7.1.2010

Ruohoa katolla

Työskennellessäni vuoden verran YLEn ympäristökoordinaattorina tutustuin jonkin verran ekorakentamiseen. Tästä innostuneena tarkkailen jatkuvasti rakentamisen ekotrendejä, voi kunpa ehtisikin syventyä kaikkeen mikä kiinnostaa! Mutta onneksi voi ihailla kuvia, katsokaapa tätä kämppää:


-kuvat saitilta Arch Daily, arkkitehtuuri Nolaster

Tykkään tavasta, jolla rakennus sulautuu ympäristöönsä ja etenkin viherkatto miellyttää. Ei tämä talo ehkä noin muutoin edusta minkäänlaista ekoilua (se on esim. hillittömän kokoinen!) mutta on hienoa, että rakennus korvaa maapinta-alan, jonka se luonnolta vie. Viherkatot ovat ehdottomasti tulevaisuuden juttu.

En muista arkkitehtia, mutta jossain tulevaisuuden arkkitehtuuria käsittelevässä tv-ohjelmassa ekoarkkitehti X puhui siitä, kuinka tulevaisuudessa rakennuksen täytyy korvata valtaamansa maapinta-ala joko viherkaton tai seinäkasvillisuuden avulla. Tämä oli siis kyseisen henkilön uumoilua, ei tietenkään faktaa — vielä. Mutta ajatus ei ole ollenkaan pöllömpi.

Mietin usein, kuinka monta upeaa nurmikenttää Helsinkiinkin saisi kattojen ylle. Ja arvatkaa kelasinko asiaa istuessani YLEllä viidennessä kerroksessa, tuijottaen litteiden toimistorakennustemme kattoja! YLElle jos mihin saisi vaikka kuinka hemmetisti nurtsikattoa tai edes maksaruohokaton, joka jo sekin olisi ekoteko. Maksaruoho suojaa katon rakenteita, ehkäisee lämmön karkaamista ja myös viilentää kesällä. Lisäksi ruoho yhteyttää ja tarjoaa vihreää jalansijaa linnuille ja ötököille. Fiksua siis. Toki tällainen rakentaminen vaatii paljon huomioonotettavaa, ei vanhojen talojen katoille voi noin vain alkaa istuttaa nurmikkoa, tietenkään, mutta aika kiva ajatus uusia taloja ajatellen.

Esimerkiksi yhdysvalloissa on koko Fordin autotehtaan katto katettu maksaruoholla. Homma ei siis ole jotain hippipähkäilyäni, vaan ihan totisinta totta jo tänään ja näyttää tältä:

-kuva sivulta Green Roofs Australia

Fordin tehtaiden viherkatto on maailman suurin, reilut neljä hehtaaria, aikamoinen pelto siis!

Entäpä viherkatot Suomessa? Googleteltuani hieman huomasin, että ihme ja kumma, sellainen on tulossa tekeillä olevaan Musiikkitaloon. Olin kesäkuussa Berliinissä, joten homman tiedotustilaisuus on mennyt minulta ohi, mutta onpas superia, että pian Helsingin ydinkeskustassa on ainakin yksi viherkatto, jonka myötä saadaan kokemuksia ja taitoa vastaavien rakentamiseen muuallekin. Jihuu!

18 kommenttia:

Nempula kirjoitti...

Ruotsin kakkoselta tulee muuten aivan mielettömän mielenkiintoinen ohjelma Miljöresan, jossa joku mies tutkii erilaisia ymrpäristöasioita. Oon itse muistanut katsoa pari jaksoa ja toisessa käytiin luomu kaakao farmilla ja toinen käsittely hehku-, energiansäästö- ja ledlamppuja. Pointtina on siis se, että se aina itse matkustaa paikan päälle katsomaan. Svt play ei valitettavasti ilmeisesti näy Ruotsin ulkopuolelle, mutta siitä taitaa olla pari jaksoa vielä tulematta telkustakin :) Uusinta lamppujaksosta tulee pe yönä 00.55.

Polga kirjoitti...

Kaunista, nauratti kyllä - nimittäin olin ottamassa kuvia Pasilan kirjaston sivukattotasanteista, joissa kasvoi piiitkää heinää kauniisti kesällä. Valitettavasti kuvat eivät onnistuneet eli suhruksi meni! Ei liene tarkoitus, mutta hauskalta se näyttää, huomasin jo pari vuotta sitten. Arkkitehdillä lienee ollut aivan muita ajatuksia.

peteer kirjoitti...

Kannatetaan ruohokattoja, vaikka niitä maksaruohokattoja. Nykyään homma on tuotteistettu vaihtelevasti ja realistisuusaste kasvaa, helpomman (=halvemman ja luotettavamman) toteutuksen myötä.
Kuten mainitsitkin, merkitys on suurin tiiviissä, tehokkaassa ja vaihtelevan korkeassa kaupunkiympäristössä. Yleensä tilanteessa, jossa suurehko määrä ihmisiä joutuu tuijottelemaan alas matalampien rakennusten kattoja.

