22.1.2010

Juupas eipäs

Törmäsitte ehkä tuttuun naamaan aamun NYTissä. Pakko jatkaa haastattelun aihetta täälläkin, sen verran herkullinen se on.

-kuva: Pirita Särmä/ HS

NYTin juttu käsittelee superfoodeja, joista olen kirjoittanut jo sen verran, että taidatte mielipiteeni tietääkin (mutta aiheesta on käynnissä kiinnostava keskustelu Uudessa Mustassa!).

Haluan tässä blogauksessa keskittyä luomuun ja NYTin haastattelun kyljessä olevaan lauseeseen "Luomun korostaminen on erikoista, sillä ravintotieteellisesti luomulla ja tavallisesti kasvatetulla elintarvikkeella ei ole havaittu eroja" sanat ovat dosentti Marina Heinosen suusta.

Väittämä on sikäli kiinnostava, että luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta tavanomaiseen nähden on olemassa erittäin vakuuttavia ja vahvoja tutkimuksia (eikä ainoastaan minun mielestäni, vaan myös esimerkiksi samaisen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja elintarviketurvallisuusvirastojen mielestä).

Luomun ravitsemuksellisuuden paremmuuden tavanomaiseen nähden, sekä luomun turvallisuuden ja laadun todistavista tutkimuksista suurin on pari vuotta sitten julkaistu, maailman suurin koskaan toteutettu luomun terveellisyys- ja turvallisuustutkimus, QLIF-tutkimus (QualityLowInputFood), joka toteutettiin 31 eri maan yhteistyönä, vuosina 2004-2009. Tutkimus rahoitettiin EUn toimesta (18 miljoonaa euroa) ja se toteutettiin mm. eri maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimesta.

QLIF on erittäin laaja ja monia raportteja sisällään pitävä tutkimus, tässä muutama tulos, jotka Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Jukka Rajala minulle pointtasi (haastattelin miestä tänään aamulla):

1. Pikkulasten allergiat. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että pikkulapsilla, joiden äidit olivat käyttäneet odotus- ja imetysaikana luomumaitoa, esiintyi kolmanneksen vähemmän ihottumia, kuin muilla lapsilla. Tutkimus oli osa laajempaa pikkulapsitutkimusta, ja tutkimukseen osallistui yli 2500 lasta.

Haastattelin aamulla myös NYTin jutussa haastateltua Heinosta, joka totesi kohdan yksi tutkimustulokset kuullessaan, että tutkimustulos liittyy ennemminkin siihen, että luomuamaitoa ei ole homogenoitu, kun taas tavallinen maito homogenoidaan. Heinosen mielestä maidon luomuudella ei ole vähentyneen ihottumariskin kanssa mitään tekemistä. Hän suositteli minua soittamaan Valiolle, että sieltä osataan varmasti vastata.

2.Rasvahappokoostumus.
Osana QLIFiä, niinikään Englannissa, tutkittiin myös luomumaidon rasvahappokoostumusta. Tutkimuksessa havaittiin, että luomumaidon rasvahappokoostumus on huomattavasti tavallista maitoa terveellisempi. Luomumaidossa on terveellisiä Omega-3 -rasvahappoja jopa 60% enemmän kuin tavallisessa maidossa. Tässä lainaus loppuraportista:

"The results showed that organic food production methods resulted in (a) higher levels of nutritionally desirable compounds (e.g., vitamins/antioxidants and poly-unsaturated fatty acids such as CLA and omega-3) and (b) lower levels of nutritional- ly undesirable compounds such as heavy metals, mycotoxins, pesticide residues and glyco-alkaloids in a range of crops and/or milk. In the case of milk, nutritionally desirable compounds were up to 70 pct higher in organic samples".

Ja taas Heinosen vastaus: "Eihän kyse ole siitä että maito on luomua, vaan siitä ravinnosta, jota ne lehmät on syöneet". Eli siis ni-men-o-maan luomuravinnosta! Kyse on nimenomaan siitä, mitä eläimet syövät. Sana luomu tarkoittaa nimenomaan sitä ravintoa, mitä eläimille annetaan ja niitä kasvuolosuhteita, joissa kasvikset ja eläinten rehut kasvatetaan.

Heinonen perustelee, että "kyllä tavallistenkin lehmien rehuun voidaan lisätä aineita, jotka parantavat maidon omega-3 -koostumusta". No niin voidaan: tavallisten lehmien rehuun voidaan lisäillä ihan mitä halutaan, mutta luomulehmien rehuunpa ei voida. Palaan tähän asiaan pian omassa postauksessaan.

Tämä keskustelu on kaiken kaikkiaan erittäin kiinnostava, ja tähän palataan myöhemmin myös edellämainittujen asiantuntijoiden haastattelujen muodossa.

Entäpä luomun kemikaalijäämät sitten? Tässä otteita QLIFin loppuraportista: "Many nutritionally undesirable compounds are found in lower levels in organic foods than in conventional ones".

"The positive findings on the quality and safety of organic foods might be the reason why a majority of European baby food producers already shifted to processing organic raw materials".

Puhuin luomun terveellisyysväittämiin skeptisesti suhtautuvan Heinosen kanssa myös kasvisten kemikaalikuormasta ja Heinonen totesi, että jos kasviksissa on kemikaalijäämiä, ovat syynä esimerkiksi liikenteen raskasmetallipäästöt "sieltä ne tulevat". Torjunta-aine tai muista kemikaalijäämistä kasviksissa ei hänen mukaansa ole näyttöä. Häh?

Olen todella hämmentynyt. Julkaisin syksyllä 2008 tekstin Kemikaalijäämiä ruoassa enemmän kuin koskaan, ja blogauksessa viittaan PAN Europen (Pesticide Actin Network) raporttiin, jonka mukaan syömme tahtomattamme ja tietämättämme jo 354 erilaista kasvinsuojeluainetta. Tässä lainauksia lokakuussa 2008 julkaisemastani tekstistä:

"Euroopan alueella myytävistä hedelmistä, vihanneksista ja aamiaismuroista jo lähes puolet sisältää kasvinsuojeluaineita - määrä on huomattavasti korkeampi kuin vain 5 vuotta aikaisemmin". Huomautus: kasvinsuojeluaine on teollisuuden nimi torjunta-aineille. Synonyymejä siis.

"Yleisimmistä ravintoketjussa tavattavista kasvinsuojeluaineista viisi on luokiteltu karsinogeeneiksi, mutageeneiksi tai hormonihäiritsijöiksi. Ensimmäistä kertaa historiassa yleisimpien ruoasta löytyvien kasvinsuojeluaineiden joukosta löytyy imidacloprid - kemikaali, joka on Ranskassa kielletty suurten mehiläiskatojen vuoksi. Muistat ehkä mediassa käytyä ihmettelyä siitä, mistä mehiläisten äkilliset katoamisen johtuvat? Tätä kemikaalia pidetään yhtenä syypäistä ja siksi se on Ranskassa kielletty".

"Suurimmat kemikaalimäärät löytyvät: viinirypäleistä, banaaneista ja paprikasta".

"Kemikaalinhuuruiset tulokset saatiin vain muutamaa päivää ennen EUssa valmisteltavaa uutta kasvinsuojeluainelainsäädäntöä (joka mm. sisälsi ehdotuksen haitallisimpien kemikaalien eliminoimisesta ruoantuotannossa), mutta tulokset eivät melko varmasti päätöksentekoa hetkauta: kasvinsuojeluaineteollisuus on suuri bisnes, joka ainakin toistaiseksi polkee tämän kaltaiset tutkimustulokset jalkoihinsa".

"These are the worst pesticide results we’ve ever seen’, said Elliott Cannell, Coordinator of PAN Europe. ‘A record proportion of fruits and vegetables are contaminated, while 23 pesticides were detected at levels high enough to present an acute risk to public health – according to the EU’s own risk calculations.’

-lähde PAN Europe

Sekä Helsingin yliopiston Marina Heinosta että Ruralia-instituutin Jukka Rajalaa tulette varmasti vielä kuulemaan. Tämä blogaukseni olkoon vain keskustelun avaus.

QLIFin lisäksi toinen varsin pätevä ja asiantunteva tutkimus on tehty Ranskan elintarviketurvallisuusviraston toimesta, tähän tutkimukseen viittasin jo viime syksynä. Tulokset kertovat muun muassa seuraavaa:

1. Luomuelintarvikkeet sisältävät tavanomaisia elintarvikkeita vähemmän torjunta-ainejäämiä ja nitraattia, jonka on osoitettu aiheuttavan terveydellisiä haittoja kuten diabetesta ja Alzheimerin tautia. Nitraatista olen kirjoittanut aikaisemminkin.

2. Luomutuotteiden ravintoainetiheys on suurempi ja luomukasvisten kivennäispitoisuudet ovat tavanomaisia kasviksia korkeampia (mm rauta, magnesium).

3. Luomuvihannekset, -marjat ja -hedelmät sisältävät enemmän antioksidantteja (esim. fenoleja ja salisyylihappoa), jonka puolestaan tiedetään suojaavan syöviltä, sydänsairauksilta ja monilta muilta sairauksilta.

4. Luomueläintuotteissa on enemmän monityydyttämättömiä rasvahappoja, joka suojaavat mm sydän- ja verisuonisairauksilta.

5. Joidenkin luomuvihannesten C-vitamiinipitoisuudet näyttävät olevan tavanomaista korkeampia.

-lähde: http://swroc.cfans.umn.edu/organic/ASD_Lairon_2009.pdf

"Luomuelintarvikkeet ovat valtaosin vapaita torjunta-ainejäämistä (94-100 prosenttia puhtaita). Luomuvihannekset sisältävät keskimäärin noin 50 prosenttia vähemmän nitraattia kuin tavanomaiset vihannekset".

-lähde: kts. edellinen linkki

Ei ole todellakaan ihme, ettei luomu breikkaa isosti Suomessa (vaikkakin sen myynti koko ajan kasvaa, joskin hitaasti), kun tutkijatkin viittaavat (ja uskovat!) keskenään täysin erilaisiin tutkimuksiin.

Toimittajana minun on vaikea olla ottamatta tosissaan EUn QLIF-raporttia, joka kuitenkin on maailman suurin lajissaan toteutettu tutkimus. Enkä minä Ranskan elintarviketurvallisuusvirastin raporttiakaan ihan olan kohautuksella voi sivuttaa. Sitäpaitsi molemmissa tutkimuksissa on taustalla erittäin laaja lähdeaineisto ja vertailumateriaali, joten tulokset ovat luotettavampia kuin jonkun yksittäisen firman tuottama tutkimus.

Näitä "luomu ei ole tavallista terveellisempää" -tutkimuksia on tietenkin määrällisesti enemmän, mutta tutkimusten määrää en tässä kohtaa käyttäisi mittarina tiedon luotettavuudesta, sillä onhan se nyt selvää, että tavanomaisen maatalouden puolella on enemmän rahaa ja resursseja haluttujen tutkimustulosten aikaansaamiseksi kuin luomupuolella. Kaiken takana on myös politiikka ja monet taloudelliset intressit ja kytkökset, ja jossakin siellä seassa on ihan hyvää tutkimustulostakin.

Suosittelen tutustumaan QLIF-tutkimuksen loppuraportteihin täällä.

73 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi Noora!
Vedin kyllä herneen nenään tänä aamuna tuosta artikkelista, samasta syystä kuin sinä nyt kirjoitat! Huomasitko myös, että Heinoselta lipsahti lisäksi toteamus "--luomulla ja tavallisesti kasvatetuilla elintarvikkeilla--". Tällähän dosentti selkeästi ilmaisee, että luomu on jotain epätavallista! Kun taas omasta mielestäni luomu pitäisi ajatella normaalina tuotteena ja myrkytetty kasvis epänormaalina.
Luuletko Noora, että Heinosen tutkimusryhmä saa sponsorirahoja Valiolta...?

