28.1.2010

Globaali karpalo

Minulle tulee Pirkka-lehti. En tosin taida kuulua aktiivisimpiin plussakorttilaisiin, sillä puolen vuoden aikana kertynyt etuni oli säälittävät 50 senttiä.

En löydä asiakaslehdestä muuta kiinnostavaa kuin lukijakysymykset, tässä niistä yksi:


Niin hullua. On aika kuvaavaa, että kanadalaiset karpalot lennätetään (tai kuljetetaan laivateitse) pakattaviksi Italiaan. Maalaisjärjellä ajateltuna siinä ei ole yksinkertaisesti mitään tolkkua. Mutta tätä on globalisaatio. Sinä päivänä kun tuotteiden hinta määräytyy niiden hiilijalanjäljen mukaan, loppuu tällainen turha elintarvikkeiden roudaaminen ympäri maapalloa.

Samanlainen, mahdollisimman halvan työvoiman perässä juokseminen, on muidenkin elintarvikkeiden kohdalla ihan arkipävää, se ei vaan näy meille kuluttajille. Muistaakseni norjalainen kalakin lennätetään johonkin Kiinan suunnalle kalapuikotettavaksi, josta se vielä matkaa johonkin maahan X pakattavaksi, kunnes se matkaa takaisin tänne pohjoiseen, pakastealtaiden halpaherkuksi. Ihan älytöntä. Mutta kai se nyt oliskin ihan liian kätevää, että ruoka tuotettaisiin ja pakattaisiin samassa maassa. Ei me tavalliset ihmiset varmaan voida ymmärtää tämän nykyisen kuvion fiksuutta.

26 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tulevatko karpalot todella lentorahtina? Tuntuisi hullulta kuivatuille tuotteille.... Mutta jos näin on niin jatkossa jää karpalot minun osalta kauppoihin.

En kuitenkaan ole vakuuttunut lähiruoan ylivoimaisuudesta ympäristön kannalta. Kuljetusketjujen päästöt saatavat olla pienempiä kuin esim. tuotantovaiheessa syntyvät erot ympäristökuormituksessa. Lentorahti tietysti asia erikseen.

Taannoin FST:lla esitettiin dokumentti "Lähiruoan pitkä matka". Ohjelmassa asetetiin kyseenalaiseksi, että pohjalaiset perunat käyvät mutkan etelän logistiikkakeskuksissa tullakseen takaisin Pohjanmaan kauppoihin. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetty laskelmia, kuinka kulutusketjun päästöt muuttuisivat, jos tiloilta ajettaisiin mitättömän pieniä kuormia erikseen kauppoihin. Epäilen, että päästöt olisivat suuremmat tässä tapauksessa. Kilometrit eivät välttämättä ratkaise.

Kuljetusketjuista tarvittaisiin tutkimusta ja julkista keskustelua, jotta oman ostopäätöksen voisi perustella jotenkin rationaalisesti.

Anttoo kirjoitti...

Samaa mäkin ihmettelin, että ei kai ne marjat ja kalanpalat oikeasti lennä?

Olisihan se tietty hienoa jos hinta määräytyisi ympäristökuormituksen perusteella (pelkkä hiili ei riitä, ilmasto on vain osa ympäristöä), mutta en usko että elintarvikkeissa sitä päivää tultaisi näkemään. Maatalouspolitiikka pitänee siitä huolen.

Jos nyt jonkun vinkin voi antaa, niin eikö kannata äänestää lompakolla ja jättää kanadan-italialaiset karpalot hyllyyn. Eikös niitä kotimaisiakin marjoja löydy?

Anonyymi kirjoitti...

Yritykset saavat kuljetuksiin tukia, joita eivät muuten saisi. Eli heille on kannattavampaa ostaa esim. kuivatus-, savustus- ja pakkauspalvelut muualta. Kuljettaminen on tänä päivänä aivan liian halpaa. Kun rahtikustannukset saadaan kunnolla ylös niin saadaan turhat kuljetukset loppumaan.

