14.1.2010

Verta, hikeä ja T-paitoja

Satuin eilen tvn äärelle juuri oikeaan aikaan. Verta, hikeä ja T-paitoja on neliosainen sarja siitä, kuinka kuusi ihan tavallista ja trendikästä brittinuorta lähtee Intiaan ottamaan selvää, minkälaisissa oloissa heidän muotivaatteensa tehdään. Tsekkaa ohjelman puffivideo täältä.

-kuvan lähde: The Daily Mail.online

Ohjelma oli erittäin hyvin tehty ja odotan kiinnostuneena tulevia jaksoja. On aika kamalaa tajuta, että Suomessa muutamia euroja maksavaa vaatetta on Intiassa tehnyt parhaimmillaan kokonainen armeija ihmisiä, jotka tekevät niin pitkää työpäivää, että nukkuvat tehtaan paskaisella lattialla, jotta he ehtivät saada niin paljon unta kuin mahdollista. Heidät herätetään kepillä huitomalla ja tönimällä takaisin hommiin. Eikä tehtaan lattialla nukkumiselle pakosti ole juuri vaihtoehtoja, on meinaan sen verran huonot liksat. On niin väärin, että ihmiset jossakin kaukana joutuvat kärsimään ja raatamaan, jotta me täällä voimme vähän shoppailla halpaketjuissa. Ja kalliimmissakin. En usko vain halpaketjujen käyttävän tällaisia tehtaita.

Ohjelman ensimmäisessä jaksossa näytettiin, kuinka esimerkiksi erään tehtaan hygienia oli kuvottavan puutteellista: yksi vessa, eli reikä lattiassa koko tehtaan porukalle ja keittiönä toimi avotuli tai kaasukeitin, taivasalla tietenkin. Tehtaassa on myös vaarallista, sillä sähkökatkoja tulee säännöllisesti ja pistorasiat olivat melkoisen laittoman näköisiä.

Sarja on BBCn tuottama ja ekan jakson uusinta tulee perjantaina TV2lta 15.1 klo 15.05. Ohjelma löytyy myös Areenasta. Ja onneksi kolme kiinnostavaa jaksoa on vielä jäljellä — tosin en tiedä, haluanko tietää edes mitä tuleman pitää...

Huomautan, että sarjan työolosuhteita ei ole kuvattu salaa, vaan tehtaisiin on luvat (ainakin ekassa jaksossa oli) ja intialaiset haluavat selvästikin näyttää sen todellisuuden, jossa länsimaiset suurfirmat niitä pakottavat toimimaan. Kun hintaa poljetaan niin alas kuin mahdollista, on lopputulos sitten tämä. Suosittelen katsomaan. Etenkin jokaisen muotibloggaajan olisi hyvä katsoa ohjelma ja kirjoittaa siitä omassa blogissaan. Se olisi tosi tärkeää.

31 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itsekin vilkaisin, tosi järkyttävää touhua. Ei ollut nuorilla ihan asenne kohdallaan, yksikin nuori mies totesi sen olevan laiskutta, jos antaa itsensä elää/työskennellä tuollaisissa oloissa!

Anonyymi kirjoitti...

Just katosin itsekin! Ja ohjelma löytyy kyllä Areenasta, sieltä juuri katsoin. Suosittelen ehdottomasti kaikille!

Anonyymi kirjoitti...

En jaksanut katsoa tuota kuin vartin, harmi. Aihe oli kiinnostava, mutta eikö siitä voinut tehdä ohjelmaa ottamatta tyhjäpäisiä brittikakaroita mukaan kitisemään? Ehkä toi tyyli sitten uppoaa tosi-tv:n ystäviin, en tiedä, minuun ei ainakaan. Enpä toisaalta osta vaatteitakaan kuin muutaman vuodessa ja nekin useimmiten kirpparilta, joten kaipa tuo oli muutenkin vähän toisenlaiselle porukalle suunnattu...

