21.1.2010

Melkein täydellinen

En taida olla ainoa, joka toisinaan huvittaa itseään julkkikset ennen ja jälkeen photoshoppauksen -kuvilla... Lukekaapa uusin blogaukseni Täydellisyys vai todellisuus? Uudesta Mustasta (katsokaa myös hillittömän hauska video!) ja ilmaiskaa mielipiteenne: katsotteko mielummin nykymenon jatkuvan, vai soisitteko myös photoshoppaamattomille ihmisille paikan lehden kannessa? Vai pitäisikö photoshopatun kuvan yhteydessä aina lukea, jos kuvaa on käsitelty? Tätä on ehdotettu Ranskassa.

-kuva: current.com

Minusta olisi kiinnostavaa nähdä lehden kannessa ei photoshopattu ihminen. Ei se nyt niin kamalan näköistä voi olla.

23 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuinkas paljon lehtien kuvia filmiaikaan retusoitiin?
-Basilika

Fiona Timantti kirjoitti...

Toi on kyllä kiinnostava aihe. Mun mielestä ranskalaisten ajatus ei ole pöllömpi, mutta se tulis kyllä aika hitsin moneen kuvaan se teksti.. :D

Kuviahan on paranneltu jo pitkään...40-luvun lehtienkin kansissa filmitähtien huulet maalattiin viehkeämmäksi ja ripset pidemmiksi..

Karoliina kirjoitti...

siis tuo vasemmanpuoleinen on muokkaamaton? wau, ei tota edes tarvitsisi muokata! ei mua ainakaan hävettäisi näyttää noin hyvältä vielä nelikymppisenä, meikkiä tai ei :)

Anonyymi kirjoitti...

Ja Madonnahan on jo 51...

jenna kirjoitti...

eikös jossain lehdessä, jonkin maan ellessä tai voguessa, ollut vähän aikaa sitten kannessa joku tunnettu malli ilman meikkiä? esim Linda Evangelista? Aiheena oli uusi trendi eli mahdollisimman natural ja meikitön look. Varmasti sitäkin kantta oli photoshopattu, mutta pieni askel parempaan suuntaan...ehkä? Pahoittelen huonoa muistia! en tiedä jelppasiko tää yhtään. :)

Emma kirjoitti...

Mielelläänhän sitä näkis luonnollisia ihmisiä ilman photoshoppausta...

Rahien kirjoitti...

kannattaa muistaa, että _kaikki_ julkaistut kuvat on muokattu: kuvan rajaus tai koon, värien, profiilin ja muiden teknisten seikkojen muuttaminen on myös muokkausta! tietysti mummojen ryppyjen poisto kuvasta on jo naurettavaa, mutta jos "muokkaus" pitäisi ilmoittaa, missä vedetään raja?

myös filmille otettuja, käsin suurennuskojeella kehitettäviä kuvia pystyy manipuloimaan todella paljon. valokuvan luonteeseen kuuluu se, ettei se todellakaan kuvaa todellisuutta: jo suljinajalla ja aukon koolla pystyy jo vaikuttamaan niin paljon siihen mitä näemme, että se on mahtava propaganväline.

Johka kirjoitti...

Olen kyllästynyt tähän photoshop-taivasteluun. Photoshopilla tehdään paljon painotuotteiden kannalta olennaista käsittelyä, eikä vain ryppyjen retusointia. Kaikki rippikuvia myöten photaroidaan. Aivan kuin myös esimerkiksi elokuvat värimääritellään, lisätään kontrasteja, saturaatioita jne. Jo pelkkä valaistus vaikuttaa suunnattomasti.

Kuva ei koskaan vastaa todellisuutta, oli sitä käsitelty tai ei, mutta miksi se pöyristyttää ihmisiä niin paljon? Luuletteko, että oldschool-filmipokkarilla otetut ISO400-kymppikuvat vastaavat todellisuutta? Siksi että Anttila on ne kehittänyt? Entäpä pikku-digikameroiden salamalla valaistut kauhurypyt, näyttävätkö ihmiset niissä samalta kuin livenä? Entäpä se telkkarin kuuluisa +2kg?