Kajsa kirjoitti...

Kaikkein turhimmalta tuntuu, kun kaupassa tiedustelet tuotteiden alkuperää ja juuri noita pakkaus ym. maita JA KYSYMYKSEEN EI OSATA VASTATA. Yritä siinä nyt sitten pähkäillä viitsiikö tuotetta ostaa vai ei!

Anonyymi kirjoitti...

Ruokia ei lentorahtina kuskata juuri ollenkaan. Tämä on puhdas legenda. Laivoilla tuotteet liikkuvat, koska laivakyyti on suhteellisen edullista ja laivojen kyky suuriin määriin on aivan toista kuin lentorahdissa.

Tiede-lehti käsitteli tätä numerossaan 3/2009.

Lainausta sieltä:

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Minne mennä -sivulla kerrottiin 27. tammikuuta Uudenmaan Marttojen ympäristökampanjasta, jossa opastetaan kuluttajia pienentämään hiilijalanjälkeään. Kuvan piirretty juliste kysyi: ”Kumpi matkustaa enemmän, ruokasi vai sinä?”

Julisteessa tropiikin banaanit ja ranskalaiset patongit matkustivat lentorahdilla. Todellisuudessa vain hyvin harvoja elintarvikkeita lennätetään Suomeen, eikä ainakaan patonkeja tai banaaneja.

Laivarahdilla voi kuljettaa suuriakin määriä tavaraa melko vähäisin ympäristökustannuksin jopa toiselta puolelta maailmaa. Esimerkiksi Uudesta-Seelannista asti tuodun lampaanlihan hiilijalanjäljestä kuljetusten osuus on marginaalinen.

Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälkeä taas kasvattaa erityisesti näin talviaikaan kasvihuoneviljelyn vaatima lämpö ja valo. Kun vaakakupissa toisella puolella on kuljetus, toisella kasvihuoneen energiankulutus, lopputuloksena lienee tasapeli?

Ei. – Kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on moninkertainen, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Kaikista kuljetuksista kuluttajien kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota ennemminkin ”viimeiseen mailiin”, siis siihen, käykö erikseen autolla marketissa vai ostaako päivittäistavarat lähikaupasta.

Lopputuotteen kuljetukset Suomen laajassa, harvaan asutussa maassa muodostivat vain kaksi prosenttia tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista.

Mikroaaltouuni lämmittää ruoan pienemmällä energiankulutuksella kuin liesi, ja puuron suurin ilmastotaakka aiheutuu kotikeittiössä, ei kaurapellolla eikä teollisuudessa. Pahin sähkösyöppö on uuni.

Anonyymi kirjoitti...

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tuoreiden hedelmien tai vihannesten tuomisesta vaan elintarvikkeen turhasta roudaamisesta maasta maahan vain siksi, että tietty palvelu saadaan ostettua halvemmalla. Esim. HK:n Amerikan pekoni tehtiin suomalaisesta sianlihasta, savustettiin Ruotsissa ja pakattiin Puolassa. Nykyään 'sentään' käyetään ruotsalaista sianlihaa, jolloin ketjusta saadaan yksi ylimääräinen kuljetus pois.

Anonyymi kirjoitti...

Todennäköisesti tuossa pekoniesimerkissä lihan alkutuotanto hakkaa moninkeraisesti kuljetusketjun päästöt apauksessa kuin tapauksessa.

M kirjoitti...

On varmasti kannattavampaa lähettää karpalot Italiaan ja pakata ne siellä. Jossa mahdollisesti kuivataan muitakin marjoja/hedelmiä. Tod.näk. myös muut ketjut/merkit käyttävät samoja tuotteita ja sitten tukkuri pistää tilatut määrät matkaan, kohti määränpäätä.
Asioita hallitaan nykyään yhdestä paikkaa ja logistisia ketjuja mietitään oikeesti.
Ei siinäkään olisi järkeä, että laiva seilaisi jokaisen satamakaupungin Euroopassa ja jättäisi pussillisen karpaloita joka satamaan. Yksi lasti, yksi pakkaamo ja sitten rekoilla matkaan ympäri eurooppaa kysynnän mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Puolukat, mutta miten on superruokien jotka pakataan pieniin pusseihin ja tuodaan toiselta puolelta maailmaa pieniin pusseihin pahattuna ruohonjuureen ja terveysintoilijat syövät niitä ja murehtivat puolukoiden matkaa.

