10.2.2010

Asetaldehydi — turhaa vouhotusta?

Asetaldehydikeskustelu käy kuumana. Tiedoksenne, että olen yrittänyt tavoitella professori Mikko Salaspuroa alkuviikon ja heti kun saan miehen kiinni, postaan vastauksia kysymyksiinne Uuden Mustan puolelle. I´ll keep you posted.

Ystäväni kysyi minulta, että koska omenassa kerran on moninkertainen määrä luontaista asetaldehydiä esimerkiksi jogurttiin verrattuna, uskaltaako omenaa syödä? En ole professori, tutkija, asetaldehydiekspertti tai ravitsemusterapeutti, joten sikäli kai minulla ei ole pätevyyttä antaa mitään virallisia suosituksia, mutta itse aion kyllä syödä omenan päivässä, aivan kuten tähänkin saakka. Veikkaan, että asetaldehydiasiassa on nyt liioittelun makua, mutta varmasti myös oikeaa asiaa. Se että aine on tietyissä yhteyksissä ja tiettyinä määrinä karsinogeeninen, on varmasti totta. Mutta onko se sitä omenassa? Vaikea uskoa. Heti kun saan Salaspuron kiinni, kerron aiheesta lisää.

Niiltä joilta on mennyt ohi tiedoksi, että asetaldehydiä muodostuu käymisprosessin yhteydessä elintarvikkeisiin ihan luontaisesti, ja tämän lisäksi sitä lisätään keinotekoisesti joihinkin tuotteisiin — aivan kuten natriumglutamaatinkin kohdalla. Luontaista glutamaattia on esimerkiksi saksanpähkinöissä, tomaateissa, parsakaalissa, sienissä, pavuissa, parmesaanijuustossa (ja äidinmaidossakin). Jos elintarvikkeen tuoteselosteessa puolestaan lukee E621, on kyseessä tuotteeseen lisätty, keinotekoinen natriumglutamaatti.

Ihmettelin itse, miksi en ole koskaan törmännyt tuoteselosteita lukiessani asetaldehydiin. Osasyy on tietenkin se, että suosin elintarvikkeita, jotka ovat mahdollisimman luonnollisia ja käsittelemättömiä. Silloin kun asetaldehydiä muodostuu elintarvikkeeseen luonnostaan, siitä ei ole mainintaa tuoteselosteessakaan.

Palaan aiheeseen pian!

17 kommenttia:

Basilika kirjoitti...

En nyt uskoisi, että jugurtinkaan asetaldehydi olisi vaarallista. Sillähän ne tuolla kaukaasiassa pitkää ikää saavuttaa, ainakin jos on uskomista mainoksiin :)

Pellon pientareella kirjoitti...

Hyvä kun jatkat tutkimista, kiitos. Kysytkö samalla myös sen lääkkeen toimivuudesta eri ihmisillä ja asetaldehydin vaikutuksista tarkemmin? Minulle on jäänyt hieman epäselväksi, tuleeko asetaldehydin kanssa ongelmia/riskejä ja toimiiko lääke/onko tarpeellinen vain **hapottomasta mahasta** kärsiville vai kaikille? Mistä tietää, kärsiikö hapottomasta mahasta? "Helsingin yliopisto ja Biohit Oyj ovat yhteistyössä kehittäneet ilman reseptiä saatavan Acetium-kapselin, jolla voidaan estää asetaldehydin vaikutuksia hapottomassa mahassa." Jos vain satatuhatta suomalaista kärsii hapottomasta mahasta, kuten HY:n jutussa lukee, niin silloinhan kohderyhmä on aika pieni Suomessa? Vai halutaanko tämä kohderyhmä "unohtaa" niin, että pian kaikki alkoholia juovat ja muutkin ryntäävät Acetium-ostoksille?

Mio kirjoitti...

Tämä vouhotus alkoi vain ja ainoastaan siitä syystä, että prof. Salaspuron firma, biohit, on tuomassa lääkkeen käsikauppamarkkinoille, joilla salvataan elimistöstä asetaldehydi. Mutta yksi kapseli taisi tehdä sen vain n. 45 minuutin ajaksi, eli niitä pitäisi sitten popsia yötä päivää.

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=381021&messageId=456643

Kyseessä on tyypillinen medikalisaation aiheuttama epätoivottava ilmiö. Keksitään lääke ja sitten pörssiyhtiön pitäisi keksiä sille sairaus, jotta ihmiset ostaisivat lääkettä, jota he eivät tarvitse.

Salaspuro sai aiheutettua toivomansa reaktion: nyt puhutaan kauheasta myrkystä, jolle kohta tulee mahtava lääke.