Viivi

Kirsi L kirjoitti...

Tuosta luomulehmän ravinnostahan on monia tutkimuksia hyvinkin eri näkökannoilta. Pääasiassa Celsiaksen ja Treehuggerin kautta olen osunut mm. tutkimuksiin, joissa on todettu, että ruoholla ja heinällä (eli lehmien alkuperäisellä lajityypilliselä ravinnolla) ruokitut lehmät mm. tuottavat vähemmän metaanipäästöjä (ruoho on sopivampaa lehmän ruoansulatukselle kuin vilja ja väkirehu, joita toki voi antaa jossain määrin), elimistö sisältää vähemmän - olikohan jopa satakertaisesti - kolibakteereja (alkaa olla jo iso ongelma USA:n ravintoketjussa, kun lisäksi jättiteurastamot eivät osaa huolehtia hygieniasta) koska luonnonmukaisesti ruokitun lehmän ruoansulatuselimistö ei tarjoa kolille otollista kasvualustaa, ja myöskin sisältävät paremman omega-koostumuksen (jälleen ravinto vaikuttaa suoraan maitoon).

Jos oikein muistan, niin myös Suomen alkuperäiskarjan maidon omega-koostumus on muuten parempi kuin ayrshiren tai friisiläisen, jotka ovat täälläkin pääasiallisia maidontuottajia. Tämä ei johdu vain ravinnosta, vaan myös jalostuksesta, kun jalostuksen yhteydessä on keskitytty enemmän määrään ja muihin laadullisiin tekijöihin kuin rasvahappoihin.

urbaani oranki kirjoitti...

Kiitos tästä. Todella outoja olivat tosiaan Heinosen kommentit luomuasiassa. Kun puhutaan eläinkunnan tuotteista niin luomussa ja "tavallisessa" on todella suuria eroja. Toki on muutenkin, mutta usein näissä luomututkimuksissa unohdetaan maito- ja lihatuotteet. Yksi syy meidän täysin väärään omega3/omega6-suhteeseen on juuri eläinten ruokavaliossa.

Sannu kirjoitti...

Kiitos, Noora, että otit aiheen esille! Vedin nimittäin teeni väärään kurkkuun kun niin äkämystyin dosentti Heinosen "asiantuntijalausunnoille". Mikä ihme siinä on, että kun Suomessa ihmisille yritetään kertoa jostain järkevästä, on pakko ottaa mukaan aina joku "asiantuntija", joka vetää pohjaa koko jutulta?? Olisipa paljon purnattavaa, mutta lopetan nyt tähän vielä kun pystyn, ja menen tekemään LUOMUaineksista ja itse metsästä poimituista marjoista välipalasmoothien, jonka hyvää tekevistä vaikutuksista nautin, vaikka niistä ei Heinosen mielestä näyttöä olekaan.

Kirsi L kirjoitti...

Tässä vielä linkki yhteen uutisointiin tuosta kolibakteerista.

Kyseessä ei siis ole luomu sinänsä, vain ruoholla ruokkiminen. Mutta luomustandardiin kuuluu myös ruohon käyttö ruokinnasssa.

urbaani oranki kirjoitti...

Heinonen taitaa unohtaa, että luomu on lyhenne sanasta luonnonmukainen. Se ei tarkoita ainoastaan myrkyttömyyttä vaan esimerkiksi sitä, että eläimet syövät niille luontaista ravintoa. Mikä siis tarkoittaa ruohoa, eikä soijaa, maissia tai säilörehua ja lisäaineita.

Esimerkiksi lehmän maidossa ja lihassa on todella suuria eroja riippuen siitä miten eläimet on ruokittu.

Hanna-Maija kirjoitti...

Musta välillä tuntuu, että luomu-ruuan breikkaamiseen vaikuttaa osaltaan myös hinnoittelu. Miksi luomu-ruoka on kalliimpaa kuin muu ruoka? Ei nyt tietenkään puhuta isoista summista kertaluontoisena, mutta pienipalkkaista välillä ahdistaa muutenkin Euroopan suolaisimpien ruokahyllyjen äärellä.

anna kirjoitti...

>Ja taas Heinosen vastaus: "Eihän kyse ole siitä että maito on luomua, vaan siitä ravinnosta, jota ne lehmät on syöneet".>

voi njöööt. miulla ei ole mitään argumentteja vastaan , mutta jos asioita perustellaan näin, niin menee kyllä usko näihin 'luottettaviin' tahoihin...

tuo luonnonmukaisuus-pointti oli hyvä. jos ihminen sorkkii herkkiä luonnonprosesseja, niin itse koen melkein itsestään selvyytenä että jotain yllättävää (+/- tai molempia) seuraa.

Prefecta kirjoitti...

Miksei Valio tai mikään muukaan maitolafka purkita luomu-täysmaitoa? Kansanliike? Anyone?

Timo-Pekka kirjoitti...

""Esimerkiksi goji-marjojen ja mustikoiden terveydellisistä vaikutuksista ole tieteellistä näyttöä", Heinonen huomauttaa."

Tuo kuulostaa hieman oudolta, koska juuri tänään Hesarissa on myös kerrottu, kuinka mustikka parantaa muistia. ( http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Mustikka+parantaa+muistia/1135252319942 ). Ja tuotakin on tutkittu jo aikaisemmin ja saatu samankaltaisia tuloksia, nyt ne vain vahvistuivat entisestään. Mustikan on kai väitetty vaikuttavan jotenkin myös näköön, mutten tiedä onko tätä tutkittu.

Tiia kirjoitti...

Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Samalla tavalla kuin luomua, dissataan myös ilmastonlämpenemistä. Se on vaan näiden viherhippien keksintöä koko juttu.

Hanna-Maija: Tottakai luomu maksaa enemmän, koska sitä ei pystytä tuottamaan yhtä hillittömiä määriä kuin tehotuotettuja tuotteitta. Itse myöskin pienituloisena ostan kuitenkin mielummin puhdasta ruokaa, kuin mauttomia myrkkyjä.

Rahien kirjoitti...

timo-pekka:

kiinnitin huomiota samaan! kuitenkin heinonen heti perään hehkuttaa valion mustikkakeittoa... :P

Minnie kirjoitti...

Täytynee vaan toivoa että ei-vielä-niin-valveutuneet ja näistä asioista ehkä vielä välinpitämättömät ihmiset kiinnostuisivat ja aktivoituisivat tällaisten dosenttien sutkautusten takia!

Anonyymi kirjoitti...

Olen ihan samaa mieltä luomuruuan hyvyydestä!! Haluan syödä puhdasta ruokaa, en mitään aineilla kyllästettyjä. Mutta totta on, että opiskelijabudjetilla ei voi valintaa tehdä sen perusteella, vaan hintaa on syynättävä, ja silloin luomu valitettavan usein jää hyllyyn. Muutos tähän, miten??

Yksi luomuruuan ehdoton plussa on MAKU. Luomuvihanneksissa on todella paljon parempi maku, kuin muissa, ja tätä asiaa tulisi korostaa. Mummin porkkanamaan porkkanat vaan ovat maailman parhaita, ja dopingina on ollut vain ja ainoastaan vesi. Kaupassa pahinta on ostaa ihanannäköisiä, punaisia tomaatteja, jotka sitten maistuvatkin vedeltä.

-jennie

Yksi pakollinen luomukriitikko kirjoitti...

Valiohan myy luomumaitoa siinä kuin tavallista ja saa paremman hinnan luomusta, joten Valion intresseihin luultavasti kuuluisi luomumaidon myynnin lisäys.

Ja uskon todellakin siihen, mitä Heinonen sanoi, että maidon omega3-pitoisuutta voidaan nostaa myös ns. ei-luomusti kasvatetuilla lehmillä. Eli ravinnon ei tarvitse olla luomua, jotta omega3 pitoisuus maidossa kasvaa, kunhan se on lehmälle sopivaa. Tietty luomussahan se ilmeisesti on taattu (?). Vai tietääkö saako kutsua luomumaidoksi luomumaissilla kasvatetun lehmän maitoa?

Luomulla on varmasti hyviä puolia, mutta uskon että on terveydelle tärkeämpää syödä monipuolisesti "ei-luomua" kuin syödä yksipuolista luomuruokaa.
Ja uskon, että lajikkeen merkitys ruuan ravintoarvossa on tärkeämpi, kuin tuotantotapa. Luomulajikkeet saattavat olla ravinteikkaampia, kuin tehotuotantolajikkeet.

Itse en usko luomuun kovinkaan kiihkeästi, mutta sen sijaan nykyisen tehotuotannon tavat ovat mielestäni kyseenalaisia ja kestämättömiä.

Eli en usko luomuun esimerkiksi siinä mielessä, että en näe gm-tuotteita tai keinolannoitteita uhkana ja rajatusti (esim. luvanvaraisesti) käytettynä torjunta-aineetkin olisivat ok.

Mutta odotan mielenkiinnolla tulevia keskusteluja aiheesta, ehkä minunkin mieleni muuttuu.

inkeroinen kirjoitti...

varsinkin jutun mustikkasoppakommentti meinasi saada aamuteen väärään kurkkuun !!

E. Birdie kirjoitti...

Hyvin argumentoitu, Noora. On aika pelottavaa, että akateemikko ja tutkija laukoo noin punaniskaisia kommentteja. Vaikea uskoa, ettei taustalla olisi minkäänlaista lobbausta tai jääviyttä...

Anonyymi kirjoitti...

Paljon oli taas tekstiä, mutta vähän asiaa. Suomessa, suomalaisten tuottamissa maatalouselintarvikkeissa on hyvin vähän, jos ei ollenkaan torjunta-ainejäämiä, koska täällä aineita tarvitsee käyttää hyvin vähän.

Noora vetää esiin aina Eurooppalaisia tutkimuksia, jotka on tehty jossain muualla kuin Suomessa. Euroopassa tarvitaan jopa 5-7 kertaa enemmän ruiskutuksia kuin Suomessa, jota Noora ei tietenkään kerro. Joten on selvää, että Saksassa tehdyssä tutkimuksessa torjunta-aineita voi löytyä. Ja viereinen luomupelto saa kyllä osansa Saksassa, kun ei-luomuviljelijä tekee ruiskutuksensa.

Miksi Noora ei tuo esiin Suomessa tehtyjä tutkimuksia?

Lisäksi joissain yksittäisissä tutkimuksissa saadaan jokin yksittäinen luomutuote näyttämään paremmalta joidenkin yksittäisten kivennäisaineiden yms osalta, mutta totuus on aivan toinen: Maan rakenne, viljavuus sekä orgaanisen aineen ja pieneliöiden määrä vaikuttaa hyvin suuresti tuotteen hivenaine yms pitoisuuksiin, joten vertailut tulisi tehdä niin, että luomu ja ei-luomu tuote on viljelty samassa maaperässä, jotta vertailu olisi asianmukainen.

Köyhässä maaperässä viljelty luomutuote on köyhä myös hiven- ym aineilta, aivan kuten ei-luomu, joka viljellään köyhässä maaperässä. Kannattaa avata biologian oppikirja ja ottaa selvää siitä, kuinka kasvit kasvavat.

Ja mitä tulee johonkin homogenointiin, niin se tarkoittaa maidon rasvan pilkkomista. Ei mitään muuta. Maito pusketaan läpi hyvin tiheästä "siivilästä", jonka seurauksena maidon rasva ei enää nouse maidon pintaan, vaan sekoittuu nesteeseen. Se ei ole kemiallinen, eikä mikään muu sellainen operaatio, eikä muuta maidon rasvakoostumusta millään tavalla. Aivan kuten leikkaamme juuston kuutioiksi salaattiin, emmekä mojauta sitä päällimmäiseksi kokonaisena.

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=536

Tällä hetkellä luomutiloilta menee luomumaitoa hyvin paljon aivan tavallisen maidon sekaan, koska luomumaito ei mene kaupaksi. Joten tavallisen maidon ostaja voi ostaa luomua tietämättään.