Yrityksille ulkoistaminen on päivän sana ja toisiaankin se on halvempaa tehdä joitakin juttuja muualla kuin tuotteen kotimaassa.
Jos teollisuuden alaoista ja siitä rahasta mikä siinä pyörii ei tiedä mitään, on turhaa alkaa kommentoimaan asiasta ja leikkiä maailman parantajaa. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin ne maalikosta voisi tuntua.
Meidän vifmassa on halvempaa kuskata tavaraa omasta varastostamme kiinaan, kuitata siellä paperit ja kuljettaa ne sitten kiinasta hollantiin. Mitä kuljettaisimme ne suoraan hollantiin. Kuulostaa täysin tymältä, mutta kyse on rahasta. Eikä vain muutamista tonneista

Noora kirjoitti...

KAIKILLE:En ole varma kumpana ne tuodaan: lentäen vai laivalla. Selvitän! Tarkoitin lauseessa lähinnä sitä, että niitä ylipäänsä kuljetellaan ympäri maapallon.

Kajsa:Asiaa puhut.

Anonyymi kirjoitti...

Omituisia kommentteja joiden perusteella laivarahti olisi jotenkin hyvä asia. Rahtilaivojen painolastivesien tuomat vieraskasvit- ja eliöt tai mereen pumpatut jätevedet ja vahingossa lipsahtaneet bunkkeriöljyt eivät ole kyllä yhtään co2-päästöjä houkuttelevampi asia.

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Joo tähän aiheeseen on palattava. Vaikuttaa tosiaan siltä,e ttä porukka pitää laivarahtia ihan ok-asiana.

Anonyymi kirjoitti...

Lukekaa vaikka Olli Tammilehdon viime vuonna ilmestynyt Rahdin rikokset niin logististen ketjujen ymmärtäminen vähän aukeaa.

Pupa kirjoitti...

Asun läntisessä Afrikassa ja suklaavalikoimat ovat huonot (luomusta/sokerittomasta ei tietookaan) ja kalliit, koska kaikki tulee Euroopasta. Ja mahdottomia kaakaometsiä ympäriinsä. Järkeäkö siinä? Sama soijatuotteiden kanssa, mutta tofua saa kyllä yhden jos toisen torimamman tekemänä. Ja mamman tofu + lähimetsän avokado naapurin limellä höystettynä vaan on niin hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Kajsalle: Jep. Tietoa on todella vaikea välillä kaivaa esiin, mutta niiden tulisi luonnollisesti olla paketissa/totteessa luettavissa. On mahdotonta vaatia, että kaupan henkilökunta osaisi tuhansien tuotteiden tuotantoreitit ulkoa. ;)

Ja yleisesti keskusteluun lisäisin kysymyksen, joka on vaivannut pääparkaani jo kauan. Onko lähiruoka todella ekologisempaa, jos sen kasvattamiseen kasvihuoneessa Suomen talven oloissa on vaadittu uskomaton määrä energiaa, kuin jos sen tuo laivalla maailmalta? Osaako kukaan laskea tätä? Tahtoo tietää, että voi tehdä oikeita valintoja...

L

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy kaupassa työskennelleenä kommentaida ihan pienesti Kajsan kommenttia, jonka mukaan kaupassa on vaikeuksia saada vastausta ksymykseen mistä tuote on.