Mutta on ongelma: meillä ei ole olemassa kauheata myrkkyä, emmekä tarvitse siihen lääkettä.

Tosin monet blogit kyllä lietsovat ihmisiin kauhua ja maalailevat jälleen, osin tietämättömyyttään, mitä kauheimpia asioita tapahtuvaksi.

Alkuperäisessä kontekstissä WHO:n taholta kyseisestä asetaldehydistä annettiin varoitus, että jos nauttii alkoholia päivästä ja viikosta toiseen yli 7 annosta päivässä, niin silloin asetaldehydiä muodostuu niin paljon, että se on karsinogeeninen ja aiheuttaa kohonneen riskin. Jos juo yhden annoksen, niin ei ole.

Yli 7 annosta/pv ja tulee kohonnut riski syöpään, ei mitään sen ihmeellisempää. Aivan kuten kaupungilla kävellessä tulee kohonnut riski syöpään pakokaasuista.

Jugurttia, maitotuotteita, hedelmiä, omenoita, päärynöitä, luumuja yms saa nauttia ihan niin paljon kuin ennenkin.

Toki voitte rahoittaa professorin elämää ostamalla tätä hienoa lääkettä ja nauttia sen jälkeen jugurttinne ilman mitään pelkoja, mutta itse jätän lääkkeen ostamatta ja nautin jugurttini ilman lääkettä.

jenni kirjoitti...

Joo, eiköhän tää nyt ole ihan turhaa vouhotusta. Mutta silti ihan kiva, että Noora jaksaa selvitellä aihetta, mielenkiintoistahan tämä on :)

Mutta se, että verrataan syöpävaarallisuuden nimeen jogurtin syömistä ja röökin vetämistä - tarviiko siihen jotain uusia hienoja tutkimuksia, että uskoo jogurtin olevan terveellistä ja röökin epäterveellistä? Puhumattakaan, että yhtäkkiä omenakin olisi karsinogeenista?

Mio kirjoitti...

Pieni lisäys:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/asetaldehydi/

http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1133443

http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article338705.ece

Tuolla tietoa siitä, miten asiat makasivat hiukan aiemmin.

Eli alunperin tämä koko soppa liittyy alkoholiin.

Sitten Biohitin porukka keksi, että kyseistä asetaldehydia on hyvin monessa paikassa, esim hedelmissä ja niin he saivat luotua erittäin nerokkaan markkinointistrategian, jonka eettisyydestä voidaan olla montaa mieltä.

He härskisti kytkivät asioista toisiinsa, joilla alunperin ei ollut yhteyttä toistensa kanssa.

Koska pelkät alkoholin suurkuluttajat tuskin ostavat tuota lääkettä kun se markkinoille tulee, niin piti pelotella myös tavalliset isät ja äidit huomaamaan tämän lääkkeen voima ja ruuan myrkyllisyys.

Petra kirjoitti...

Ruoan kemia on aika monimutkainen juttu. On hedelmissä ja muissa terveellisiksi katsotuissa ruoissa muitakin myrkyllisiä aineita pieniä määriä, mutta kokonaisuus on silti hyvä ja terveellinen. Isoissa määrissä alkoholia ei paljon muita ravintoaineita ole.

Mitään eroahan ei "luontaisella" aineella ja synteettisellä aineella ole molekyylitasolla. Glutamaatti on glutamaattia ja asetaldehydi on asetaldehydiä.

Määrät ja muiden aineiden muodostama kokonaisuus ratkaisevat.

Karoliina kirjoitti...

Eikös noilla aineilla nimenomaan ole eroa molekyylitasolla? Koska ainehan ei koskaan ole esimerkiksi täysin puhdasta, vaan sisälttä pieniä määriä kaikkea muuta kuin mitä sen kemialliseen kaavaan sisältyy. Ja synteettiset aineet eivät ole sama kuin luonnolliset, eivätkä siksi välttämättä toimi elimistössä niinkuin aidot.

Miksi esimerkiksi tislattu vesi ei ole juomakelpoista?

Karoliina kirjoitti...

"Määrät ja muiden aineiden muodostama kokonaisuus ratkaisevat."

Ehkä tuo olikin juuri se juttu, tuo "muiden aineiden muodostama kokonaisuus". Koska mikään ainehan ei ole koskaan täysin puhdasta...

Arktinen Haapa kirjoitti...

Karoliina, oliko tuo tislattu vesi -kysymys vitsi? En kuule äänensävyjä tästä tekstistä :)

Petra kirjoitti...

"Eikös noilla aineilla nimenomaan ole eroa molekyylitasolla?"