Yhtään varteenotettavaa tutkimusta luomun paremmuudesta ei ole tullut. Jos olisi, niin se kyllä tiedettäisiin muuallakin kuin tällä palstalla. Sitten kun ei muuta keksitä, niin vedetään tämä "iso ja paha teollisuus salaa kaiken" -kortti esiin.

Anonyymi kirjoitti...

" Hanna-Maija: Musta välillä tuntuu, että luomu-ruuan breikkaamiseen vaikuttaa osaltaan myös hinnoittelu. Miksi luomu-ruoka on kalliimpaa kuin muu ruoka? "

Luomun kalleus johtuu esim. siitä, että yhden viljakilon tuottamiseksi tarvitaan jopa 70 % enemmän peltoa, kuin tavallisessa viljelyssä. Suomessa luku on n. 25-50 % enemmän peltoa viljakiloa kohti.

Hedelmissä ja muissakin tuotteissa luomun tuottavuus on surkea verrattuna tavalliseen viljelyyn. Energiaa, vettä, polttoainetta yms menee moninkertaiset määrät, että saataisiin sama määrä tuotetta kuin tavallisella viljelyllä.

Siksi se maksaa.

Jos luomuviljely olisi tehokkaampaa ja tuottavampaa kuin tavallinen viljely, niin silloin luomu olisi halvempaa. Hyvin yksinkertaista matematiikkaa. Luomuviljelijä saa vielä enemmän tukea (joka maksetaan veroistamme), kuin tavallinen viljelijä, joten me kaikki maksamme luomusta, vaikka kaikki eivät sitä käytä.

Tarza kirjoitti...

Yksi pakollinen luomukriitikko kirjoitti...
"Ja uskon todellakin siihen, mitä Heinonen sanoi, että maidon omega3-pitoisuutta voidaan nostaa myös ns. ei-luomusti kasvatetuilla lehmillä. Eli ravinnon ei tarvitse olla luomua, jotta omega3 pitoisuus maidossa kasvaa, kunhan se on lehmälle sopivaa. Tietty luomussahan se ilmeisesti on taattu (?). Vai tietääkö saako kutsua luomumaidoksi luomumaissilla kasvatetun lehmän maitoa?"

Ei saa, Luomu on luonnonmukainen, niinkuin joku jo lempänä kirjoitti ja se tarkoittaa eläinten kohdalla, mm. lajille tyypillisen ravinnon saantia ja lajille tyypillisen käyttäytymisen mahdollistamista.

"Luomulla on varmasti hyviä puolia, mutta uskon että on terveydelle tärkeämpää syödä monipuolisesti "ei-luomua" kuin syödä yksipuolista luomuruokaa."

Voitko perustella miten nämä kaksi tapaa ovat vertailukelpoisia? Eikö pitäisi verrata stä, että syödäänkö monipuolisesti luomua ja ei-luomua, tai yksipuolisesti luomua ja ei-luomua? Harva kuitenkin oikeasti vaihtaa monipuolisen ei-luomun yksipuoliseen luomuun tai toisinpäin.

"Ja uskon, että lajikkeen merkitys ruuan ravintoarvossa on tärkeämpi, kuin tuotantotapa. Luomulajikkeet saattavat olla ravinteikkaampia, kuin tehotuotantolajikkeet."

Ja tämä uskomus perustuu mihin?

Anonyymi sanoi...
"Köyhässä maaperässä viljelty luomutuote on köyhä myös hiven- ym aineilta, aivan kuten ei-luomu, joka viljellään köyhässä maaperässä. Kannattaa avata biologian oppikirja ja ottaa selvää siitä, kuinka kasvit kasvavat."

Kannattaisiko sinun tutustua hieman kuitenkin luomun ja tehotuotannon eroihin? Kyllä maaperä vaikuttaa oleellisesti siinä villellyn ravinnon laatuun ja juuri siksi se luomu on niin paljon parempi. Katsos kun luomuviljelyssä maaperän ravinnepitoisuudesta huolehditaan mm. vuorovijelyllä ja jättämällä peltoja vuorovuosin kesannolle. Toista se on tehotuotannossa, yksi tila tuottaa usein vain yhtä ravintokasvia ja viljelee sitä jopa kymmeniä vuosia samoilla pelloilla, ilman että maaperä pystyy saamaan ravinteita takaisin mistään muusta kuin lannoitteista ja niiden avulla lisätään sitten mm. vesistöjen nitraattikuormitusta.
"Yhtään varteenotettavaa tutkimusta luomun paremmuudesta ei ole tullut. Jos olisi, niin se kyllä tiedettäisiin muuallakin kuin tällä palstalla. Sitten kun ei muuta keksitä, niin vedetään tämä "iso ja paha teollisuus salaa kaiken" -kortti esiin."

Niitä tutkimuksia, joista Noorakin puhui on kyllä julkaistu ja millä perusteella ne eivät ole varteenotettavia? Ja Kyllä se nyt vaaan aika pitkälle on niin, että teollisuus teettää tutkimuksia ja saa niistä haluamiaan tuloksia. Sekä täällä Suomessa, että ennen kaikkea esimerkiksi Jenkeissä.

Susanna kirjoitti...

Miten niin mustikan ja gojimarjan terveysvaikutuksia ei ole todettu? Itse en aiheesta pahemmin tiedä, en osaa viitata tutkimuksiin, mutta sen tiedän, että on ihan tutkittu tosiasia, että antioksidantit ovat terveydelle hyväksi ja ehkäisevät monia sairauksia, ja molemmat ym marjat ovat antioksidantteja pullollaan, ihan tutkitusti.

Luomuviljelijän pelto ei saa osaansa naapurin myrkyistä. En tiedä onko tässä maakohtaisia eroja, mutta ainakaan Unkarissa luomuviiniksi ei saa sanoa luomusti tehtyä viiniä, jos viereinen tila käyttää torjunta-aineita.

Kylläpäs oli mielenkiintoinen tuo asiantuntija! Miten sä Noora pystyit olemaan kirkumatta? :)

Maria V. kirjoitti...

Kylläpä on käsittämätöntä terveen järjen puutetta dosentilta. Koska on tutkimuksia, joiden mukaan luomu ei ole parempi, ei voi käyttää järkeään todetakseen esimerkiksi että maaperä, eläimet ja ihmiset voisivat ehkä paremmin vähemmillä myrkyillä?

Luomulehmien maidon parempi rasvahappokoostumus voi hyvinkin johtua siitä, että ne syövät enemmän ruohoa, mutta ei kai se poista sitä tosiasiaa että luomulehmät syövät enemmän ruohoa.

Luin juuri eilen lehmien ruoansulatuksesta Vegetarian Mythistä*. Mielenkiintoista! Sen mukaan lehmien ruuansulatus perustuu siihen, että pötsissä on hajottajabakteereja (vrt. ihmisen maha on liian hapan bakteereille, ne ovat suolistossa), jotka hajottavat ruohoa ja käyttävät sitä ravinnokseen. Kun ne ovat tehneet työnsä, lehmä syö ne. Jos lehmää ruokkii viljalla, sen pötsi muuttuu liian happamaksi näille bakteereille, eikä lehmän ruuansulatus enää pelaa kunnolla. Ja esim. E. Coli -bakteereista ainoastaan se ihmiselle ruokamyrkytyksiä aiheuttava versio selviää niin happamassa ympäristössä. Näin E. Colin evoluutio alkaa suosimaan tätä ainoaa ihmiselle haitallista muotoa. Normaalisti lehmän pötsissä olisi siitä monia eri muotoja eikä juuri tuo versio pääsisi niskan päälle.

Hanna-Maija: Luomuruoka on kalliimpaa, koska kaupat hinnoittelevat sen "luksustuotteeksi". Sen tuottaminen voi olla jopa halvempaa kuin teollisen version, koska rahaa säästyy mm. torjunta-aineissa ja niiden levittämiseen tarvittavissa välineissä ja ajassa.

Jos mustikan "terveydellisistä vaikutuksista" ei ole tieteellistä näyttöä, niin haluaisinpa tietää mistä arvon dosentin mielestä on? Margariinista?

Kaksi halpaa luomuvinkkiä opiskelijoille: 1. Liity luomupiiriin, monilla yliopistoilla on oma! 2. Vuokraa kaupungilta kesäksi viljelypalsta (maksaa täällä tyyliin 12€/kesä) ja viljele itse! Myös ikkunalautaviljely on palkitsevaa puuhaa, olenpa kuullut joidenkin kasvattavan parvekkeella ämpärissä perunoitakin.

"Maan rakenne, viljavuus sekä orgaanisen aineen ja pieneliöiden määrä vaikuttaa hyvin suuresti tuotteen hivenaine yms pitoisuuksiin,"

Näin on, mutta luomu lisää tutkimusten mukaan maaperän pieneliöiden ja orgaanisen aineen määrää. Ja käyhän se järkeen että ne eliöt elävät siellä paremmin kun ei kylvetä hyönteismyrkkyä niiden niskaan. Anonyymilla oli ihan hyviä pointteja, mutta kyllä niitä tutkimuksia luomun paremmuudesta on, sekä puolesta että vastaan. Ja kuten Noora sanoi, voittaja ei ole se, jota on enemmän. KAIKKI nuo tutkimukset voivat olla oikeassa yhtä aikaa, sitten pitää vain osata tulkita, mitä se tarkoittaa. Ja miettiä mitkä ovat ne kriteerit sille "paremmalle". Ehkä siinäkin menevät luomunpuolustajien ja -vastustajien ajatukset ristiin, että kaikki tulkitsevat "paremman" ja "terveellisen" eri kriteerein.

* Sain viimein kirjan, ja se on parempi kuin luulinkaan! Aivan loistava, sisältää paaaljon asiaa mm. luonnon ja maatalouden toiminnasta, eikä kasvissyöjien dissaamista kuten nimestä voisi päätellä.

Anonyymi kirjoitti...

Näyttää siltä, että Nytin jutun toimittaja se sivistymätön on.
Asiantuntijahaastateltavan kommentit esitettiin ikään kuin faktoina, eikä dosentin tiettyihin tutkimuksiin perustuvina kantoina.
Tarpeeksi kattavaa fakta-arsenaalia ei ole (vielä) kummallakaan osapuolella - ja vaikeaa sellaista on ainakaan luomuilijoiden hankkia, kiitos elintarviketeollisuuden propagandakoneiston.

Maaria kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

mitä mieltä olette tästä?

http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/PaattyneetOhjelmat/era/hankkeet_era/TKK_strategia/TKK_strategia.htm

Heinonen tuolla yhdessä Valiolaisten, Raisiolaisten ym. kanssa... ehkäpä siksi tuo käsittämätön VALION mustikkasoppa-maininta.

Anonyymi kirjoitti...

entä mites tää:

"Heinonen kehottaa popsimaan erilaisia marjoja pari desilitraa päivässä. Hyödylliset flavonoidit säilyvät pakastetussakin marjassa, mutta kotimehustaminen tuhoaa monia terveellisiä aineita."

lähde:
http://www.terveyskaupat.net/epages/HameenLuontaistuote.axl/?ObjectPath=/Shops/HLT/Categories/%22Kysy%20fytonomilta%22/%22Tietoa%20ja%20tutkimuksia%22/herukka

Ehkäpä VALION mustikkakeitto on sitten asia erikseen noiden terveellisten aineiden suhteen, ainakin Heinosen mielestä. Tai onhan sekin mahdollista, että terveyskaupat.net on keksinyt tuon Heinosen lausunnon päästään.

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja HS voisi jo vähitellen lopettaa lukijoidensa räikeän aliarvioimisen ja hyväksyä senkin, että vaikka suomalaiset pääsääntöisesti ovat auktoriteettiuskovaisia reppanoita jotka eivät kykene itsenäiseen ajatteluun, on tämäkin asia muuttunut jo sen verran, ettei ihan mitä tahansa huteria argumentointeja hyväksytä EDES dosenttien suusta.