Hei halooo! Kaupassa on satoja, satoja ja taas satoja tuotteita, miten joku edes voi kuvitella että kaupan henkilökunnan pitäisi osata vastata jokaisen tuotteen lähtömaa?! Ei kukaan voi vaatia sellaista tietomäärän opettelua, sen takia pakkauksissa on lähtötieto merkinnät. Hevi osaston tuotteista jos kysyy, on niistä todennäköisempää että hlökunta tietää mistä se on peräisin, jos siitäkään ei viitsi alkuperämaata lapusta lukea.

Anonyymi kirjoitti...

On niin vaikeaa olla hyvä kuluttaja :/

Noora, löytyy siitä Pirkasta muitakin hyviä juttuja, ainakin ruokareseptejä :)

Katja kirjoitti...

Alkoi kiinnostaa tuo Tiede-lehden kasvihuone vastaan rahti -tutkimus. Millä tavalla kasvihuoneen on tuossa laskettu lämpiävän? Jalanjälkihän riippuu energianlähteestä. Ulkomaisiin vihanneksiin verrattaessa täytyy tietysti myös ottaa huomioon kastelu ja etiikka.

Anonyymi kirjoitti...

Luin äitini luona tuon saman Pirkka- numeron.
Mieleeni jäi myös reilun kaupan ruusut. Ne käyvät Hollannissa uuden imupinnan leikkuussa ennen Suomeen päätymistään. Onneksi en ole romantikko.

Alkukommentteja lukiessani mietin itsekin laivarahteja. En näe niitä mitenkään ongelmattomina.
Ja kuten Noora sanoo, kuljetus oli se pointti. Suomesta Kiinaan on pitkä matka laivallakin.

Itsekin muistelen jostain lukeneeni että kala reissaa ympäri maailman jatkojalostuksiin.

Mitä mikroon tulee, pidän hyvästä ruoasta ja sitä ei einesmoska mielestäni ole. Jokin raja ekologisuudessakin. Ja onko se oikeasti ekologista kun miettii sisältöä?

-AT

Dragofix kirjoitti...

Tässäkin pitää nyt muistaa että ruuan ympäristökuormitus ei ole ruuan vika vaan kuljetusmuodon. Mutta olen kyllä samaa mieltä että paikasta toiseen roudaaminen on todella turhaa. Jos ruokaa kasvatetaan jossain niin kyllä se siellä voitaisiin käsitellä ja pakatakkin. Ihan tyhmää roudaa se maapallon toiselle puolelle ja siitä vielä etteenpäin.

Anonyymi kirjoitti...

Jätän rahtauksien kommennoinnin viisaamilleni, mutta pienillä blondin aivoilla on vaikea ymmärtää miksi meille myydään kanadalaisia karpaloita kun samoja marjoja kasvaa meillä kun vaan joku poimis. Lienenkö juuri vastannut itse omaan kysymykseeni... ;)

Maria V. kirjoitti...

"Olisihan se tietty hienoa jos hinta määräytyisi ympäristökuormituksen perusteella (pelkkä hiili ei riitä, ilmasto on vain osa ympäristöä), mutta en usko että elintarvikkeissa sitä päivää tultaisi näkemään."

Se olisi jo jotain, jos rahtiliikenteen subventionti julkisista varoista lopetettaisiin! Esimerkiksi lentokoneiden ja rahtilaivojen polttoaineita ei veroteta, teiden kunnossapidon maksavat henkilöautoilijat autoveron muodossa, jne. Jos kuljetuksista maksettaisiin niistä oikeasti koituvat kustannukset, ehkä hinnatkin kääntyisivät hieman toisenlaisiksi?

Olen myös mietiskellyt, että lasketaankohan noissa lentotomaatti vs. kasvihuonetomaatti -tyyppisissä vertailuissa mukaan kaikki kuljetusten vaikutukset, kuten infrastruktuurin ja kuljetusvälineiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt ja ympäristöhaitat, vai vertaillaanko vain itse matkan päästöjä. Pitäisi ehkä viitsiä vähän googlailla tarkemmin tätä asiaa...

Anonyymi kirjoitti...

