7000 ihmistä ja 54 neliötä ovat kuitenkin vähän huono yhtälö, joten joudutte maistelemaan Kemikaalicocktail-herkkuja kukin tahollanne. Kiitos silti siitä, että olette olleet mukana kyydissä jo 1000 postauksen verran! Huimaa.
Juhlan kunniaksi julkaisen tässä kuvia postauksista, joita olen aikonut (ja luvannutkin) tehdä, mutta jotka vielä odottavat valmistumista. Kuvakertymä todistanee, että Kemikaalicocktailin juttuaiheet eivät ihan lähiaikoina ole tyrehtymässä. Osasta tulette saamaan postauksen, ja osa jäänee julkaisematta, lahon pääni ja juttutulvan vuoksi. Enjoy!
Minä ja eräs kuvaustiimi seurasimme tavallisten ja luomutomaattien homehtumista kolmen kuukauden ajan sijoittamalla tomaatteja lasipurkkeihin. Kehitimme siis tomaattivitriinin, joka oli osa Kemikaalicocktail tv-pilotti - hanketta. Postausta en koskaan saanut aikaiseksi, ehkä pitäisi?
Lupasin kesällä 2008 toimittaa mökkimaasta kaivetun saven labraan ja selvittää, onko se niin kelpoa tavaraa savinaamioksi, kuin epäilen. Tuo savi on yhä jääkaapissa, enkä todellakaan ole saanut sitä laboratorioon asti. Ehkäpä koitan ryhdistäytyä tänä syksynä... Käytän mökkimaan savea savinaamion tapaan kasvoillani ja iho on aina sen jälkeen kuin vauvan peppu!
Nvey-luonnonkosmetiikasta olen myös suunnitellut tekeväni postauksen. Teen sen nyt: poskipuna on hyvä, ripsiväristä ei oikein ollut mihinkään. Tosin se oli väriltään ruskea, eli se ei juurikaan näkynyt omissa mustissa ripsissäni. Siskoni tosin pitää ripsaria ihan hyvänä. 
Tässä poseeraan siskon mineraalipuuterihippusten kanssa. Postaus tulossa!
Sain viime keväänä ekostylistikilpailussa kemikaalivapaan paistinpannun, Green Panin, jota olen käyttänyt siitä lähtien. Miten ihmeessä en ole tehnyt tästäkään postausta?!
Isovanhempien kotia tyhjennettäessä pelastin isoäidin turkishatun. En ole tohtinut käyttää sitä missään, sillä turkistarhaus on kaukana eettisestä toiminnasta. Tästä aiheesta olen kaavaillut postausta jo pitkään, ehkä palaan aiheeseen...Pelastin kaatopaikalle joutumiselta myös nämä:
Nappasin roskalavalta talteen punaiset Sonja-luistimet ja annoin ne ystävälleni Leylalle, jolle ne olivat juuri oikean kokoiset!
Tämän raamatun puolestaan ostin New Yorkin - reissulla Whole Foodsista. Sanaakaan tästä(kään) teoksesta ei ole taidettu Kempparissa mainita. Tarvitsen lisää aikaa!
En ole värjännyt hiuksiani joulun jälkeen, mutta tämä Santen luonnonkosmetiikka-hiusväriputeli tuli ostettua jo viime syksynä. Ehkäpä käytän sen nyt syksyllä pois, ellei väriaine ole vanhentunut. Raporttia seuraa!
Berliinistä on vielä monia postauksia tulossa, yläpuolen kuvassa kesäkuista hakaneulatuunausta. Ja tässä kuva Berliinin "toimistostani", johon kaipaan kovasti:
Tämän kokoisen työpöydän kun saisi kotiinkin! 
... Ja tästä berliiniläisestä kosmetiikkasarjasta olin blogaamassa jo tammikuussa 2008. Olen tapaamassa sarjan kehittäjän seuraavalla Berliinin reissullani, joten saatte viimeistään sen myötä postauksen myös tästä brändistä!
Ystäväni Iriksen laukkukaupasta on pitänyt tehdä postaus jo puolentoista vuoden ajan. Kauppa on mainio, ja sen kätkäistä löytyy mitä upeampia aarteita! Lupaan tehdä postauksen tänä syksynä, jos Iris vaan antaa. Eiköhän.
Tämä kuva on täysin lavastettu! En to-del-la-kaan juo olutta. Feikkasin vaan. Kuva on luomutilalta, josta niinikään on tulossa blogaus - kunhan vaan ehdin.Siinä pieni sukellus ajassa taaksepäin. Kuinka maailma onkaan pullollaan kiinnostavia aiheita!
Alapuolen kuvan myötä voimmekin ottaa syksyn vastaan ja suunnata yhdessä kohti uusia seikkailuja!