Anonyymi kirjoitti...

Hanna-Maijalle ja Marialle:

vaikka etenkin luomuhedelmät ovat kalliimpia kuin "tavalliset" hedelmät, löytyy kaupasta paljon luomutuotteita, jotka eivät ole varsinaisesti kalliita. Esim. kotimainen luomuperuna ja -porkkana, luomukaurahiutaleet ja luomuleipä. Lisäksi kannattaa valita aina luomu kun ostaa tuotteita, jotka kestävät pitkään: kuivaherneitä, hunajaa...


Marialle sanoisin, että Helsingistä on todella vaikea löytää lupmupiirejä ja noille viljelyspalastoille saa jonottaa useampia vuosia. Helsingin yo:n piiri ei toimi kunnolla (toisin kuin Turussa ja Tampereella!) ja muitakaan avoimia piirejä ei ole. Yksi vaihtoehto olisi tilata luomukori kerran viikossa kotiin, mutta tämän palvelun ympäristöystävällisyydestä en ole täysin vakuuttunut... Me perustimme oman piirin, koska muuta vaihtoehtoa ei tuntunut löytyvän. Onneksi Ekolon luomukori on tuonut lisätuotteita luomutoimintaamme :-)

Eräs myöskin kiireinen kirjoitti...

Uusi banneri on hieno! Blogausten taso on pysynyt korkeana, vaikka sulla varmasti riittää kiirettä just nyt :)
Joskus pieni paine ja korkeat tavoitteet auttavat myös priorisoimaan. Toivottavasti nyt on näin ja virtaa riittää.

suu kirjoitti...

Noora vetää esiin aina Eurooppalaisia tutkimuksia, jotka on tehty jossain muualla kuin Suomessa. Euroopassa tarvitaan jopa 5-7 kertaa enemmän ruiskutuksia kuin Suomessa, jota Noora ei tietenkään kerro. Joten on selvää, että Saksassa tehdyssä tutkimuksessa torjunta-aineita voi löytyä.

Tämä (Euroopassa "jopa 5-7 kertaa enemmän ruiskutuksia") on minusta hyvä pointti. Ehkä tärkein suomalaisten kannalta?

Toisaalta, ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien kasvinsyöjien (="tuholaisten") ja kilpailevien kasvien (="rikkaruohojen") vuoksi paine kasvaa lisätä ruiskutuksia Suomessakin.

Onkohan Suomessa aiheesta kunnon tutkimuksia? Luomupuolen resurssit ovat meillä paljon pienemmät, eikä valtiovalta ole ollut luomusta kiinnostunut. Taas yksi syy kannattaa akateemista vapautta.

suu kirjoitti...

Jatkan vielä sen verran, että on epäselvää että nitraatin saanti kasviksista olisi terveysriski aikuisille, kts. kommenttini nitraattisivulla.

paulamummu *avaa uuteen ikkunaan* kirjoitti...

Jos mustikkakeitossa on sitruunahappoa, en edes maista sitä - enää. Kun Valio pilasi meidän luomujäätelöainekset, meni luotto siihen jo silloin totaalisesti.

Hanna kirjoitti...

Hyvä postaus ja mielenkiintoista keskustelua!

Halvempien luomuruokien löytämiseksi suosittelen myös hakemaan tuotteita suoraan tilakaupoista (jos pystyy). Tuotteet on halvempia kuin markettien kautta ja oman kokemukseni mukaan parempilaatuisia. Ja tietysti tuotto menee suoraan viljelijöille ilman välikäsiä. Helsingin lähellä tilakauppoja on esim. Sipoossa Majvikin tilalla ja Tuusulassa Lassilan tilalla.

Itse en olisi vaatimassa halvempaa luomua vaikka budjetilla elänkin (etenkään näin puutarha-alan työntekijänä...), laatu nimittäin maksaa. Luomussa suuri lisäkustannus on myös työvoima, jota tarvitaan yleensä enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Muutenkaan kukaan tuskin ihmettelee miksi H&M vaatteet on halvempia kuin jonkun kotimaisen laadukkaan firman, sama se on ruoassakin.

tro kirjoitti...

Yllätyin melkolailla noista kommenteista myös. Yritän ymmärtää mistä on kyse.

Voisiko nyt olla niin, että Heinonen tarkoitti (kuten asemansa puolesta ilman muuta kuuluu) että esim. mustikalla ei ilmeisesti ole EU-lainsäädännön mukaisia todisteita millekään terveysväittämille http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/marjat.pdf

"EU-lainsäädännön (Asetus EY/1924/2006) mukaan mahdollisia (Huom. Työryhmän oma arvio, ei viranomaisarvio) terveysväittämiä mustikasta voisivat olla:

Mustikka on hyväksi silmien terveydelle (yhdistettynä yksilöidympään väitteeseen)

Mustikan antosyaanit ovat hyväksi silmien terveydelle (yhdistettynä yksilöidympään väitteeseen)

Mustikan antosyaanit edistävät silmien sopeutumista hämärään

Mustikan antosyaanit ovat hyväksi ikääntyvien silmien terveydelle"


Mustikasta sen sijaan pystytään sanomaan seuraavat ravitsemusväitteet: Vähäenerginen, runsaskuituinen, vähärasvainen, ei tyydyttynyttä rasvaa, vähän natriumia sisältävä, luontainen E-vitamiinin lähde, luontainen C-vitamiinin lähde.

Tämä selittäisi miksi Heinonen kuitenkin suosittelee marjojen syömistä, hyviä kun ovat muttei EU:n vaatimusten mukaisesti todistetusti terveysvaikutteisia. Nytin oikomisineen kommentit saattaa näyttää negatiivisemmilta kuin mitä olisi ehkä tarkoitus. (?)

Sitä en enää äkkää miksi mustikkasoppaa kehutaan mustikoiden sijaan. Myös kommentti luomun ravintotieteellisestä näytöstä ihmetyttää, mutten sitä osaa nyt lähteä tonkimaan. Hyvä Noora että selvität asian ja kiitos taas hyvästä blogauksesta.

Iisi kirjoitti...

Oho, hirvee määrä kommentteja - tulin vaan sanoon että hyvä juttu Nytissä, jee!

Anonyymi kirjoitti...

Ravinnosta saamme kasvien
omia, luontaisia torjunta-aineita
10 000 kertaa enemmän kuin
kasvinsuojeluaineiden jäämiä.

Yhdessä kahvikupillisessa on
syöpää aiheuttavia yhdisteitä yhtä
paljon kuin amerikkalainen saa
synteettisten torjunta-aineiden
jäämiä vuodessa.

Luomun tarjoamat vaihtoehdot ovat tässä:

a) Kieltäytyminen kemikaaleista lahjoittaa sadosta noin 30 % rikkakasveille ja kasvitaudeille, mätänemään maahan ja aiheuttamaan ravinnepäästöjä.

b) Kieltäytyminen hallitusta ja täsmällisestä lannoituksesta alentaa satoja jopa 75%.

c) Rikkakasvit on luomussa torjuttava enimmäkseen mekaanisesti, maata muokkaamalla. Kaikki tämä lisää eroosiota ja ravinnepäästöjä, sekä lisää energian kulutusta.

Satotason aleneminen pakottaa viljelemään tupla-alan (verrattuna todelliseen tehoviljelyyn ehkä nelinkertaisenkin!).

Myöskään viljelijät eivät ryhdy luomuviljelijöiksi. Vilja kun ei kasva eikä menesty tyhjällä. Viljelyä on harjoiteltu jo niin kauan, että viljelijät tietävät. Luomua on viljelty 12000 vuotta, aina 1950-luvulle saakka. Luomulla on ollut aikaa näyttää se, mihin siitä on.

Suomessa luomuviljelijät vähenevät joka vuosi.

Anonyymi kirjoitti...

mistähän johtuu, että asiasta on niin paljon ristiriitaista tietoa?

Viimeiselle anonyymille:

Jostain syystä itselleni on kuitenkin ihan yliopistossa luennolla kerrottu, että tehoviljelyn ongelma on mm. se, että keinolannotteet eivät toimi maanparannusaineina, eli uutta humusta ei synny niitä käytettäessä, toisin kuin luomussa. Että humusta syntyy hyvin hitaasti mm. kastematojen toiminnan vaikutuksesta, ja että tulevaisuudessa voi koittaa ongelmia, kun maaperä köyhtyy nimenomaan keinolannoitteiden ansiosta.

Siihen ei kyllä otettu kantaa, että kumpi kokonaisuudessaan olisi parempi vaihtoehto, luomu vai tehotuotanto.

Mitä mieltä sitten olet tehotuotannon avoimesta kierrosta aiheutuvista ympäristöongelmista?

Milka kirjoitti...

hei osaako joku neuvoa mistä saisi lisätietoa tuosta kotiin tilattavasta luomukorista? tai Helsingissä olevasta luomupiiristä? kiinnostaa!

Tarza kirjoitti...

Anonyymi 22. tammikuuta 2010 21.00 sanoi vaikka mitä väitteitä, joita ei kuitenkaan perustellut mitenkään.

Hänen ja miksei muidenkin kannattaisi tutustua vaikka tämän linkin http://www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisia.htm takaa löytyviin uutisiin muutama poiminta sieltä:

"Mikäli kaikki pellot siirrettäisiin luomuviljelyyn, niin peltomaihin sitoutuisi Britanniassa hiiltä vähintään 3,2 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämä vähentäisi kasvihuonekaasujen päästöjä lähes yhtä paljon kuin miljoonan henkilöauton vähentäminen liikenteestä. Nämä tiedot ilmenevät uudesta laajasta kirjallisuustutkimuksesta, jonka julkaisi Britannian luomujärjestö Soil Association äskettäin."

"Vastaväitteeksi luomuun siirtymiselle esitetään, ttä luomussa tarvittaisiin lisää peltoalaa. Tähän väitteeseen. Bioland-järjestön vastaus on että kulutustottumuksia ja maatalouspolitiikkaa muuttamalla luomuviljelyyn siirtyminen olisi mahdollista laajamittaisesti Saksassa.

Mikäli saksalaisten lihankulutus vähennetään ravitsemussuositusten mukaiseksi niin peltoalaa vapautuu luomuviljelyyn 4,2 miljoonaa hehtaaria. Käytännön suositus ilmastotietoiselle kuluttajalle kuuluukin: ” Vähemmän lihaa ja luomuna”. Mikäli poisheitetyn ruuan määrää vähennettäisiin puoleen, vapautuisi peltoa 1,7 miljoonaa hehtaaria lisää luomuviljelyyn."

Viimeisimpänä väitit, että Suomessa luomuviljelijät vähenevät joka vuosi.

Vaan kun ylen uutisista saa kyllä ihan eri käsityksen: http://yle.fi/alueet/kainuu/2009/10/luomutuotanto_on_kasvussa_1048069.html.

Joten olisiko jotain lähdettä mihin perustat väitteesi?

Anonyymi kirjoitti...

"Luomua on viljelty 12000 vuotta, aina 1950-luvulle saakka. Luomulla on ollut aikaa näyttää se, mihin siitä on."

Aika pösilö kommentti. Kuinkas kauan tehotuotannolla sitten on ollut aikaa "näyttää se, mihin siitä on"? Liian vähän, jotta kaikista ongelmistakaan olisi vielä riittävästi kartoitettu. Toivottavasti asiaa tutkitaan edelleen.

No, joo. Luomusta EI ole siihen, että tuotetaan valtavia määriä ravintoa mahdollisimman pienellä panostuksella ja ennenkaikkea täysin ympäröivistä ekosysteemeistä piittaamatta. Tehokkuus kulkee harvoin käsi kädessä ympäristöystävällisyyden tai terveellisyyden kanssa, joten tehotuotantoon liittyy kompromisseja. Terveysvaikutuksista ei ole vielä mitään yksimielisyyttä, mutta ympäristöystävällisyydestä on (tai sitten lukion kirjatkin ovat puolueellista luomujärjestöjen propagandaa. Tässäpä uusi salaliittoteorian paikka...). Eli tehotuotantoon kuuluva avoin kierto asettaa luonnonekosysteemeille suuria paineita, toisin kuin luomutuotannossa tavoiteltava suljettu kierto.