Noi Madonnan kuvat ovat molemmat propagannan nimissä tehtyä huonoa jälkeä, enpä ole Madonnasta nähnyt missään oikeassa mediassa oikealla olevan kuvan kaltaista surkeasti photaroitua kuvaa. Ryppykuva on myös selkeästi photaroitu, ei sillä etteivätkö rypyt olisi siellä, ne on vain varta vasten kaivettu esiin.

Tässä muutama haja-ajatus vain, tarkoitan ehkä jotain siihen suuntaan että itse kannatan photarointia tai keinoja mitä hyvänsä, kun tehdään visuaalisia elämyksiä. Eiköhän taidemaalarit jo aikoinaan käyttäneet värejään omien mieltymystensä mukaisesti muotokuvia maalatessaan. Ja kyllä, Madonnan promokuvatkin ovat oman lajinsa taidetta.

Ehkäpä varoitus olisi tarpeen, niin ihmiset eivät kuvittelisi turhia, eikä tarvitse pettyä "todellisuuteen". Tämä kuva on valaistu näillä lampuilla, aukko ja valotusaika ja filmiherkkyys ovat seuraavat. Photarissa päälle läiskästy mm. seuraavat filtterit. Huh.

Pihlajatar kirjoitti...

Samaa mieltä Johkan kanssa. Ei digitaalinen kuvan jälkikäsittely sunkaan ole ainoa kuvamanipulaation keino. Edellämainittujen perinteisten kuvaretusointitekniikoiden lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että muotikuvat ovat aina myös huolellisesti valaistuja ja rajattuja, mallin asento harkittu ja pitkään haettu, ilme pitkällisen ja keskittyneen poseeraamisen tulos ja kasvot ehostettu.

Julkisuuden henkilön voi nähdä lehdessä "luonnollisen näköisenä" vain paparatsikuvissa - joita toisaalta sitten myös taivastellaan yksityisyyden rikkomuksina. Uskon, että julkkiksia paparatsikuvissa harmittaa eniten juuri se, että he ovat niissä kontroloimattomassa luonnontilassa.

Jos itse olisin julkkis, en suostuisi siihen, että musta julkaistaisiin lehdissä täysin photosoppaamattomia kuvia - yhtään sen enempää kuin esiintyisin lehtikuvassa täysin meikittömänä. Valokuva on jo itsessään epäluonnollinen ikuistettu hetki - ei arki todellisuudessa kukaan pääse tuijottelemaan toisten ihohuokosia samalla intesiteetillä kuin niitä voi tarkoitella pysähtyneessä kuvassa. Itselläni olisi vallan alaston olo, jos musta julkaistaisiin täysin "raakoja" kuvia.

Musta ajatus siitä, että lehtikuviin merkittäisiin, ovatko ne photosopattuja on ihan pöhkö. Saman tien sitten voitaisiin merkitä sekin, että ne on valaistuja, ammattimaisen kuvaajan studiossa ottamia ja että niissä poseeraa kokenut ammattiesiintyjä, jonka on maskeerannut ammattimaskeeraaja. Mun mielestä digitaaliseen kuvankäsittelyyn pitäisi osata suhtautua taidekäsityönä. Tarkoituskin on luoda illuusioita. Kyllä minä ainakin ostan kiiltäväpaperisen muotilehden nimenomaan nähdäkseni kauniita unelmia - en katsellakseni dokumentaatiota siitä, millaiset rypyt Madonnalla on "ihan oikeasti" naamassa.

Pihlajatar kirjoitti...

Ps. Tässä yhteydessä minusta nähtävillä oleva profiilikuva on ammattimaisesti valaistu ja sitä on photoshopattu. Koen silti näyttäväni jokseenkin tuolta "ihan oikeasti" vaikka joku finni taidettiinkin kuvasta poskeltani poistaa.

seri kirjoitti...