Kerran eräässä suunnittelukohteessa, laajassa matalassa rakennuksessa korkeiden asuinkerrostalojen välissä, rakentamiseen ryhtyvä ins. ei suostunut kustannus- ja huoltokohdelisä -syistä suunnittelemaamme maksaruohokattoon. Se sijaan saimme suunnitella ns. kivipuutarhan. Se tarkoitti sileitä, pyöreähköjä, päätä pienempiä irtokiviä, mikä ei lopulta ollut sekään huono ratkaisu tilanteessa, jossa vaihtoehto olisi ollut vakioratkaisu eli mustankirjava kumibitumikermi.

Tiia kirjoitti...

Katselin noin vuosi sitten tv-sarjaa ekotaloista. Useassa talossa ruohokaton alla on vesisäiliö, johon sadevesi suodattuu ja voidaan käyttää esim. wc:n huuhteluun tai kasvien kasteluun. Muistanpa yhden jakson, jossa san franciscolaisen talon omistaja oli saanut luvan rakentaa ihan oman tuulivoimalan. Siitä riitti sähköä oman tarpeen lisäksi myytäväksi yleiseen sähköverkkoon.

Voi, kunpa Suomessa harpattaisi askel kohti ekorakentamista. Toisaalta, kuten blogissanikin kirjoitin, Suomessa sentään osataan eristää talot, toisin kuin esim. täällä Englannissa, jossa lämmitys menee harakoille seinien ja ikkunoiden läpi.

Anonyymi kirjoitti...

Tasakattoa vaan ei yleensä suositella pohjoseen. Iskä on rakentanut vuosikymmeniä ja sanoi heti alkuunsa kun paikallinen kunta rakensi tasakattoisen kirjaston että ongelmia on tulossa. Ekan talven tullen joutui talonmies kirjaston katolle kolaamaan, kun katolle kasautui lunta niin paljon että alettiin pelätä rakenteiden vahingoittumista. Toinen ongelma on sadevesien poistaminen katolta. Ettei se ihan niin yksioikoista ole. :) Ajatus on kuitenkin tosi hieno! Etenkin viherseinät on toteuttamiskelpoinen ajatus. Sitten saa asua noidan mökissä kun kasvien paksut oksat kietoutuvat talon ympärille!

Itse olen hakenut ideoita ekorakentamiseen jo pari vuotta. Harmi vain että suurin osa tähän mennessä löytämistäni hienoista ideoista on sopivia vain etelämmäksi missä ei tarvitse murehtia talvea samalla lailla kuin täällä. Voisitko Noora journalistina tehdä jutun ekorakentamisesta ja sen mahdollisuuksista nimenomaan Suomessa?

Anonyymi kirjoitti...

Suomessahan on mahdollista opiskella talonrakentajaksi/suunnittelijaksi ja valita linjan ekoasunto (ei virallisesti tämän niminen)

Anonyymi kirjoitti...

Linnanmäen keskellä olevan pyöreän vesitornin päällä on jo vuosia kasvanut ties mitä kasveja, mutta tuskin nekään siellä tarkoituksella on. Olisi kyllä kiinnostava tietää, että miten kasvit vaikuttavat rakennuksen kattorakenteisiin, kun sitä ei ole tarkoitettu kasvien kasvattamiseen.

http://www.leuku.fi/source/isokuva.php?lang=finnish&id=9427&haid=14087013520106&indeksi=18&haku=Ymp%E4rist%F6%20ja%20luonto&lkm=75

Anonyymi kirjoitti...

Myös Tampereen yliopistolla on herätty tähän, ks. lumo!

Anonyymi kirjoitti...

Olen ihaillut monesti erästä Tampereen Steiner-koulun rakennusta, jossa on ruohokatto, muistaakseni se on ns. pulpettikatto.

Viherseinien ja -kattojen homeystävällisyydestä en tiedä, kun nykyään ei suositella istutettavaksi kasveja rakennusten seinustalle mahd. kosteusvaurioiden vuoksi. Mehitähtikatot olivat aikoinaan käytössä paloturvallisuuden vuoksi, niiden kosteus ehkäisi palojen leviämistä puutalosta toiseen. Tiedä sitten miten homeen laita oli tuolloin.

emma kirjoitti...

jos sua kiinnostaa enemmänkin arkkitehtuuri ja vihreys, ni voin suositella jenkki-saittia nimeltä treehugger ja sieltä erityisesti architecture and design -osiota. archdaily on nasta, mut ne julkasee juttuja aika liukuhihnalta, siis sen ihmeemmin vihreyttä miettimättä (mun mielipide).

http://www.treehugger.com/design_architecture/

sardu kirjoitti...

Ruohoinen katto näyttää ihanalta, mutta enpä usko, että se Suomessa toimii: tasakattoa on näin lumisena talvena kolattava aika ajoin (ja hitto se on syvältä...), enkä usko, että nurtsi siitä hirveesti diggaisi. Syksyinen lehtien haravointi sitä vastoin olisi paljon hauskempaa, koska huopaan lehdet vain liiskaantuvat...