Ehkä meillä rikkailla olisikin varaa tinkiä vähäsen lihankulutuksestamme ja varaa maksaa luomuruoasta. Toisaalta, kuten Noorakin on muistaakseni maininnut, on YK:n maatalousjärjestö FAO arvioinut, että luomutuotanto voisi kehitysmaissa toimia tehoviljelyä paremmin.

Muistan kyllä myös joskus 5-10 v sitten tv:ssä esitetyn dokumentin, jossa pointtina oli se, että koko maailman siirtyminen luomutuotantoon olisi ekokatastrofi. Mitään ohjelman lähteitä minulla ei ole muistissa. FAO:n arvio on tätä tuoreempi, joten jos näistä pitää valita, uskon mieluummin FAO:ta kuin dokumenttia.

Tutkimuksia on molempiin suuntiin. Olisikin ihana löytää jokin uskottava aiheesta tehty meta-analyysi jostakin luotettavasta tieteellisestä lähteestä. Tietäisikö kukaan mitään mahdollisimman tuoretta meta-analyysiä?

Esa kirjoitti...

Moi!
Kukaan ei ole tainnut vielä mainita dosentti Heinosen näkemystä jonka mukaan rypsiöljy olisi paljon terveellisempää kuin kylmäpuristettu kookosöljy?
Puhuiko Heinonen kenties niinsanotusti "perstuntumalta" pohjaten käsityksensä tavalliseen teollisesti kovetettuun kookosrasvaan?
Monesta paikasta olen käsittänyt että nimenomaan kylmäpuristettu tai neitsytkookosöljy olisi se "maailman paras" öljy, mutta eihän mulla ole tähän hätään mitään valmista tutkimusta heittää. Kertokaa jos tiedätte?

suffer well kirjoitti...

Luomutuotanto on perustaltaan uudelleen brändättyä steinerlaista huuhaata, josta on kitketty pois karjan sisälmyksillä ja tähtikartoilla pelehtiminen.

Suonette anteeksi, että en pidä järkevänä tukea tällaista maataloutta rahallisesti.

Anonyymi kirjoitti...

Tämän blogin pitäjä väittää itseään tutkivaksi journalistiksi, mutta se on hänen mielipiteensä. Hän harrastaa valikoivaa journalismia, jonka näkee hyvin selkeästi.

Hän aloitustilanteensa on tämä: pöydällä on kaksi pinoa kansioita. Vasen puoli pöydästä on kansioita, joita on noin kolme metriä ja ne ovat luomua vastaan, kuten hän itsekin sanoo. Oikealla puolella pöytää on pari kansioita, jotka sisältävät luomua puoltavaa materiaalia ja niihin blogin pitäjä tukeutuu ja hylkää toisen puolen armotta. Tällaista kutsutaan valikoivaksi journalismiksi.

Käytettävä tieto on usein ristiriitaista, kuten jokainen vaikkapa yliopistossa opiskellut hyvin tietää. Me emme voi puhua absoluuttisista totuuksista kuin ehkä matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Lisäksi yksittäisissä tutkimustuloksissa (joita luomuväki rakastaa) on aina mahdollista, että ne ovat tilastollista sattumaa. Näistä syistä tutkimuksia ei koskaan tulisi tarkastella erikseen, vaan tulisi ottaa huomioon KAIKKI asiaan liittyvät, luotettavat tutkimukset ja perustaa käsitys sen perusteella. Kun samansuuntaisia tutkimustuloksia on selkeästi enemmän kuin poikkeavaan tulokseen päätyneitä, voidaan puhua vakuuttavasta tai todennäköisestä näytöstä.

Tämän takia Noora ei avaa vasemman puoleisia kansioita ja siksi hänen "journalisminsa" ei ole uskottavaa.

Luomuväki ei uskottavaan kokonaisnäkemykseen pysty, kuten Noorakin hyvin osoittaa, vaan he perustavat mielipiteensä yksittäisiin tutkimuksiin, joita pullahtelee ilmoille milloin mistäkin. Luin hetken tätä mainittua QLIF-tutkimusta ja siellä lähdeaineistoksi oli kelvannut jopa Ranskan Luomuliiton esitelmä omasta seminaaristaan. Joten luomuväen ei ehkä kannata paukutella vielä henkseleitään luomun läpimurrosta.

Tämänkin vääristelyn ja sen ajan, minkä he käyttävät kytkeäkseen epäolennaisuuksia toisiinsa, he voisivat miettiä sitä, että miten luomusta oikeasti tulisi varteenotettavaa edes jotenkin.

Luomuintoilijoissa on hiukan samaa kuin heissä, jotka intoilevat vaikkapa kommunismin perään. Kommunismi oli aluksi kauniita ajatuksia paperilla. Sitten siirryttiin "ihmiskokeisiin" yhteiskunnan tasolla, tunnetuin seurauksin. Mutta edelleen osa haikailee kommunismin perään sanoen, että väärin kokeiltu. Haluamme kokeilla uudestaan, koska se toimii. Kommunismi on kauniita ajatuksia, joiden on pakko toimia.

Luomu on myös kauniita sanoja paperilla. Sitä on kokeiltu 11000 vuotta tunnetuin seurauksin: nälänhätää, aliravitsemusta ja katovuosia vuosisatoja toisensa perään.

Nytkin meillä on nälänhätää, mutta ongelma on lähinnä logistinen. Ruokaa on yllin kyllin kaikille maailman asukkaille, mutta ruoka ei kohtaa nälkäisiä. Me heitämme satoja kiloja hyvää ruokaa roskiin joka vuosi / asukas, kun toisessa paikassa sitä ruokaa ei ole vuodeksi edes sataa kiloa. Me siirrämme luomutuotteita maapallon toiselta puolelta toiselle ja ne heitetään matkalla homehtuneina roskiin jo ennen asiakkaille päätymistä. Ja asia olisi vältettävisää sillä, että käyttäisimme homeenestoainetta, joka on ihmiselle täysin vaaraton.... jatkuu

Anonyymi kirjoitti...

jatkuu..... Lisäksi luomuväki on erittäin taitavaa yhdistelemään asioita toisiinsa, jotka eivät millään tavalla kuulu toisiinsa, mutta asiat saadaan näyttämään siltä, että niillä olisi jotain tekemistä keskenään.

Noora kirjoittaa: raporttiin, jonka mukaan syömme tahtomattamme ja tietämättämme jo 354 erilaista kasvinsuojeluainetta.

Mistä tämä johtuu? Se johtuu siitä, että meidän mittalaitteiden tehokkuus on tätä nykyä sellainen, josta aiemmin ei voitu edes uneksia. Nyt löydämme tuotteista niin pieniä osia ainetta, joka ei 10-15 vuotta sitten olisi ollut mahdollista. Luomuväki käyttää tätä hyväkseen taitavasti. Mutta he jättävät kertomatta, että onko niillä löydöksillä mitään terveydellistä vaikutusta? Ei niillä ole. Se on se ongelma luomuväen kannalta.

Sitten he kertovat, että ne aineet ovat syöpävaarallisia. Tämä on täysin mahdollista. Suurin osa aineista, joita on ympärillämme, on syöpävaarallista, alkaen auringon tuottamasta valosta.

Suurinta osaa Suomessa käytetyistä kasvinsuojeluaineista voi ihminen hörpätä vaikka pullon suusta suoraan ilman ongelmia, koska ne toimivat täsmäaseen muodossa toimien ainoastaan kasvin määrätyissä proteiineissa.

Luomuväki yhdistelee yksittäisiä tutkimuksia toisiinsa ja saa itsensä näyttämään joidenkin silmiin uskottavilta, mutta se ei riitä. Näillä eväillä luomu pysyy rikkaiden kaupunkilaisten kotkotuksena, jotka ovat vieraantuneet esim. maanviljelyn todellisuudesta.

Sitten luomuviljely on suunnatonta arpapeliä ja energian yms tuhlausta. Otetaan esimerkki: Mansikan luomuviljelijä tekee satoja tunteja töitä satonsa eteen. Hän uhraa aikaansa, rahaansa, luonnonvaroja yms ja hänen pelloillaan voi olla jopa vajaan miljoonan euron edestä makeaa syötävää. Sitten tulee pitkä sadejakso väärään kasvukauden aikaan ja luomuviljelijän koko sato voi homehtua pellolle, eikä viljelijä voi tehdä täysin käsittämättömien luomusäännösten mukaan mitään satonsa pelastamiseksi.

Viereinen ei-luomuviljelijä sen sijaan tekee pienen kasvinsuojeluaineruiskutuksen, joka estää satoa homehtumasta kosteaan peltoon ja saa jopa suurimman osan sadostaan pelastettua. Vaikeissa oloissakin usein riittävästi elantonsa turvaamiseen.

Koska luomuviljelyyn soveltuvaa
homeenestoainetta ei ole olemassa, hometta torjutaan luomumansikan
kasvatuksessa parhaiten väljällä, yksirivisellä istutuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että luomuviljelijän on pakko varautua väljällä istutuksella sadon edes jonkin asteiseen onnistumiseen, vaikka hyvän kesän sattuessa kohdalle se tarkoittaa pientä satoa väljän istutuksen ansiosta.

Luomuväki myös väittää, että ei-luomuviljelijät lannoittavat ja myrkyttävät peltojaan täysin mielivaltaisesti ja kylvävät "myrkkyjä" minkä ehtivät.

Tämä on täysin tuulesta temmattu väite. Jokainen millilitra kasvinsuojeluainetta maksaa viljelijälle, eli se on pois hänen omasta palkastaan. Jokainen lannoitehippunen maksaa hänelle rahaa, joka on pois hänen omasta lompakostaan. Lannoitus hoidetaan maaperäanalyysin kautta, samoin rikkaruohojen ja tuholaisten torjunta. Viljelijä yrittää selviytyä kaikesta siitä mahdollisimman pienin kustannuksin, koska se on hänen omasta tulostaan poissa. Hän ei saa niitä lannoitteita tai kemikaaleja lahjaksi tai ilmaiseksi valtiolta, vaan hän maksaa ne omasta pussista. Lisäksi hän ei voi laittaa niiden käytön kustannuksia myymäänsä tuotteeseen, vaan tuotteen hinta määräytyy viljapörsseissä, joka ei ota tällaista asiaa huomioon, joten viljelijä tekee kaikensa välttääkseen ylimääräisiä kustannuksia viimeiseen asti, eli ei varmasti lannoita, jos ei ole pakko.

Anonyymi kirjoitti...

Tarza: Pistit linkin YLE:n uutiseen, jossa väitettiin luomuviljelyn lisääntyvän. Osaksi totta kyllä, mutta luitko sinä sen uutisen. Siinä mainittiin, että Kainuussa oli kolme (3) tilaa siirtynyt luomuviljelijäksi.

Luomutilojen määrä on tasaisesti laskenut kuusi (6) vuotta ja muutama yksittäinen lisäys ei muuta kokonaistilannetta mihinkään suuntaan. Hyvä kesä voi tuoda pari uutta luomutilaa, mutta pari huonoa sadekesää lopettaa kymmeniä luomutiloja.

Tarza:"Mikäli saksalaisten lihankulutus vähennetään ravitsemussuositusten mukaiseksi niin peltoalaa vapautuu luomuviljelyyn 4,2 miljoonaa hehtaaria. jne jne jne ""

Jos vähennämme karjan määrää noin radikaalisti ja saamme vastaavasti 4.2 miljoonaa hehtaaria lisää viljapeltoa, niin mistäs ihmeestä me saamme sitä lannoitetta luomupelloille, jotta se tuottaisi edes pientä satoa. Ainoa sallittu luomulannoite on karjanlanta, jos et satu tietämään. Ja jos joka vuosi puolet pelloista on kesannolla, että se tuottaisi taas joskus jotain, niin mistä ihmeestä sinä sitä ruokaa raavit lautasellesi.