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Ai löysit Areenasta? Hassua, mä en!

Anonyymi: Musta oli just hyvä, että ne oli perusteinejä, jotka näkee sen intialaisten työntekijöiden todellisuuden. Alku oli vähän sellaista kälisemistä, mutta ohjelma parani kyllä edetessään paljonkin. Anna toinen mahdollisuus ja katso toinen osa!

Anonyymi kirjoitti...

Sarja tuli justiinsa joltain Mtv 3:n lisäkanavalta (tai Yle Teemalta, en muista nyt varmaksi :D ) ja oli varsin mielenkiintoinen. Jos eka jakso järkytti, niin odottakaa vaan tulevia.

Muuta en sano, kun että voi mitä häpeää tunsinkaan noita nuoria kohtaan. Etenkin jaksossa, jossa ovat tehtaassa, jossa puuvillaa pakataan. Suosittelen kyllä katsomaan muutkin jaksot.

Anonyymi kirjoitti...

...Joo, kyllä se oli Fakta, jolta sarja tuli :)

Anonyymi kirjoitti...

Joo, siis katson mielelläni toisen osan, mikäli nuo samat "perusteinit" eivät ole pilaamassa sitä vinkumisellaan. Muussa tapauksessa jään odottamaan parempaa ohjelmaa aiheesta ja jätän tämän tuotoksen suosiolla niille, joilla on pilallehemmoteltujen kakaroiden ruikutusta kohtaan parempi sietokyky ;)

Areenasta itsekin sitä muuten katsoin, juuri äsken, eli kyllä se siellä on :)

Emi kirjoitti...

Niiden, jotka ainakin Englannissa ovat halpaketjujen suurkuluttajia (eli nuoret aikuiset) ja joilla on mahdollisuus muuttaa omaa käyttäytymistään ja asennettaan kestävämpään suuntaan, on varmaankin helpompi samaistua jos menossa mukana kitisee muodikas Lontoolainen. Tässä tehdään kuitenkin viihdettä, vaikka vakavasta asiasta onkin kyse. Itse katsoin myös samaa sarjaa olevan "Blood, Sweat and Takeaways"-ohjelman, jossa kuusi ihan samanlaista välinpitämätöntä parikymppistä lähetettiin Aasiaan selvittämään, mistä sikahalpa ruoka on kotoisin. Siinäkin oli aika vavahduttavia faktoja mut ehkä ne on helpommin otettavissa vastaan jos on jonkinlainen "ulkopuolinen" siellä päivittelemässä menoa! Paikallisille kamaluudet ovat kuitenkin arkea, jota on pakko puskea eteenpäin olosuhteista huolimatta. Brittiteini joka hiffaa ensimmäistä kertaa ruokatodellisuuden ja prostituution yhteyden tarjoaa ohjelmaan sen "vaatimaa" draamaa.

Emi kirjoitti...

eiku ruokateollisuuden :D

seri kirjoitti...

Työolot ovat järkyttävät länsimaisesta näkökulmasta, mutta käsittääkseni kuitenkin paremmat (!) kuin esim. paikallisille markkinoille menevien tuotteiden tehtaissa ja nämä paikat ovat kuitenkin haluttuja. Köyhissä maissa siis mättää muukin kuin vain se, että länsimaalaisten kulutushyödykkeet valmistetaan siellä suoraan sanottuna toisten selkänahasta. (esim. lapsityövoima vs. lapsiprostituutio).

Toinen juttu on sitten se, kun tehdas ottaa länsimaiset standardit tarkastuksia varten ja muu aika toimitaan sitten kuten ennenkin. Itsellä ei ole ainakaan vastausta mitä tässä pitäisi tehdä. Boikotit eivät ole juurikaan parantanut tilannetta ja kehitysapukin valuu lähinnä eliitin taskuihin (tuore uutinen Afganistanista...).
Toki on joitakin tehtaita, joissa esim. tarjotaan lapsille tai työntekijöiden lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin ja se on jo jotain. Tämä tietenkin vaatii, että länsimaalaiset ostavat näitä tuotteita...

