meininki ei oikein innosta. Mutta hienot silti.

Hei kertokaapa kokeneemmat mutsit: vetääkö skidi lipat huopikkaissa?


Nämä Jantuset jäivät nimittäin nyt myös kirppiksen hyllyyn, mutta aika usein törmään kirpputoreilla lasten huopikkaisiin. Onko ne käytännölliset skidille? Kandeeko ostaa?

Kirpparille jäivät myös nämä kengät. Oivat, mutta mulle pienet — harmi!


Jos jalkasi on 51/2 kokoa ja taskussasi on kaksi ylimääräistä euroa, ja liikut Salon suunnalla, haepa nämä mukaasi Salon suurkirppikseltä. Hyvässä kunnossa ja sikahienot! Eikä tarvi ostaa ensi keväänä jonkun ketjulafkan uusia nahkakankiä.

Ja tämä kello, jätin senkin kelkasta, koska en ollut varma sen toimivuudesta. Mutta joku tällainen on hakusessa. Niin kaunis ja ajan patinoima, että aah! Tuo hyvää fiilistä mihin tahansa übermoderniin kotiin.

... ja se designtuoli, jonka alussa mainitsin, näyttää tältä:

Siellä se nökötti pölyisenä ja hissukseen erään kirpputorin keskellä, kyljessään viiden euron hintalappu. Todella ergonominen tuoli ja juuri sopivalla tavalla kuluneen näköinen. Nyt vaan mietin, että minkäköhän merkkinen se on joskus ollut, sillä nahassa lukee Made in Italy ja metalliosasta löytyvät kirjaimet F ja Z. Mä en siis ole sen designiudesta varma, mutta veikkaan, että se on jotain laatumerkkiä, muotoilu ja materiaalit puhuvat sen puolesta. Jos joku teistä hoksaa, mikä tuoli on kyseessä, vinkatkaapa!

11 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Jos sun lapsesi on yhtään kuin mun pikkusisko niin se ei vedä lippoja vaan laskee mäkeä seisaaltaan tollaisissa huopikkaissa:D

Zepa kirjoitti...

Jos nuo valkoiset osat on nahkaa, pahoin pelkään että tuoli on samaa 80-luvun sarjaa joissa ite ja moni muukin on istuskellut aamupuurolautasen ääressä, eli ei mitenkään merkkidesign, ihan arkista bulkkia.

Riikka kirjoitti...

Vie ihmeessä huopatossut (jos ostat joskus) suutarille joka laittaa niihin pitävät pohjat! Ainakin itse olen lapsena niillä pysynyt pystyssä ja onhan ne tosi lämpöset. Juuri kävelemään oppineella lapsella ne voi olla liian jäykät.

Sarri kirjoitti...

EI vanhoja/ käytettyjä kenkiä lapsille; meikäläisten jalat kehittyy täysikäiseksi saakka. Ts. jos aikaisempi kenkäilijä on tallannut lipokkaansa linttaan, muovaantuu lapsen jalka samaan linttamuottiin...

Mut niin, ainakaan uusissa huopikkaissa lapsi ei lipaile, koska niissä on hyvä kuminen pohja ;)

Jonna kirjoitti...

Huopikkaat on hyvät! Meillä ainakin kolme muksua tykkää kulkea niissä pakkaskeleillä, eikä varpaat palellu.

Olen jutellut muutamankin fysioterapeutin yms kanssa tuosta käytettyjen kenkien ostamisesta lapsille ja heistä jokainen on kyllä ollut sitä mieltä, että jos lapsella on normaalit jalat niin käytettyjä kenkiä voi käyttää jos niissä ei ole mitään huomattavia pohjan kulumisia sun muita.

Ei ainakaan allekirjoittanut osta koko köörilleen uusia kenkiä joka sesonkina. Se olisi minusta ihan älytöntä hommaa. Siis kun käytettynäkin saa ihan hyviä.

marikki kirjoitti...

Huopikkaat (eli vinkkelit!) on mainiot LUMIkengät. Jos tänne ei tulevina talvina saada viimevuotista valkoista pakkasilmiötä, niin niille ei taida juuri käyttöä olla.. Mutta pakkaskelillä aivan ehdottomat. Muovipohjat vain pohjiin ja menoksi (luistavat käytettyinä myös muovin kera m.o.t.)!

jenni kirjoitti...

Kävelemättömälle lapselle mahtavat pakkaskengät, kun jalat pysyvät taatusti lämpiminä staattisessakin menossa (eli paikallaan olossa). Ite olen ostanut lapsille useita huopikkaita käytettynä, ja vain yhdet olivat vikatikki. Niissä tuli jotenkin ihmeesti sellainen etukeno asento, että lapsen oli hankala kävellä. Se olisi pitänyt kyllä huomata jo kirppiksellä, olivat selkeästi "vinot". Kumipohjat on ollut noissa kaikissa, ja vain noissa "vinoissa" niin kuluneet, etteivät pitäneet kunnolla. Mutta suosittelen siis sekä kävelemättömille että kunnolla kävelemään oppineille.

hna kirjoitti...

Kyllä mun lapset käyttää lumipakkasilla huopikkaita. Villasukat sisään ja voilaa! Kaikki kolme saavat/joutuvat vetämään myös allekirjoittaneen omissa vanhoissa (lapsuusajan, sentään) lapikkaissa.

Tuskin kauheasti jalkakärsi käytetyissä, kun muutoin muistaa nää: paljon paljain jaloin jne. eikä teininä homehduta pullalenkkareissa tai UGGseissa varpaitaan sojoon.

Ja hei, ISO kiitos lapikas linkistä! Mä olen etsinyt itselleni nyt vuoden lapikkaita. Mustiakin. Mutta nythän olis liikaa mistä valita…

hna kirjoitti...

peeeässs Toi tuoli on lapsen mitoissa karsee istua. Meillä oli noita (valkosena JA mustana), kun ne oli mutsista aikansa ihanuuksia. Pers tippu tuolta takaa aina. Ihan tyhmä tuoli. Musta.

Sanna kirjoitti...

Mäkin suosittelen huopikkaita vietäväksi suutarin käsittelyyn, että pito paranee! Mietin itse vasta näin jälkeenpäin, että olisko sen muovipohjan voinut korvata esim. nahalla tms "luonnontuotteella"!

Tuutikki kirjoitti...

Aw <3, minä olen nukkunut vauvana täsmälleen tuollaisissa neukkuhenkisissä vaunuissa. Minusta ne ei kyllä ollu kauheen nätit... ;-) Onpa muuten jännä, että noita vaunuja vielä löytyy, itse kun pötköttelin noissa viimeks vuonna 1973.

Suositut tekstit