Nämä luomunteollisuuden yhtälöt ovat täysin kestämättömiä, eikä niitä koskaan pystytä käytännössä toteuttamaan. Pelkkää haihattelua, jonka onneksi päättäjät ovat jo huomanneet. Ruotsissa aloitettiin keskustelu luomutuen lopettamista tiloille, joka käytännössä lopettaa suurimman osan luomutiloista naapurissamme.

http://www.fri-kopenskap.se/zino.aspx?articleID=33600

Ylesradion MOT-toimitus teki jokin vuosi sitten jutun luomusta, joka on luettavissa täältä:

http://yle.fi/mot/070501/kasis.htm

Anonyymi kirjoitti...

Voi herranjestas, tässä iskee tämän eipäs-juupas keskustelun melskeessä oikeasti paha olo.

Ilmeisesti luomu sitten on maailman suurin ongelma, jonka laajamittaisesta käyttöönotosta koko maailmantalous ja ihmisten terveys sitten romahtaisi.

Juuri ituhipithän vievät tehottomalla aatteen palollaan ja salaliittoteorioillaan kaikki kunnon ihmiset perikatoon?

Jep.

Anonyymi kirjoitti...

Voisiko joku sitten selittää, miksi huomaan selkeän eron terveydessäni kun syän lu9omua ja ei-luomua. Esimerkiksi "tavallisia" kiivihedelmiä ja tomaatteja syödessäni saan poskeni ja kieleni täyteen vertavuotavia haavoja ja koko suuta kutittaa ja polttelee. Luomukiiveistä ja -tomaateista en saa minkäänlaista reaktiota.

Anonyymi kirjoitti...

"Esimerkiksi "tavallisia" kiivihedelmiä ja tomaatteja syödessäni saan poskeni ja kieleni täyteen vertavuotavia haavoja ja koko suuta kutittaa ja polttelee."

Tarinoita riittää. Luomuihmisillä on paljon karmeita kertomuksia siitä, kuinka he melkein ovat hengityskoneessa syötyään ei-luomua ruokaa. Naamaan tulee potkupallon kokoisia paiseita, verenmyrkytyksiä ja ties mitä kamalaa ei-luomu ruoka heille aiheuttaa.

Jostain syystä kun samat ihmiset antautuvat kaksoissokkokokeeseen, niin nämä karmeat reaktiot poistuvat tyystin.

Vika on tietenkin kaksoissokkokokeessa, joka ei ota huomioon heidän "aitoja" tuntemuksiaan.

Basilika kirjoitti...

Täällä tarina toisinpäin :) Olen nyt muutamaan otteeseen syönyt kuivattuja luomuaprikooseja (Urtekram), kun en kerrasta uskonut. Joka kerta aivan kamalat vatsan väänteet. Tavallisista (esim. Pirkka)ei ole tullut minkäänlaisia oireita.
Mistähän voisi johtua??!! Onko luomuaprikoosit raaempia kuivatessa, ainakin ne ovat kovempia kuin pirkan pussissa???

Mutta luomu vaan maistuu paremmalta!! Oli sitten sen kasvatus vaan mahdotonta tälle pallon porukalle tai ei.

Kiivi on erittäin allergisoiva, kai se tehokasvatus sitten tehokasvattaa niitä allergeenejäkin (vedän hatusta :) Samoin raa'ahko tomaatti.
-Basilika

Maria V. kirjoitti...

"Ravinnosta saamme kasvien omia, luontaisia torjunta-aineita 10 000 kertaa enemmän kuin kasvinsuojeluaineiden jäämiä."

- Oisko lähdettä?
- Onko enemmän (10 000 + 1) sitten parempi?
- Toisia olemme syöneet miljoonia vuosia, toisia n. 50 vuotta, kumpaakohan elimistömme on saattanut oppia käsittelemään?

Luomussa on keinoja torjua rikkakasveja ja tauteja. Terveemmät kasvit myös kestävät tauteja paremmin.

Satotason erossa per neliömetri taidat *pikkasen* liioitella. Lähteitä peliin.

Nykyisen ihmismäärän mahdollistaja on öljy. Öljy ja maakaasu. Ilman niitä ja keinotekoisia lannoitteita meitä ei olisi näin paljon. Kun ne loppuvat olemme joka tapauksessa pulassa.

suffer well: kyllä, luomu on vähän liian brandattyä semiympäristöystävällisyyttä, mutta se on ainoa mitä meillä on. Voi jos kaupassa tuotteissa lueteltaisiinkin kaikki tuotteen valmistukseen liittyvät seikat niin jokainen voisi tehdä omat valintansa! Nykyisellään ei auta kuin luottaa luomuun ja toivoa että sen suosio johtaa johonkin vielä parempaan.

Anonyymi voisi vähän raottaa meille muillekin sitä paksua kansiopinkkaansa siinä vasemmalla.

Nykyinen "logistinen" nälänhätä liittyy kyllä tehoviljelyyn: halpaa ruokaa tunkee markkinoille mm. USA:sta maataloustukien voimin ja kehitysmaiden pienviljelijät menettävät elantonsa, vaikka heidän tuotantokustannuksensa ovat todellisuudessa pienemmät. Milläs sitten ostat halpaakaan ruokaa kun ei ole enää tuloja.

Suurin osa aineista joita ympärillämme on, on keinotekoisia. Tiesitkö, että syöpää ei suunnilleen tunnetakaan monien metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa? Vaikka auringonvaloa varmasti piisaa. Kun he siirtyvät länsimaisen kulttuurin ja ruoan vaikutuspiiriin, he sairastuvat samoihin tauteihin kuin mekin.

Ennen kuin hörppäät torjunta-aineita pullosta, mieti, oletko aivan varma etteivät ne häiritse jonkin elimistösi osan jotain toimintoa? Ihmisen elimistön toiminnan tuntemus on vielä niin aukkoista, että en menisi moista kokeilemaan.

Jos luomumansikanviljelijä olisi ottanut askeleen eteenpäin ja viljellyt monia kasveja pelkän mansikan sijaan, hänellä ei olisi ollut suurtakaan ongelmaa siitä että yhtenä vuonna mansikkasato meni homeeseen.

Ainoa luomussa sallittu lannoite ei suinkaan ole karjanlanta, jos et satu tietämään. Muita hyviä maanparannusaineita ovat mm. komposti, tuhka, merilevä, veri-, liha- ja luujauhot, kalkki. Myös erinäisiä teollisia valmisteita löytyy luomuhyväksyttyjen lannoitteiden listalta. Ja eloperäinen kate on loistava keino sekä lannoittaa maata, lisätä sen humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa, että estää rikkaruohojen kasvua!

Teollinen viljely ei voi jatkua ikuisuuksiin. Pintamaa köyhtyy ja huuhtoutuu tuulen ja veden mukana pois. Vesistöt ja pohjavedet pilataan. Joskus vielä öljy ja maakaasu loppuvat, ja silloin loppuvat lannoitteetkin. Mitäs sitten, anonyymi?

"Jostain syystä kun samat ihmiset antautuvat kaksoissokkokokeeseen, niin nämä karmeat reaktiot poistuvat tyystin."

Saisinko linkin tähän tutkimukseen?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö fenoli ole myrkyllistä?

Anonyymi kirjoitti...

Kuules nyt arvoisa toinen anonyymi! En ole sanonut, että ei-luomun syöminen johtaa hengitykoneeseen tai muuta roskaa. Olen kokeillut asiaa useita kertoja, myös ilman että en ole tiennyt kumpaa laatua syömäni ruoka on. Joka kerta tilanne on ollut aivan sama.

Mervi kirjoitti...

Kun "tutkijakin" tuntui olevan niin "musta tuntuu" -linjalla niin minäkin sitten otan saman linjan: Itse ihmettelin jossain vaiheessa kun aloin saada vatsanväänteitä kaurapuurosta. Syy löytyi helposti: vuosien luomukauran käytön jälkeen olin saanut joltakulta tavallisen kaurahiutalepaketin, josta keitetty puuro aiheutti mahavaivoja, joista pääsin eroon kun vaihdoin takaisin luomuun. Syy ei ollut korvien välissä, en ollut edes kiinnittänyt huomiota lahjahiutaleiden "luomuttomuuteen" ennen kuin vasta aikani kärsittyä.
Maidon kanssa on tullut koettua sama, ei maha ole tulessa kahvikupillisen jälkeen kun käytän luomumaitoa tavallisen sijaan. Kyllä, noinkin pienellä määrällä ON merkitystä.

Anonyymi kirjoitti...

Änkyräanonyymille:

Siitä vaan kaatamaan kasvinsuojeluainetta kurkusta alas! Niinhän sitä 50-luvullakin viljelijät napsivat lusikalla DDT:tä, ihan vaan todistaakseen aineen vaarattomuuden ihmisille.

En enää jaksa edes yllättyä siitä, miten naiiveja monet yltiötiedeuskovaiset ovat jokaisen uuden teknologian, aineen, kemikaalin ja systeemin kohdalla. Uskon itsekin tieteen mahdollisuuksiin, mutten ymmärrä sitä, että kadotetaan kaikki mittasuhteet ja unohdetaan ajatella myöskin sitä, miten vähän oikeastaan vielä tiedämme ihmiselimistön aineenvaihdunnasta ja sen monimutkaisista yhteyksistä. Sama, vielä tuntematon mutkikkuus ulottuu ekosysteemeihin ja aina biosfääritasolle asti. Professoritkin tappelevat keskenään siitä, onko ilmastonmuutos todellinen ilmiö vai ei. Tässä meidän loistava tieteellinen, kaikkivoipa maailmannäkemyksemme.

Vähän perspektiiviä asioihin saa, kun ajattelee tietämystämme joitakin kymmeniä vuosia taaksepäin. Tuskin vielä nytkään olemme siinä valaistuneessa pisteessä, jossa mitään talidomidin, DDT:n ja lukuisten ympäristömyrkkyjen kaltaista ei voisi ilmaantua. Jos muuta väittää- SE on MINUN mielestäni suurta naiiviutta.

Aineiden tutkimisessakin on syytä muistaa, että esim. jyrsijäkokeisiin ei välttämättä ole sellaisenaan luottamista. (Esim. juuri talidomidi ei aiheuta sikiövaurioita jyrsijöille, toisin kuin kädellisille.) Sen lisäksi, että on kyseessä eri laji, jyrsijät myös elävät sen 2-3v ihmisten 70-80 elinvuoteen verrattuna. Eli mitään luotettavaa tietoa vuosien altistuksesta ei voida sanoa olevan ennen muutamalla ihmissukupolvella kerättyjä havaintoja. Ja sitten vielä asia erikseen on tämä cocktailvaikutus, josta tämän blogin nimikin on peräisin.

Uusia aineita ja tekniikoita tulee tutkia ja kehittää, ilman muuta. Mutta on silkkaa typeryyttä ja katsontakannan ahtautta leimata kaikki varovaisuusperiaatetta noudattavat ihmiset jotenkin typeriksi ja arvostelukyvyttömiksi. (Vaikka haluaisikin esiintyä katu-uskottavan älyllisenä skeptikkona.) Kannattaa muistaa, että tieteen tekemiseenkin kuuluu tietynlainen nöyryys ja sen tunnustaminen, kuinka vähän vielä tiedetäänkään.