Anonyymi kirjoitti...

Katsoin jakson Areenasta tänään ja tosiaan ei siellä valmisteta vain "halpaketjujen" vaatteita, koska mm. Calvin Klein mainittiin ;-)

-Satu

Emi kirjoitti...

Niin, boikotithan yleensä johtaa vaan tuotannon laskuun ja sitä kautta työpaikkojen menetyksiin. Avainasemassa vaikuttajana on tavallaan kuluttaja mutta selkeää ei ole että miten toimisi parhaiten, halpakaupan kassalla sanois että "hei mä haluaisin maksaa tästä enemmän?"

Zepa kirjoitti...

Areenassa
http://areena.yle.fi/ohjelma/0ba02fccc8734a033c7c0e3f0a01612c

CK-vaatteet tehtiin muuten siellä "luxustehtaassa", jossa fyysinen ympäristö saattoi nippanappa vastata suomalaista pienyritystodellisuutta. Okei, vessoja lukuunottamatta. Mutta työkuri täs hyvässäkin tehtaassa oli ihan muuta kuin mihin läsnsimaiset sluibut on tottuneet.

Brittiteinien ininä on tosiaan ärsyttävää :-D Silti meinaan katsoa.

Neilina kirjoitti...

Ihan loistavaa, että tämä näkyy nyt Suomessakin. Joku aika sitten tätä Ylelle toivoinkin, mutta toi eka jakso onnistui kyllä menemään ihan ohi, eli pitää muistaa katsoa uusinta. Kiitos vinkistä!

piparminttu kirjoitti...

Tämä taitaa mennä opiskelijoille näytettäväksi huomenna, kurssin otsikko onkin sopivasti "työelämän tapakulttuuri" ;) Kiitos vinkistä!

Fakta ja Farfalle kirjoitti...

Onko muuten mitään tietoa siitä, mitkä merkit ovat "reiluja"? Jos kalliit ja halvat merkit tuottaa vaatteensa yhtä törkyisästi niin keltä ostaa paidat ja mekot? Muistelisin, että ainakin joskus H&M sai kiitosta tuotannon läpinäkyvyydestä ja "reiluudesta". Pitääkö paikkansa vai muistanko väärin? Vai oliko kyse vain H&M:n luomupuuvillasta?

Anonyymi kirjoitti...

Reikä lattiassa on muuten kaikkein hygieenisin! Kuullostaa mielenkiintoselta ohjelmalta :)

Anonyymi kirjoitti...

Muistelisin että H&M mainittiin tuossa ohjelmassa myös eli heidänkin vaatteensa tehdään samoissa Intian tehtaissa.

Eettisiä, reiluja ja ekologisia vaatteita kyllä löytyy, mutta niitä ei tosiaankaan napata mukaan tutuista halpaketjujen liikkeistä...Joskus on tehtävä myönnytyksiä vaatteidenkin suhteen.

Itse suosin HTNaturalsia (jonka liike on ikävä kyllä tauolla kangaskehittelyn vuoksi), prAnaa, American Apparellia, Lotuswearia, Nomads Hemp Wearia, Australian Outback Collectionin Made in Canada paitoja jne.

Materiaaleina suosin soijaa, bambua, hamppua ja luomupuuvillaa.

-Satu

Anne kirjoitti...

Hyvin helppohan on moittia H&M:a. No Logo- kirjassa jo aikoinaan Naomi Klein kävi läpi ns. paremmatkin merkit, kuten jackpot, esprit, sekä muut lukemattomat merkit. Samaa hommaa ne harjoittaa. Miksi näistä ei puhuta? Aina nostetaan esille vain Henkan eettisyys, joka on ollutkin syynissä todella kauan. Aika ajoin ovat yrittäneet tehdäkin parannuksia. Ovat kuitenkin myöntäneet, että on aika mahdotonta valvoa alihankkijoiden alihankkijoita.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän tuossa ohjelmassa mainittiin H&M:n lisäksi mm. Calvin Klein ja kasa muita merkkejä.