Kai te nyt ymmärrätte, että raja ja tämä "taivastelu" tulee siinä, kun naisten raajoja aletaan kaventaa, koko iho silotetaan kuten tuossa Madonnan kuvassa, rintoja isonnetaan tai parannetaan, vyötäröä kavennetaan jne. Harva tavallista parantelua vastustaa, samaahan meikkauskin on. Ainakin tavalliset kuvat (ei mainoskuvat) voisi minusta olla vähemmän käsiteltyjä.

jenni kirjoitti...

^
Niinpä. Ihan päteviä kommentteja ovat valokuvauksen ammattilaiset (?) yllä kirjoittaneet, mutta ymmärrän kuvien parantelemisen aiheuttaman kohun ihan täysin. Sillä, että julkkiksista/ kansikuvahenkilöistä tehdään hoikempia ja muutenkin "täydellisen" näköisiä, on kuitenkin aika suuri vaikutus esim nuorisoon, joka varttuu nykyään melkoisessa paineessa näyttää hyvältä.

jenna kirjoitti...

juuri mitä jenni sanoi! mua ei haittaa niinkään ryppyjen ja finnien poistaminen, mutta hoikistaminen on kauheeta! ja turhaa!

Riikka kirjoitti...

Kyllä se raja johonkin tulisi vetää. Eilen juuri kaupassa katsoin InStyle -lehden kantta, että onko tuo Sarah Jessica Parker vai ei. Niin oli kaikkea siloteltu etten henkilöä tunnistanut! Hampaatkin näytti ihan oudoilta.

nei kirjoitti...

Heh, olen itse esiintynyt erään lehden kannessa hyvin kevyesti photoshopattuna ja kyllä kantta katsoessa tuli sellainen fiilis, että olisi sitä kuvaa voinut vielä vähän enemmän parannella.

Lehti myy kauniilla kannella, jolloin kuva on käsiteltävä sellaiseksi, että sitä on helppo katsoa: väripinnoista tehdään tasaiset, oikeita kohtia korostetaan ja varjostetaan... Enemmän olen huolissani siitä, että kansikuvaan päätyy yleensä tuollaisia madonna-esimerkin kaltaisia seksiä tihkuvia kuvia eikä tavallisia reippaan näköisiä iloisia naisia. Niin, lehtien sisällöstä puhumattakaan...

Rahien kirjoitti...

"Kai te nyt ymmärrätte, että raja ja tämä "taivastelu" tulee siinä, kun naisten raajoja aletaan kaventaa,[...]jne"

juu, tottakai. pointtini vaan oli, että pitäisi varmaan keksiä kokonaan uusi termi, kuin "käsitelty". suomessahan tuolaista ei juuri harrasteta, ja alan koulussa tuollaiselle lähinnä naureskellaan halveksuvasti.

komppaan neitä ja johkaa. ja edelleen kannattaa muistaa, että ihmistä voi valokuvassa esimerkiksi laihentaa paljonkin avaamattakaan photoshopia.

Noora kirjoitti...

Mahtavaa kommentointia! Mä olen itse sitä mieltä, että kyllä kuvankäsittelyä varmasti tarvitaan, mutta se, että lähdetään kaventamaan naisen lantiota tai reisiä, kasvattamaan povea ja pyllyä (esim. Victoria Beckhamin äässiä on suurennettu mainokseen, kun nainen on niin luuranko) tai keinobotoxoimaan naamaa, on musta liikaa. Mutta totta on, että vaikeaahan se raja on kait määrittää, kukapa sitä voisi tehdä?

Pihlajatar kirjoitti...

Seri ja muutkin,
musta olisi järkevämpää puhua laajemmin kauneuskäsityksistä ja siitä, millaisiin visuaalisiin lopputuloksiin esimerkiksi muotikuvissa tai lehtikuvissa tulisi pyrkiä. On turha syyttää yksittäistä tekniikkaa.

Selailkaapa joskus 1920-50-luvun naisten lehtiä, jos saatte käsiinne. Niissähän iso osa kuvituksesta on piirroksia (sen suurempi osa, mitä vanhemmasta lehdestä on kyse). Ja voi luoja millaiset ampiaisvyötäröt ja kuinka luonnottoman pitkät sääret niille kuvien naisille onkaan piirretty. Sama pätee vanhoihin piirrettyihin pin up -kuviin - mittasuhteet, eteenkin säärien pituus, ovat täysin mahdottomia.