On jokaisen oma valinta, miten kehitysoptimistisia kulutusratkaisuja haluaa arjessaan ruoan ym. suhteen tehdä. Monet nykyaikana lisääntyneet autoimmunisairaudet, autismit ym. herättävät vielä kysymyksiä siitä, mikä elinympäristössämme on niin nopeasti muuttunut? Vastausta ei vielä tiedetä, mutta käytännön elämässä on jokaisen oikeus olla harkitsevainen, varovainenkin, tulematta leimatuksi taikauskoiseksi. Ja, jokaisen oikeus OLLA olematta yltiövarovainen, tietenkin. Jos arvon professoreiden ja tieteentekijöidenkin välillä on huikeita erimielisyyksiä- kompetenssistaan huolimatta - on myös "taviksilla" täysi oikeus yrittää ajatella itsenäisesti ja kriittisesti.

Maria V:llä olikin monta hyvää pointtia, joita on tullut itsekin pohdiskeltua.

Itse olen päätynyt siihen, että tuotteiden ollessa suunnilleen samanhintaiset, valitsen luomua. Muutoin mennään tehotuotetuilla budjettisyistä. En ole mitenkään estoinen ravintoni suhteen, en ole havainnyt eroja luomu- ja tavallisten tuotteiden välillä omalla kohdalla. Toisinaan vedän e-koodimömmöä, enimmäkseen en, ongelmia ei ole ollut. Jokainen tehköön nämä ratkaisut omalla kohdallaan itse ja hyväksyköön sen raastavan totuuden, että KUKAAN EI LOPPUJEN LOPUKSI TIEDÄ.

Anonyymi kirjoitti...

ai niin, ennekuin joku ehtii tätäkin asiaa kommentoimaan: harhaanjohtavalla "e-koodimömmö"-sanalla tarkoitin siis sitä, että toisinaan vedän näiden "luonnollisten" e-koodien ohella ihan surutta erilaisia keinotekoisia säilöntä-väri-ym. aineita. Ja muunneltuja maissitärkkelyksiä yms. (En siis sitä, että kaikki e-koodit olisivat mitenkään "luonnottomia".)

terv. edellinen anonyymi

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi 22. (tammikuuta 2010 14.07)

"Suomessa, suomalaisten tuottamissa maatalouselintarvikkeissa on hyvin vähän, jos ei ollenkaan torjunta-ainejäämiä, koska täällä aineita tarvitsee käyttää hyvin vähän."

Suomalaista maataloutta on puolusteltu muun ohella sillä, että se käyttäisi vähän torjunta-aineita ja tuotteet olisivat siten kuluttajan kannalta "puhtaampia". Argumentti on ollut johdonmukaisesti ja useasti toisteltuna tehokas, mutta ei kestä lainkaan lähempää tarkastelua. Esimerkiksi Saksaan verrattuna Suomessa käytetään torjunta-aineita yhden ruokakilon tuottamiseen ainakin saman verran, mutta vihannesten ja hedelmien tuottamiseen selvästi enemmän.

http://pseudonyymi.blogspot.com
/2008/07/maataloutemme-vhinen-torjunta-aineiden.html

"Ja mitä tulee johonkin homogenointiinJa mitä tulee johonkin homogenointiin, niin se tarkoittaa maidon rasvan pilkkomista. Ei mitään muuta."

Entäs tuon rasvan pilkkomisen vaikutus homogenoidun maidon imeytymisprosesseihin ruuansulatusjärjestelmässämme verrattuna homogenoimattomaan maitoon (rasva- ja proteiinipartikkelit).

Valmistusprosessi ei ole kemiallinen, mutta lopputuote on erilainen.

Minttu kirjoitti...

Omassa blogissani olen jonkin verran miettinyt luomua ja torjunta-aineita. Mielestäni keskustelussa täytyisi muistaa se seikka, että vaikka aina pitäisi pyrkiä turvalliseen ruokaan, täytyy muistaa, että olisi mahdotonta, jos kaikki ihmiset siirtyisivät luomuun. Luomun tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa ja siihen tarvitaan enemmän pinta-alaa eli toisin sanoen metsiä täytyy raivata pelloiksi. Maailmassa ei tällä hetkelläkään riitä peltoalaa tuottamaan ruokaa kaikille, niin miten sitten, jos ihmiset siirtyisivät luomuun?

Ja toinen asia on torjunta-aineista, että Suomessa tilanne on hyvin hallinnassa ja tuotteissa olevat torjunta-aineet ovat hyvin pieniä. Lisäksi torjunta-aineet eivät useinkaan ole ihmiselle vaarallisia vaan toimivat siinä tarkoituksessa, johon ne on tarkoitettukin.

Tietenkin torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöön pitää kiinnittää huomiota ja historiasta tunnetaan monia surullisen kuuluisia tapauksia, joissa ihmisten tietämättömyys ja piittaamattomuus on johtanut ympäristökatastrofiin. Pitäisi siis muistaa varovaisuusperiaate näissä asioissa.

Mielestäni on kuitenkin hullua edustaa jotakin ääripäätä. Maailma ei ole niin yksinkertainen ja jokaisella asialla on monta puolta. Pitäisi kriittisesti pohtia kaikkia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ja punnita tarkoin mikä on paras vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti...

samoja ajatuksia kuin Mintullakin kohtuudesta ja luomun mahdollisuuksista. Ehkä luomu sitten jääkin varakkaiden vaihtoehdoksi ja marginaalin luksustuotteeksi?

Anonyymi kirjoitti...

luomun hintaan vielä yksi esimerkki:
luomuporkkanan viljelyssä ei tietenkään käytetä tuholaismyrkkyjä jne. joten ennen kuin porkkanan versot nousevat, pellot täytyy liekittää. sitten myöhemmin ne kaikki porkkanahehtaarit kitketään käsin.

Anonyymi kirjoitti...

Luomupiireistä kyseleville anonyymeille: ekokauppa ekololla on oma viikottainen luomukoritilaus ja Helsingin yliopistolla on oma luomupiiri, joka on kaikille vapaa. Viikottaiset vihannestilaukset ja noin 8 viikon välein kuivatuotteiden tilaukset. Tilatut tuotteet noudetaan yleensä uudelta ylioppilastalolta. Mukaan pääset lähettämällä nimesi, mailiosoitteesi sekä puhelinnumerosi: emluomupiiri.jasenet@gmail.com.

kivinen

Maria kirjoitti...

minusta on kylla ihan jarjella ajateltuna selvaa, etta luomu on terveellisempaa. pyrin ostamaan mahdollisimman paljon luomua.
ja olipa kylla mahtava asiantuntija tama VALION mustikkakeiton kehuja!
Noora toimi hienosti.

Maria V. kirjoitti...

"Luomun tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa ja siihen tarvitaan enemmän pinta-alaa eli toisin sanoen metsiä täytyy raivata pelloiksi. Maailmassa ei tällä hetkelläkään riitä peltoalaa tuottamaan ruokaa kaikille, niin miten sitten, jos ihmiset siirtyisivät luomuun?"

Ainoa syy, miksi maailmassa on tällä hetkellä näin paljon porukkaa, on öljy. Öljy ja maakaasu. Ilman niistä tehtäviä lannoitteita ei ruoan (lähinnä tiettyjen viljakasvien) tuotanto olisi riittänyt näin monen ihmisen syntymiseen. Mitä sitten tehdään kun öljy loppuu? Viimeistään silloin kuollaan, ja laumoittain. Kehitysmaissa, siellä missä ruoanpuutteeseen vielä kuollaan, luomuviljely saattaisi parantaa satotasoja. Ei ihmisillä, joilla ei ole varaa ruokaan, ole varaa ostaa lannoitteitakaan.

Luomun tuottaminen kuluttaa monien tutkimusten mukaan enemmän peltoalaa (tosin epäilen olisiko näin pidemmän päälle, jos luomu parantaa maaperää ja teollinen viljely köyhdyttää sitä). Sen sijaan kilon luomuruokaa tuottamiseen kuluu ilmeisesti vähemmän lannoitetta, energiaa ja rahaa (sivu 123).

Suomessa maapinta-ala ei taida olla rajoittava resurssi, joten minusta Suomen olosuhteissa se on huono argumentti luomua vastaan. Kehitysmaiden pienviljelijät puolestaan voivat harrastaa työvoimaintensiivisempää sekaviljelyä, jossa satotasot pinta-alayksikköä kohti ovat aivan eritasoa yhden lajikkeen viljelyyn (monocropping) verrattuna.

Anonyymi kirjoitti...

Hei sinä joka kyselit luomukorista: ainakin Labbylla ja Svarforsin tilalla (kummallakin hyvät nettisivut) on luomukoripalvelua eli kerran viikossa toimitus kotiin. Myöskin Ekolon luomukori toimitetaan Ekoloon joka torstai, tilaukset keskiviikkoon mennessä. Kummassakin on se "ongelma", että joutuu maksamaan välikädelle (Ekolo) tai bensoista. Yliopiston piirin toimimattomuudesta olen kuullut tosi monelta taholta, etten sitten tiedä mikä on totuus... Kivinen tuossa aiemmin sanoi, että siihen voisi liittyä, joten kannattaa kokeilla. Ainakaan ei joutuisi maksamaan välikäsille vaan viljelijöille suoraan. Vaikka itse ainakin maksan mieluummin välityspalkkiota Ekololle kuin esimerkiksi näille ydinvoimaa kannattaville S- ja K-ketjuille...

Yksi pakollinen luomukriitikko kirjoitti...

Tarza- kommentoi edellistä postaustani, yritän selventää.

"Eikö pitäisi verrata stä, että syödäänkö monipuolisesti luomua ja ei-luomua, tai yksipuolisesti luomua ja ei-luomua?"

Tarkoitin, että terveydelle on suurempi merkitys sillä, että syö monipuolisesti ja paljon kasviksia, kuin että syö luomua.

Uudessa-seelantilaisessa sarjassa "mitä ruokamme sisältää" kerrottiin, että lajike vaikutti selkeästi tuotteen ravintoarvoihin, kun taas luomun terveellisyydestä ei selvää näyttöä ollut. Mihinkään tutkimukseen tai arvostettuun tutkijaan en osaa tässä verrata, mutta eiköhän tuon sarjan tekijät ole taustatyönsä tehneet siinä kuin Noorakin.

Lisäksi luomu-lajikkeiden täytyykin olla eri kuin tehotuotannossa käytettyjen lajikkeiden, niiden on oltava kestävempiä kasvisairauksien, tuholaisten yms. suhteen ja toisaalta tehotuotannossa käytetyt lajikkeet ovat yleensä nopeasti kasvavia. Näin ollen on loogista, että luomussa käytetyt lajikkeet ovat terveellisempiä kuin normilajikkeet.

Noorankin mainitsema tutkimuksessa ei välttämättä ole huomioitu (vai onko?) lajikkeen merkitystä ruuan ravintoarvossa, missä tapauksessa tutkimus hieman virheellisesti antaa kuvan luomun terveellisyydestä, vaikka kyseessä olisikin vain lajikkeiden välisistä eroista, eikä kasvatustapa eroista.

Vaikken usko luomun ylivertaisuuteen, on nykyinen tehomaatalous melkoisen kestämätöntä. Jalostetaan nopeasti kasvavia, epäterveellisiä kasveja, sen sijaan että kiinnitettäisiin ruuan ravintoarvoon huomiota. Kemikaaleja käytetään surutta, miettimättä ollenkaan pitkäaikaisvaikutuksia ympäristöön tai ihmiselle. Karjaa ruokitaan väärin, jolloin niitä joudutaan hoitamaan antibiooteilla, jne.
Ihan sekopäistähän "normaali" maatalous tuntuu välillä olevan.

Stazzy kirjoitti...

Ihan pieni oikaisu: imidacloprid EI ole kokonaisuudessaan kiellettyä Ranskassa, ainoastaan hyvin paljon keskusteltu aihe (ainakin Wikipedian mukaan). Sen käyttö auringonkukkien myrkyttämiseen oli pannassa jonkin aikaa, maissille se on kiellettyä.

"Le Confidor qui contient la même matière active que le Gaucho est autorisé en France, en dehors des périodes de floraison sur abricotier, pêcher, prunier, sans que des impacts sur les abeilles soient signalés."