Ongelma on ratkaistu sillä että ostaa kaappiinsa vain muutaman mahdollisimman eettisen ja ekologisen vaatteen. Kun ne harvat ja valitut vaatteet sopivat yhteen, voi niitä yhdistellä lukemattomalla eri tavoilla. En ymmärrä tätä viimeisen muodin mukaan pukeutumista, kertakäyttökulttuuria ja kaappeja, jotka pursuavat vaatteita. Vähemmälläkin pärjää!

-Satu

Anonyymi kirjoitti...

Voisin tässä kertoa pienen faktan noista vaatetehtaista, kun satuit mainitsemaan: "En usko vain halpaketjujen käyttävän tällaisia tehtaita."

Noh, olen työskennellyt vaatetusalalla ja entinen pomoni, joka on n. 20 vuotta kiertänyt Aasiassa sisäänostajan ym. hommissa katsomassa noita tehtaita missä alihankkijat teetättää vaatteet suomalaisiinkin tavarataloketjuihin. Hän kertoi, että siellä samoissa tehtaissa missä tehdään näiden halpavaateketjujen vaatteet, niin siellä myös tehdään nämä oikein kalliit merkkituotteet (en nyt mainitse merkkejä tarkkaan, kun jonkinsortin epävirallista työpaikkasalaisuutta nämäkin kai ovat, mutta näitä Vuittonien ym hintaluokissa olevia "laatu"brändejä). Samassa tehtaassa ne tehdään, samoissa linjastoissa, eri materiaaleista ja pistetään vaan eri pinoon. Se on todellisuus, huvittaa aina kun joku paasaa näiden luxusbrändien laadukkuudesta ym.

seri kirjoitti...

Satu, miten nämä köyhempien maiden riisto-ongelmat ja ihmisten polkeminen katoaa sillä, että länsimaalaiset alkavat suosia vain eettisiä merkkejä ja jättävät kaiken muun kaupan hylllylle? Miten nämä "hikipajoissa" tällä hetkellä työskentelevät elättävät itsensä?

Se, että puhdistaa oman omantuntonsa, ei valitettavasti auta kovinkaan paljoa ainakaan nykyisessä maailmantaloudessa ja harmillisen usein nämä kaikki eettiset uudistukset ovat vain viherpesua.

Anonyymi kirjoitti...

seri,

Olen kyllä tietoinen ristiriidasta. Sama ongelma on myös lapsityön kohdalla eli jos kyseiset lapset eivät tekisi tehtaissa töitä huonolla palkalla, olisivat he todennäköisesti seksikaupassa mukana eli kahdesta pahasta pitää valita se vähemmän huonompi vaihtoehto.

Me länsimaiset ihmiset voimme kuitenkin omilla valinnoillamme kertoa millaisia vaatteita haluaisimme ja että olisimme valmiit maksamaan enemmän eettisistä ja ekologisista vaatteista. Ideaalitilann olisi se että esim. Intiassa työt jatkuisivat, mutta paremmalla palkalla ja paremmilla työolosuhteilla.

-Satu

Noora kirjoitti...

Fakta ja farfalle:En osaa vastata, mutta tuopa vasta olisi hyvä jutun aihe vaikka Uuteen Mustaan...

Anonyymi:SE REIKÄ ei näyttänyt yhtään hygieeniseltä!!

Seri:Hyvä kysymys, mä en vaan siltikään halua tukea sellaista toimintaa, jos voin valita mielummin vaikka suomalaisen ja Suomessa valmistetun tuotteen (tosin eipä niitä taida kai enää kauheasti olla...).

Noora kirjoitti...