Siis yksi molekyyli jotain ainetta on aina samanlainen kuin toinen molekyyli samaa ainetta. Kun sen rakennetta muutetaan, se muuttuu toiseksi aineeksi. Siksi "glutamaatti on glutamaatti on glutamaatti", Gertrud Steinia mukaillen.

Mutta joo, tuo eri aineiden muodostama kokonaisuus on se, miksi esim. se äidinmaidon glutamaatti voi käyttäytyä eri tavoin. Samoin se hedelmien asetaldehydi voi käyttäytyä eri tavoin elimistöön joutuessaan, kuin vaikkapa alkoholista peräisin oleva asetaldehydi. Vaikka kyseessä on aivan sama asetaldehydi, viimeiseen atomiin mitattuna.

Ehkä toinen esimerkki toimisi (vaikkei nyt mitenkään tieteellisesti oikea esimerkki olekaan)... omenassa on tuhansia kemikaaleja, myös kemikaaleja joita emme missään nimessä söisi sellaisinaan. Ne eivät poikkea mitenkään laboratiossa pikku pulloissa olevista kemikaaleista, jos niitä lähemmin tutkitaan. Silti, jos ne kemikaalit sekoitettaisiin ja syötettäisiin ihmiselle, ei lopputulos olisi sama, kuin jos söisi omenan. Vaikka jokaista ainetta olisi tismalleen yhtä paljon kuin siinä alkuperäisessä omenassa.

Tämä sama on muuten havaittu useissa vitamiinivalmisteiden tehoa tarkastelevissa tutkimuksissa. Vitamiinipilleri ei esim. anna samaa suojaa syövältä kuin vastaavia vitamiineja sisältävä perusruoka. (E vitamiini on varmaan tunnetuin näistä).

Tämä johtuu just siitä, että "ruoka on enemmän kuin osiensa summa". No, ei se oikeasti ole, mutta ruoassa on yksinkertaisesti niin paljon erilaisia kemikaaleja (ei siis tässä yhteydessä mitään teollisuuskemikaaleja, vaan ihan vaan kemiallisia ainesosia), jotka reagoivat keskenään vielä tuntemattomilla tavoilla. Eli siis aineet itsessään ovat "puhtaita", mutta vuorovaikutuksessa muiden aineiden kanssa.

Tislatun veden juonti ei tosin ole vaarallista. Vesi aineena ei ole myrkyllistä ihmiselle suurinakaan määrinä, vaikkakin voi olla muuten vaarallista nestetasapainon kannalta jos sitä juo valtavia määriä. Toki siinä ei ole "normivedessä" olevia elektrolyyttejä ja mineraaleja, mutta kuten aina, kokonaisuus ratkaisee. Elektrolyyttejä saa muustakin ravinnosta.

- kirjoitti...

Muutama kommentti:

1)Yhdisteen kemiallinen koostumus on vakio, jos sitä muutetaan niin yhdistekin muuttuu toiseksi.

2)Aineen toksisuus riippuu annoksesta. Omenassa ja jugurtissa olevan asetaldehydin toksisuus riippuu siis sen pitoisuudesta (µg/L tms.) ja syödyn omenan/jugurtin määrästä. Näin määräytyy annos.

3) Omena ja jugurtti esimerkkeinä sisältävät paljon ihmiselle tunnettuja ja mahdollisesti tuntemattomia hyödyllisiä yhdisteitä (ja haitallisiakin). Tämä vaikuttaa asetaldehyvin ja muiden yhdisteiden yhteisvaikutukseen, eli ns. riski-hyöty-suhteeseen. Siksi ravinnon kautta saatavien kemikaalicocktailien terveysvaikutusten arviointi on äärimmäisen vaikeaa.

Karoliina kirjoitti...

Ei se tislattu vesi kysymys oikeastaan ollut vitsi :)Olen siis kuullut, että tislattua vettä ei voisi juoda suuria määriä. Mutta miksi? Vai onko tämä vaan urbaani legenda?

Ja kyllä, tiedän, että yhdisteen kemiallinen koostumus on vakio. Mutta tuollaisissa yhdisteissä kuin esimerkiksi vesi, on älyttömän paljon kaikkea muutakin kuin sitä pelkkää vetyä ja happea. Sen vuoksi synteettinen ei ole sama kuin luonnollinen. Kumpaakaan tuskin voi missään olosuhteissa saada pelkistettyä täysin ja ainoastaan niiksi molekyyleiksi mitä haetaan, vai mitä? Eihän ihminen pysty kehittämään tyhjiötäkään.

Karoliina kirjoitti...