Confidor, joka sisältää samaa vaikuttavaa ainetta kuin Gaucho ( = imidacloprid) on sallittua Ranskassa, aprikoosien, persikoiden ja luumujen kukkimisajan ulkopuolella, ilman että vaikutuksia mehiläisiin olisi raportoitu.

Anonyymi kirjoitti...

MariaV:lle: "Ravinnosta saamme kasvien omia, luontaisia torjunta-aineita 10 000 kertaa enemmän kuin kasvinsuojeluaineiden jäämiä."

- Oisko lähdettä?"

Bruce N. Ames ja Lois S. Gold (2000). Mutation Research 447:3-13.

Löytyy myös täältä:

http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/TP090109.pdf

Sivu 51.

Näistä kemikaalien perusteettomista uhkakuvista enemmän täältä:

http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/SaSa290906Tuom.pdf

Eurotox-kokouksessa ruotsalainen tutkija muistutti Paracelsuksen periaatteesta, että kaikki aineet ovat myrkkyjä, ja vain annos tekee sen, että jokin aine ei ole myrkkyä. Toisin sanoen, kaikkien aineiden myrkyllisyydestä huolimatta niitä voidaan riittävän pieninä annoksina pitää myrkyttöminä.

Tämä meinaa luomuväeltä unohtua. Ratkaiseva asia on siis annos, joka voi olla hyvin erilainen. Suola ja alkoholi ovat haitallisia vasta grammojen annoksina ja tappavia vasta kymmenien grammojen annoksina. Ruokamyrkytyksissä joskus esiintyvä botulinusbakteerin
myrkky on tappava jo gramman miljoonasosan annoksina.

Toisaalta pahakaan myrkky ei vahingoita, jos annos on tarpeeksi pieni. Tätä ei oteta lainkaan huomioon. Kemikaaleja löytyy sitä enemmän, mitä herkempi menetelmä on käytettävissä, joten ei ole mitään merkitystä sillä, kuinka monta kemikaalia löytyy. Tärkeää on se, onko jotakin kemikaalia niin paljon, että siitä aiheutuu haittaa.

Ruoassa ei ole muutamaa kymmentä kemikaalia, vaan kymmeniä tuhansia kemikaaleja. Siksi satunnaisilla analyyseillä leikkiminen on huonoa viihdettä, joka pikemmin haittaa kuin auttaa kemikaaliturvallisuutta.

Anonyymi kirjoitti...

"MariaV: Satotason erossa per neliömetri taidat *pikkasen* liioitella. Lähteitä peliin."

Kumma kun luomuliitto ei itse uutisoi luomuviljelijöiden saavutuksia vaikkapa ruiskisassa:

http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1000/ruiskisan-uusi-ennatys-8415-kgha

Voittaja sai 8415 kg / hehtaari.

Paras luomuilija oli 10. ja sai 2622 kg / hehtaari.
Seuraava luomuilija sai 1902 kg / hehtaari.

Mitäs Ojalan laskuoppi sanoisi tuosta?

Jutun lopussa sanotaan aika hauskasti: Molemmat isännät pääsivät ilmeisesti aivan kohtuullisiin luomusatoihin, 2622 ja 1902 kiloon.

Millaista olisi elää luomusuomessa? Kuolisimme nälkään suurin osa.

Uni kirjoitti...

"Toisaalta, ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien kasvinsyöjien (="tuholaisten") ja kilpailevien kasvien (="rikkaruohojen") vuoksi paine kasvaa lisätä ruiskutuksia Suomessakin."

Näihin ongelmiin vastaisi kateviljely, mikä on ainakin jokaisen kotipuutarhurin pelastus, mutta mitenkähän se toimisi kokonaisella peltoalalla. Onkohan kukaan koskaan kokeillutkaan.. siis nykyaikana. Kateviljely ei mikään nykyajan juttu ole.

Anonyymi kirjoitti...

Moi Uni: "Näihin ongelmiin vastaisi kateviljely, mikä on ainakin jokaisen kotipuutarhurin pelastus, mutta mitenkähän se toimisi kokonaisella peltoalalla."

Kateviljely on, kuten jo sanoit, puutarhakasvien viljelymenetelmä. Se on siinä hyvä, mutta valitettavasti se ei sovellu suurempaan tuotantoon.

Mutta kotipuutarhassa kateviljely on aivan loistava tapa viljellä oman talouden tarpeisiin elintarvikkeita. Ei tarvitse lannoittaa, ei kitkeä rikkaruohoja yms, joten se on helppo ja vaivaton tapa jokaiselle kotipuutarhurille. Valitettevasti kateviljely on suhteellisen tuntematon käsite tänä päivänä.

Veera kirjoitti...

Minulla luomuruoan syönti perustuu pitkälti maalaisjärkeen sekä omiin positiivisiin kokemuksiin.

Siksipä haastankin jokaisen luomua vastustavan kokeilemaan luomuruokavaliota muutaman viikon ajan. Voitte yllättyä todella positiivisesti :)

Maria V. kirjoitti...

"Ravinnosta saamme kasvien omia, luontaisia torjunta-aineita 10 000 kertaa enemmän kuin kasvinsuojeluaineiden jäämiä.

Bruce N. Ames ja Lois S. Gold (2000). Mutation Research 447:3-13."

En satu kyseistä kirjaa omistamaan, ehkä sinulla on se ja voit vastata seuraaviin kysymyksiin?
- Onko esitetty luku jostain tutkimuksesta, vai kirjoittajien oma mielipide?
- Jos kyse on tutkimuksesta, mitä tutkittiin? Voitko laittaa viitteen itse tutkimukseen?
- Kuinka haitallisia nuo aineet ovat ihmiselle? Tieteen päivien kalvojen mukaan puolet aiheuttaa syöpää, mutaatioita ja epämuodostumia, onko tämä puolet eri aineista, puolet luonnossa esiintyvistä määristä vai ehkä puolet saamastamme määrästä, ja onko tämä luku jostain tutkimuksesta vai hatusta?

"Eurotox-kokouksessa ruotsalainen tutkija muistutti Paracelsuksen periaatteesta, että kaikki aineet ovat myrkkyjä, ja vain annos tekee sen, että jokin aine ei ole myrkkyä. Toisin sanoen, kaikkien aineiden myrkyllisyydestä huolimatta niitä voidaan riittävän pieninä annoksina pitää myrkyttöminä."

Niinpä. Luonteva seuraava kysymys kuuluukin, mikä on ihmisen kehittämissä kemikaaleissa se määrä ja milloin se on riittävän kattavasti tutkittu, ja mikä se määrä on erinäisissä luonnon kemikaaleissa. Luonnon kemikaaleihin (ainakin syötävissä kasveissa oleviin) meillä on ollut jo jonkin aikaa evoluution avulla sopeutua.

"Tärkeää on se, onko jotakin kemikaalia niin paljon, että siitä aiheutuu haittaa."

Niin on. Mutta tavallisen pulliaisen on vaikea arvioida kaupassa paljonko kussakin tuotteessa sitä kemikaalia on, ja kuinka perusteellisesti on tutkittu sen vaikutuksia. Olet ehkä kuullut varovaisuusperiaatteesta?

Maamiesten satokisat ovat toki mielenkiintoinen kuriositeetti, mutta valaisevampaa olisi verrata keskimääräisiä satoja.

Anonyymi kirjoitti...

"- Onko esitetty luku jostain tutkimuksesta, vai kirjoittajien oma mielipide?"

Tuo tiedetään tutkimusten perusteella. Tämä liittyy myös siihen, etä nykyisin mittalaitteet ovat niin tarkkoja, että lähes kaikki "kemikaalit" löydetään, vaikka ne pitoisuudet olisivat gramman miljoonasosia.

Tavallisesta porkkanasta löydetään kymmeniä myrkyllisiä kemikaaleja, kun tutkimme porkkanan sisällön miljoonasosa grammojen tarkkuudella ja jokaisen kemikaalin.

"- Jos kyse on tutkimuksesta, mitä tutkittiin? Voitko laittaa viitteen itse tutkimukseen?"

Bruce N. Ames ja Lois S. Gold (2000). Mutation Research 447: sivut 3-13

Tuolla Brucen CV, niin voit katsastaa luotettavuutta:

http://www.bruceames.org/bnacv.php

Tuolla Lois S. Gold:

http://potency.berkeley.edu/gold.html


"- Kuinka haitallisia nuo aineet ovat ihmiselle? Tieteen päivien kalvojen mukaan puolet aiheuttaa syöpää, mutaatioita ja epämuodostumia, onko tämä puolet eri aineista, puolet luonnossa esiintyvistä määristä vai ehkä puolet saamastamme määrästä, ja onko tämä luku jostain tutkimuksesta vai hatusta?"

Puolet niistä aineista on haitallisia.

Tästä tutkimuksesta:

Bruce N. Ames ja Lois S. Gold (2000). Mutation Research 447:3-13

Näistä tutkimuksista löydät lisää infoa:

Quantitative and Qualitative Extrapolation of Carcinogenesis Between Species, (2005), Gold, Lois S., Manley, Neela B., Ames, Bruce N.

Concordance between rats and mice in bioassays for carcinogenesis (1996), David A. Freedman, Lois S. Gold, Tony H. Lin

Some Tautologous Aspects of the Comparison of Carcinogenic Potency in Rats and Mice (1985), BERNSTEIN, LESLIE, GOLD, LOIS S., AMES, BRUCE N., PIKE, MALCOLM C., HOEL, DAVID G.

Voi tilata noita itsellesi vaikka Helsingin Yliopiston kirjaston kautta.

"Luonteva seuraava kysymys kuuluukin, mikä on ihmisen kehittämissä kemikaaleissa se määrä ja milloin se on riittävän kattavasti tutkittu, ja mikä se määrä on erinäisissä luonnon kemikaaleissa."

Näitä asioista varten kannattaa luottaa ammattilaisiin, jotka ovat opiskelleet asioita vuosikymmeniä ja tehneet tuhansia ja taas tuhansia kokeita saadakseen asiat selville.

Toinen vaihtoehto on nojautua epäpäteviin, asiaa tuntemattomiin ihmisiin, jotka leikkailevat lauseita sieltä täältä eri tutkimuksista ja saavat aikaan ties minkälaisia kauhukuvia, joita sitten levittelevät tieteellisenä totuutena.

"Olet ehkä kuullut varovaisuusperiaatteesta?"

Tämä kyllä pidetään mielessä, kun esim. kasvinsuojeluaineiden toleransseja ja sallittuja annostuksia määritellään.

Sitten on taas maallikoita, jotka tekevät omat säännöt ja vouhkaavat asioita vastoin parempaa ymmärrystä.

kriish kirjoitti...

Tehotuotantoa ylistäville voisin lisätä pienen tiedonmurenan: tunnetut fosforivarat hupenevat parissasadassa vuodessa. USA:n fosforivarat loppuvat 30-40 vuoden kuluttua.

Kyse ei ole pelkästään öljyn ja maakaasun riittävyydestä, vaan muistakin luonnonvaroista. Siinähän sitten lannoitat tehopeltoa ilman fosforia, typpeä tai muuta.

Mitä aiempaan kommenttiin siitä, että karjanlanta ei riittäisi ruokkimaan suomen peltoja jos karjan määrä vähenisi, siteeraan YLEn taannoista Paska juttua:

Yhden ihmisen jätöksista saatava lannoite riittää kasvattamaan ko ihmisen tarvitseman määrän ruokaa.

Kyllä, kompromissit ovat hyviä. Kenties kokonaan ei luomuun voida mennä. Mutta tehotuotanto ei nykyisessä muodossaan kanna kovin monta sukupolvea eteenpäin.

Öljyn hinnan noustua moni tavallinenkin viljelijä siirtyi takaisin karjanlantaan pelloissaan. Ei välttämättä huono siirto.

Suositut tekstit