Haluan kommentoida vähän aiheen vierestä kun näin jonkun kommentoivan "reilun" kaupan ruusuja: Itse olen kukkakaupassa töissä käyvä nuori, joten mielipiteeni voi vaikuttaa aika aggressiiviselta.

Suomalaiset puutarhat kasvattavat laadukkaita, pitkäikäisiä leikkoruusuja, mutta hinta on korkeampi kuin Reilun (köh köh) ruusuilla. Luonnollinen seuraushan on, että niitä puketteja sitten rahdataan kotiin marketista. Itseäni pelottaa, kun työpaikka on koko ajan uhan alla kun ala alkaa pikkuhiljaa valua isojen ketjujen laaduttoman massantuotannon kouriin. Joka vuosi myynti pienenee --> joka vuosi työt vähenevät --> joka vuosi saan vähemmän palkkaa, mistä taas seuraa kyvyttömyyteni ostaa yleisesti ottaen kalliimpaa kotimaista ja ekologisesti kestävämpää, mikä taas vaikuttaa seuraavaan tuoteryhmään ja ketjun seuraavaan työntekijään. Se sokeus, joka vaivaa stereotypisesti pihiä suomalaista saa minut kiehumaan. Muutaman euron vuoksi syöstään pikkuhiljaa itsemme pahempaan kierteeseen.
Osta suomalaista (ja tietysti myös ekologista!): tuet samalla suomalaista työntekijää sekä itseäsi ja omia mahdollisuuksiasi työllistyä!

Mitä tulee Pirkkaan, yleisesti ottaen minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että koko touhotus "ekologisesta" Pirkasta on huijausta. Joka lehdessä törmää vastaanvanlaisiin kyselyihin "miksi Pirkan luomusejase ei ole saanut suomalaista Luomu-symbolia pakettiinsa?". Plussaa Pirkalle tietysti siitä, että uskaltavat vastata kysymyksiin.

Anonyymi kirjoitti...

Lähiruokaa parhaimmillaan: Kotipaikkakunnallani on eräs eineksiä valmistava tehdas. Raaka-aineet tulevat lie mistä päin Suomea (ne kotimaiset siis, ulkomaisiakin tietysti käytetään), mutta eihän valmis tuote tietenkään päädy oman kunnan kauppoihin suoraan, vaan ne käyvät tarkistusmutkan monen sadan kilometrin päässä yhtiön eri toimipisteessä.

Hanna kirjoitti...

Minusta mielenkiintoinen kysymys on myös tämä: miksi meidän pitää syödä "kauden kasviksia" ympäri vuoden? Ennen mahtavia säilöntäaineita meillä tosiaan Oli kaudne kasviksia ja Suomessakin on syöty sitä mikä on talven yli parhaiten säilynyt...

Oma tutkimukseni aiheeseen on vasta alkutekijöissään, mutta mielenkiintoista luettavaa on aiheeseen liittyen Mats-Eric Nilssonin kirja Den Hemlige kocken tai suomeksi Petos lautasella.

Voin kertoa, että kirjan lukemisen jälkeen ei eineksiä minun kaapistani enää löydy.

Pointtini siis kuitenkin: varmasti lähiruoastakin saisi vielä ekologisempaa jos todella tyytyisimme syömään kauden tuotteita ja säilömään niitä omiin tarpeisiin ja miksei tutuillekin vanhoin terveellisin konstein.

Itse olen alkanut kuivaamaan hedelmiä ja kasviksia niin että ne säilyisivät hyvin ja pitempään. Tietysti kuivattaminen (sikäli kuin sitä ei tee vain huoneilmassa) varmaan aiheuttaa oman hiilijalanjälkensä sekin..

pulmallista :)

Stormby kirjoitti...

Norjalainen lohi lentää Kiinaan vakuumipakattavaksi. Tämän tiedon jälkeen on maistunut vaan kotimainen kasvatettu lohi - joskin kalankasvattamot lienevät epäekologisia nekin?

Suositut tekstit