Onko muuten mitään tietoa katon matskusta? Olisi hauska tietää, miten homma toimii...ie. katohuovan päällä multaa? Miten kattomatsku kestää mullan alla?

Anonyymi kirjoitti...

Muistaakseni Lontoossa Kensington High Streetillä, keskellä villeintä shoppailualuetta -yhtä niistä-on kattopuutarha.Ranskalainen puutarhuri on "kuorruttanut" lukuisien toimitostotalojen seinät vertikaalisella puutarhalla..onhan näitä. Koska Suomeen tulee vastaavaa, meillä kun koko puutarhanhoitokin on ihan lapsen kengissä.

Nipsutin kirjoitti...

Joskus kun taloprojektiin itse lähdettiin, pakon sanelemana. Mietittiin paljon ekologisia mahdollisuuksia, mutta osaa on vielä Suomessa vaikea toteuttaa. Mutta paljon pystyy itse vaikuttamaan jo nykyisin. Esim. turhien kemikaalien välttäminen (maalit, lakat yms), paljon puuta muovin sijaan, maalämpö, pieni talo, kierrätetyt kalusteet ja muutenkin vaatimattomampi rakentaminen esim. sähköistyksessä. No tietenkään ei ole ekologista koskaan rakentaa uutta...
Mutta muistan joskus lukeneeni, että katto voi olla harjakatto, vaikka päälle istutettaisiin jotain kasveja, en muista mitä. Katon kaltevuuden piti vain olla joku tietty. En muista nyt pitikö lumet kolata katolta vai ei. Varmaan kun muuten taitaa tulla liikaa painoa. Mutta ei siis mahdotonta Suomen olosuhteissakaan. Olisi kiva lukea enemmänkin ekologisesta rakentamisesta. =)

Anonyymi kirjoitti...

Kivaltahan toi näyttää mutta homehtuu kyllä ja pilaa rakennuksen lisäksi en käyttäjät. Heti kun joku keksisi keinon, millä se voidaan ehkäistä niin lupaan kokeilla sitä!

Anonyymi kirjoitti...

Suomessa on hajanaisesti n.60 savirakennusta.Esim.Itä-Uudellamaalla rakentamiseen soveltuvaa savea on metrikaupalla ja sitä joudutaan köijäämään pois rakennusten perustusten alta ja tietöistä.Ilmaista ja erittäin hyvää talonrakennusmateriaalia.Tutustukaa Saviyhdistykseen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Noora,
se arkkitehti, joka puhui viherkatoista, on ollut aika varmasti Bruno Erat. Hän on kirjoittanut myös useita (helppotajuisia) kirjoja ekorakentamisesta: itsellään on esimerkiksi jo 20-vuotias omakotitalo, jossa on viherkatto eikä kosteusongelmia. Erat siis asuu Suomessa. Hän on myös toiminut alan pioneerina vuosikausia täällä tietämättömillä ja välinpitämättömillä alueilla...
Seuraan alaa paljon, ja mielestäni on todella hävettävää, kuinka Suomi on niin takapajula uusiutuvan energian ja ekorakentamisen suhteen. Täällä esimerkiksi eristämisellä, sähkön säästämisellä ja "pimeän valaisemisen" vähentämisellä voisi saada paljon aikaan. Suomen suurin ongelma on halpa sähkö, jonka takia ihmiset eivät oikeasti motivoidu miettimään energian kulutustaan, eikä valtiovalta (joka on klikissä ydinvoimateollisuuden intresseihin...) ei kehitä porkkanoita tai suostu oikeasti kiinnostumaan vaihtoehtoisista energiamuodoista. Pieni esimerkki: Suomessa kehitetty uudenlainen tuulimylly on "maailmalla" todella kiinnostusta herättävä innovaatio, mutta Suomessa se on tehokkaasti hiljennetty kuoliaaksi. (Tuulimyllyn voi asentaa rakennuksen rakenteiden osaksi, joten se voi parhaassa tapauksessa tuottaa kokonaan taloon tarvittavan energian määrän ja tehdä siten talosta passiivitalon myös näillä meidän leveyksillä.)

Lyhyesti: kiinnostava kirjoitus, Suomeen tarvitaan lisää puhetta ja enemmän tekoja :-), kiitos Noora!

Anonyymi kirjoitti...

http://www.iltalehti.fi/viihde/2010011110906490_vi.shtml

-Satu

Anonyymi kirjoitti...

Minua kiinnostaa, miksei keskustelua synny asioista tällä palstalla kuin harvoin. Esim."Kun Sinun mielipiteesi on näin,niin minä ajattelen näin". Jne.
Tulee vaikutelma,että kaikki ovat itseriittoisia ja ihan oikea kanssakäyminen "kuin ennenvanhaan" mielipiteissä,olisi hukassa?
Kui se on ?

Suositut tekstit