Seri:Piti jatkaa... Eli siis jos esimerkiksi Intiassa olisi vaatetehtaita, joissa työntekijät saisivat paremman palkan ja paremmat työolot ja se sitten aiheuttaisi sen, että se 5 tai 15 tai jopa 25 euron paita maksaisi vaikka tuplat, maksaisin minä sen hinnan mielelläni, jos siis tietäisin, että tämän kyseisen brändin työntekijöillä on paremmat oltavat, kuin jonkin halvemman merkin tehtaiden työntekijöillä.

En minä siis hae sitä, että kaukomailla teetettyjen vaatteiden tuotanto pitäisi lopettaa täysin, vaan minusta länsimaisten ja globaalien brändien tulisi nostaa vaatteiden hintaa ja intialaisten työntekijöiden palkkaa ja parantaa työoloja. Meillä kaikilla on helposti varaa maksaa puolet enemmän jokaisesta vaatteesta jonka ostamme. Tällä rahalla se intialainen, joka nyt nukkuu paskaisella lattialla, kokkaa avotulella ja vaarantaa henkensä vaarallisessa tehtaassa, voisi saada turvallisemmat ja reilummat työolot.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Noora! Samaa ajoin itsekin takaa :-)

-Satu

seri kirjoitti...

Kyllä minä nuo pointit ymmärrän, mutta toimiakseen laajemmassa mittakaavassa ns. eettiset vaatteet tulisi olla ketjuliikkeissä myytävänä. Muuten se jääkin pienen piirin puuhasteluksi vähän samaan tyyliin kuin jotkin luksusmerkitkin; osa ihmisistä kokee ne itselleen tarpeellisiksi ja haluaa maksaa niistä, mutta valtaosa kuluttajista ei jaksa nähdä vaivaa vaan haluaa, että kuluttaminen on helppoa. Tiedätte varmaan...


Vertailun vuoksi luonnonkosmetiikka on rantautunut tavallisiinkin kauppoihin eikä vain eko- ja luontaistuotekauppoihin ja siksi "taviksetkin" niitä ostavat.

tiltha kirjoitti...

Heippa, pohdimme vakifoorumillani dokumenttia ja tuli mieleen kysymys vastaavien halpis/pintamuotikenkien valmistuksesta. Näyttävätkö esim. Andiamon kenkien valmistusprosessit samalta kuin vaatteiden? Pystyisikö tätä jotenkin selvittämään?
Andiamon sivuilla ei ainakaan lue mitään asiaan liittyvää, eli ilmeisesti pitäisi mennä kenkämerkki kerrallaan.

Anonyymi kirjoitti...

Seri: jonkun täytyy aloittaa ostaminen, jotta syntyy kysyntää, jolle yritysten on pakko luoda tarjontaa. Ei se luonnonkosmetiikkakaan olisi tullut tavan kauppoihin, jos ei joku sitä olisi aikanaan ostanut ekokaupasta.
Mielestäni raha on kuluttajan ja kansalaisen vahvin ääni. Kyllä isot liikkeetkin haluavat osansa ekologisesta leimasta, kun se myy.

Marika Honkatukia kirjoitti...

Hei Noora,

Kiitos postauksesta. Ja olet ehdottoman oikeassa. Kaikkien muidenkin muoti- ja tyylibloggaajien on tärkeää huomioida aihe. Teet todella hyvää duunia!

Anonyymi kirjoitti...

Hei tiltha!

Suosittelen lämpimästi Alkuperä(maa?) tuntematon -nimistä kirjaa, jonka kirjoittajan nimeä en nyt valitettavasti muista, enkä nimestäkään ihan satavarma ole =), mutta siinä valotetaan todella hyvin kenkien valmistusprosessia (taisi olla vaatteetkin mukana). Kirjassa seurataan muunmuassa Keskon sisäänostajan matkaa tehtaalla, joten kirja tuo todella lähelle tehtaan olot tavallista kuluttajaa.

Suositut tekstit