Ehkä ero on siinä, että koska sen ajan kuvat olivat piirroksia, kukaan ei saanut päähänsä kuvitellakaan, että arkitodellisuuden naiset voisivat näyttää ihan samalta? Kauneusihanteet itsessään eivät kuitenkaan kai silloinkaan olleet juuri sen terveemmät kuin nytkään?

Pihlajatar kirjoitti...

Verratkaapa vaikka näitä:

Audrey Hepburn valokuvassa (monin tavoin lavastettu ja käsitelty toki tämäkin): http://www.doctormacro1.info/Images/Hepburn,%20Audrey/Annex/Annex%20-%20Hepburn,%20Audrey%20(Breakfast%20at%20Tiffany%27s)_14.jpg

Audrey Hepburn piirroshahmona:
http://chadfilmblog.files.wordpress.com/2008/11/breakfast_at_tiffanys.jpg

Onhan noissakin eroa. Piirros-Audrey on melko paljon hoikempi, vaikka oikeakin Audrey oli hyvin siro. Tänä päivänä se tehtäisiin kuvankäsittelyn keinoin.

Anonyymi kirjoitti...

Itse olin yllättynyt aidosti siitä, miten vähän tuota Madonnan kuvaa oli käsitelty. Suurimman eron tekee mielestäni se, että värit ovat oikealla kirkkaammat. Ihan ilman kritiikkiä en kyllä tuota "ennen" kuvaa katsoisi, eikö Madonnan meikkaajan luulisi olevan kuitenkin taitavempi etenkin silmänaluksien kohdalla? Nuo silmäluomien ja kasvojen väliset "rajat" ja kaikki uurteet ovat jotenkin turhan liioitellun näköiset....

Anonyymi kirjoitti...

minusta piirroshahmon ja valokuvan välinen ero on kyllä huikean iso.

Muistan teininä tiirailleeni peilistä aivan epätoivoisena ihohuokosiani ja mustapäitäni ja vertailleeni niitä mainosten naisten virheettömiin kasvoihin. :D

Aivan naurettavaa nykynäkökulmasta, mutta ei minulle tuohon aikaan kukaan tullut valaisemaan asiaa, ja tuolloin (90-luvulla) ehkä photoshoppauksesta ja muusta ei muutenkaan ollut niin paljon puhetta.

Edes pönttönä teininä en silti olisi mennyt vertaamaan itseäni piirroshahmoihin...

Pihlajatar kirjoitti...

Itse taas muistan, kun aikoinaan kahdeksanvuotiaan kävin katsomassa Disneyn Aladdin-leffan ja olin ahdistunut piirroshahmo Yarminen luonnottoman kapeasta vyötäröstä. Ymmärsin toki, ettei kenenkään oikean naisen vartalo voi olla mittasuhteiltaan sellainen, mutta sepä siinä juuri olikin ahdistavaa - mietin, miksi elokuvan keskeinen naishahmo oli haluttu esittää sellaisena, laihempana kuin on mahdollistakaan. Muistan ajatelleeni, että eikö mikään riitä.

http://photobucket.com/albums/v468/jens_screencaps/aladdin/PDVD_197.jpg

Anonyymi kirjoitti...

ei kyllä itsellä tullut kahdeksanvuotiaana ajateltua mitään keskeisten naishahmojen esittämistapoja... :D tai ehkei mua vain oltu vielä rasitettu aikuisten tasa-arvokamppailuilla...

Mutta jos jopa Jasminet sun muut piirroshahmot voivat kerran ahdistaa jopa noinkin nuorta lasta, eikö silloin ole ihan ilmeistä, että valokuva, joka koetaan huomattavasti paljon lähemmäs todellisuutta, aiheuttaa salakavalasti muokattun vielä PALJON enemmän epävarmuutta ja paineita?

Tästä samasta syystähän kaiketi esim. elokuvatarkastamo suhtautuu hyvin eri tavalla piirretyissä ja elokuvissa esitettävääb väkivaltaankin.

Suositut tekstit