22.12.2009

Trashion

Rakastan kirppareita etenkin niiden ennalta-arvaamattomuuden takia. Rupusimmankin oloisilla (itseasiassa yleensä juuri niillä!) kirppareilla voi tehdä löytöjä, joista ei muutamaa minuuttia aikaisemmin tiennyt mitään.

Olen syksyn aikana hiplaillut Seccossa hakaneuloista tehtyä rannekorua, jonka ideasta pidän kovasti: ranneke koostuu hakaneuloista, joihin on pujotettu erivärisiä muovipaloja, jotka ymmärtääkseni ovat teollisuudelt ylimääräiseksi jäänyttä, noh, roskaa. Kuulostaa ehkä ankealta, mutta näyttää kivalta.

En ole ostanut ranneketta Seccosta, mutta käydessäni lähikirppiksellä, ja kaivaessani KAIKKI EUROLLA!!! -koria, löysin ihan samanlaisen korun, jossa luki "Kierrätysdesignia suoraan Afrikasta". Hassua. Koru on aivan samanlainen kuin Seccon versio, mutta tehty vähän pienemmistä hakaneuloista.


Ranneke on täydellinen asuste mustien vaatteiden kanssa. Etenkin talvisin käytän paljon mustaa ja harmaan sävyjä, jollloin värikkäiden korujen käyttö korostuu. Tällainen ranneke olisi todella helppo tehdä itsekin. Hommaan tarvitsee vaan hakaneuloja, kuminauhaa ja kapeita muoviputkia, joista voi pätkiä osia koruun laitettavaksi.

Kuvatessani rannekettani tajusin myös, että sormuksenikin on kirppislöytö. Sen ostin kesällä Berliinistä, muutamalla eurolla senkin, tosin nikkeliriskillä. Myyjät eivät useinkaan tiedä myymiensä korujen materiaaleista juuri mitään. Mutta onneksi sormus on osoittautunut sopivaksi, enkä saa siitä näppylöitä. Olisikin ollut liian sääli antaa se pois.


Minua tosin kummastuttavat sormuksen hassut, litteät ulokkeet. Ovatkohan ne vain koristeita, vai onko sormuksella voinut olla joku funktio? Osaako joku valaista minua?

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Upea koru! Haluatko paljastaa, miltä kirpparilta moisen aarteen löysit?

Liisa kirjoitti...

Siisti rannekoru! Lievän nikkeliallergian oireet voi muuten välttää, jos lakkaa nikkeliä sisältävän korun tai vyönsoljen ihoa vasten olevan pinnan värittömällä kynsilakalla. Kuivuneen kynsilakan kemikaalit iholla ovat vaan sitten varmaan taas asia erikseen :/

Noora kirjoitti...

Anonyymi: Toki kerron: ostin korun Aleksiskivenkadun S-markettia vastapäätä sijaitsevalta kirpparilta, jonka nimeä en muista.. Mut 9 ratikka pysähtyy ihan kohdalla!

Liisa: Olen kuullut tuon niksin mutten ole sitä vielä kokeillut, joku suositteli samaa myös korviksiin.

Riina kirjoitti...

Mahtava rannekoru! Mietinkin juuri, mitä tekisin sähköjohdon palasilla.. Taidan käydä secon sivuilla, josko saisin imettyä muitakin vinkkejä. Toisaalta mun miehellä on ihan hirvee hakaneulakammo, joten saa nähdä tuleeko väkertämisestä mitään ;). Kuulemma hakaneula on maailman turhin keksintö.

Tosta sormuksesta tuli mieleen, josko siinä on joskus ollu upotettuna vaikka jotain kiviä

Noora kirjoitti...

Riina:Hakaneula ei to-del-la-kaan ole maailman turhin keksintö, se on nerokas!!Miehesi on väärässä :) Kiviehdotus on aika hyvä.. Ehkä sormuksessa on ollut kiviä tms. Pitääpä kysäistä korukaupassa ammattilaisilta seuraavan kerran, kun on koruputiikkiin asiaa..

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa mieleeni, että samainen hakaneularannekoruidea on esitelty Suuressa Käsityölehdessä jo joskus 90-luvulla. Tarkkaa vuotta en valitettavasti muista, jossain marras-joulukuun lehtien joululahjaideoiden joukossa se muistaakseni oli.

Mutta osattiin sitä siis ennenkin!

Anonyymi kirjoitti...

Toi sormus näyttää ehkä vähän siltä, että se olisi voinut olla entisessä elämässään kruunukorkki. Jos sen leikkelee ja sulattelee, niin voisi jäädä johonkin kohtaan tuollaisia "röpölöitä"

umppa kirjoitti...

kirppari on Jade.

Suositut tekstit