Löysin mielipiteitä tuosta tislatun veden juomisesta puolesta ja vastaan Tiede-lehden keskustelusta: http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tislattu-vesi-t5603.html

Melkein voisi noista päätellä, ettei sen juominen ole vaarallista, ellei sitten ole jollain tiukalla vesidieetillä... Tämä nyt ei käytännössä liittynyt mihinkään, mutta tulipahan tsekattua :)

Laura kirjoitti...

Tislattua vettä voi juoda, mutta se ei ole pidemmän päälle ehkä ole hyvä juttu. Tislatussa vedessä ei ole ioneja eikä suoloja, vaan ne on puhdistettu pois. Eli vissiin siihin suolatasapaino hommaan koko väite perustuu. Mutta, eihän sitä vesijohtovettäkään suositella juotavaksi älyttömiä määriä ilman mitää suolaista, koska silloin kehon nesteet laimenee liikaa ja toiminta heikkenenee.

Petra kirjoitti...

"Ja kyllä, tiedän, että yhdisteen kemiallinen koostumus on vakio. Mutta tuollaisissa yhdisteissä kuin esimerkiksi vesi, on älyttömän paljon kaikkea muutakin kuin sitä pelkkää vetyä ja happea. Sen vuoksi synteettinen ei ole sama kuin luonnollinen. Kumpaakaan tuskin voi missään olosuhteissa saada pelkistettyä täysin ja ainoastaan niiksi molekyyleiksi mitä haetaan, vai mitä? Eihän ihminen pysty kehittämään tyhjiötäkään."

Toki pystytään puhdistamaan hyvinkin puhtaiksi aineiksi. Just tolla tavallahan ne aktiiviset "luonnolliset" aineet on löydetty alunperin: on katsottu, että mitkä yhdisteet saattaisivat olla vaikkapa pajunkuoren kipua poistavan ominaisuuden taustalla, ja ne on sitten eristetty, ja eristetyt aineet on testattu ja lopulta löydetty asetyylisalisyylihappo. Aspiriinin tapauksessa ei edes ole kyse aineiden synergiasta, vaan se toimii kivunlievittäjänä yksinään.

Varmaan puhumme hieman eri asiasta, kun puhumme "aineista", vaikka ehkä loppujen lopuksi tarkoitamme suurin piirtein samaa asiaa. "Luonnollinen" ja synteettinen ovat identtisiä läheltä tarkasteltuna, mutta saattavat toimia eri tavalla alkuperäisessä lähteessään, eli vaikkapa siinä omenassa, kiitos omenan muiden aineiden aiheuttaman synergian. Mutta silloin ko. "luonnollinen" aine ei ole poikkeava synteettisestä tai välttämättä epäpuhdas, vaan ympäristötekijät eli muut aineet ovat.

Mutta oikeasti, vaikea puhua muuten kuin hypoteettisella tasolla, kun ei ole saatavilla mitään analyyseja vaikkapa äidinmaidosta. Mitenkä vaikka glutamaatti siinä esiintyy.

- kirjoitti...

Yhdiste määritellään kemiassa tarkasti. Vesi on yhdiste. Veden epäpuhtaudet ovat eri yhdisteitä. Tislattu vesi on teoriassa vain H20:ta.

Lisäselvennys Wikipediasta:
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine. Esimerkiksi vesi on yhdiste, jossa on vetyatomeja kaksi kertaa niin paljon kuin happiatomeja.

Yhdisteen koostumusta kuvataan kemiallisella kaavalla. Veden kaava on H2O.

Yhdisteen pienin rakenneyksikkö on molekyyli. Siksi seos ei ole yhdiste. Esimerkiksi messinki on metalliseos, joka muodostuu erillisistä kupari- ja sinkkiatomeista. Sen koostumus vaihtelee.

Yhdisteet jaetaan orgaanisiin ja epäorgaanisiin. Hiilen yhdisteet ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta orgaanisia. Loput yhdisteet ovat epäorgaanisia.

Mimi kirjoitti...

Vaikka ensin kauhistuin, niin aihetta hiukan lisää tutkailtuani olen ihan samaa mieltä Mion kanssa.
Lääketeollisuudella ei ole koskaan puhtaat jauhot pussissa. Inhottavaa.
Sääli vain, että suurimmalta osalta ihmisistä todellakin puuttuu mediakriittisyyttä, joten nämä ihmiset sitten uskovat tämänkin ja alkavat ostaa tuota lääkettä. Säälittää moinen tyhmyys. Otollisin kohderyhmä tuollekin lääkkeelle ovat varmaan keski-ikäiset naiset, kun he vouhottavat "terveysasioista" aina eniten!
(ihan totta, miksi kaikissa terveysmainoksissakin on lähes aina 30-50-vuotias nainen? :DD )

Suositut tekstit