Foto on berliiniläisen ruokakaupan takapihalta. Graffiti/taideteos on ihan hillitön - ja kuvaava myös: suunnilleen tuolta minun pääni sisällä näyttää. Ajatukseni ovat yhtä suurta ja värikästä hullunmyllyä, jonka seasta poimin olennaisia juttuja ja punaisia lankoja, joita pitkin päädyn aina vaan kiinnostavampien asioiden pariin.... Ja kuvan tunnelma, se on aavistuksen jännittynyt ja odottava : mitä vielä onkaan tulossa?
27 kommenttia:
Mielenkiintoista! Jään innolla odottamaan uusia postauksia.. Niin paljon huikeita asioita, joista ei ole tietoakaan. Jos aika ei aina riitä, on hienoa jos mainitset edes parilla sanalla jostain hyvästä tuotteesta tms. jotta sitä voisi tutkia itse esim. netistä tarkemmin. Parempi sekin kuin jättää kokonaan mainitsematta! Kiitos kiitos kiitos äärettömästi tästä mahtavasta blogista ja kaikista hienoista ajatuksista jotka jaat kanssamme! Olet korvaamaton!
-kempparifani
Joo, tällaisia postauksia vaan aina välillä, jos tuntuu ettei aika riitä kaikkeen tai asioita jää postaamatta. Tykkäsin!
Odotan innolla luomutilapostausta! Ja lisää Berliiniä vaan. <3
Taidan olla vähemmistössä tässä sakissa, sillä rakastan oluita, varsinkin vahvasti humaloituja amerikkalaistyylisiä pienpanimoaleja. Harmi vaan, että Suomessa niitä niin vähän tehdään ja tänne importeeratut ovat vähän väsyneitä pitkän matkan jälkeen.
Onnea tonnista, Noora! Hienoa kuulla lisää ajatuksiasi jatkossakin.
Onnea, Noora!
Rhoda, liityn kimppaan. Pidän oluista tosi paljon. Ikävä kyllä ne eivät pidä minusta. Tulen (lasku-)humalaan yhdestä.
-AT
Onnea tonnista!
Green Pan herätti kiinnostukseni. Ei muuta kuin google laulamaan, ehkä löytyy ostopaikka?
Kiiitti Norppa vielä noista punaisista luistimista! Törmäsin niihin itseasiassa eilen, kun paikkailin muuttolaatikoita ja tuli mieleeni, että ne pitää laittaa iskuun ensi talvea varten. Sovitaanko jo luistelutreffit?
Go Norppa! Kohti uusia haasteita, kippis sille.
Tonneittaan onnea kempparille!
Aiheen vierestä, erehdyin juomaan siideriä, jonka sisältö näyttää tältä:
vesi, omenaviini (vesi, glukoosisiirappi, omenatäysmehutiiviste, säilöntäaine (natriumsulfiitti)), hiilidioksiidi, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), aromit, säilöntäaine (kaliumsorbaatti), makeutusaineet (asesulfaami k, aspartaami), väri (ammoniummenetelmän sokerikulööri)
Sillä sekunnilla tulivat sekä pää että vatsa kipeiksi. Mikähän mahtoi olla syynä, yleensä välttelen makeutusaineita, mutta "entisessä elämässäni" en silti saanut niistä oireita.
Kiitos Noora munkin puolesta mahtavasta blogistasi, joka inspiroi itseäninkin. En ole tainnut aikaisemmin kehua tarpeeksi:)
Kiitokset minunkin puolestani kaikesta blogin näkemästäsi vaivasta. Blogia tulee tsekattua melkeinpä päivittäin.
...
Onko tuo Green Pan myynnissä Suomessa ja jos, niin missä? Vanha paistinpannu alkaa nimittäin olla taas siinä kunnossa, että uusi pitäisi saada (ahdistaa se teflonin "hilseily"), joten tämä paistinpannuasia on lähiaikoina ajankohtainen meidän taloudessa. Mikähän muista vaihtoehdoista olisi vähiten huono, jos kuitenkaan ei valurautapannua halua ostaa?
Oletko Noora ollut tyytyväinen paistinpannuusi? Katsoin että sitä myydään osoitteessa konebox.fi aika hunajaiseen hintaan. Meillä ois pannuostos kohta ajankohtainen ja kuulisin mielelläni lisää, onko hintansa arvoinen?
Kiitoksia minunkin puolestani, ihana blogi! <3
Mutta sellainen kysymys: Onko tuo laukkukaupan Iris se ihana nainen siitä K-70 -ohjelmasta? : )
Onnea minultakin:-)
Lempparilista-blogin kommenteista löytyi tällainen maininta Green Panista:
"on valitettu, että ainakin Thermolon-pinnoitetuissa Green Pan -pannuissa non-stick-ominaisuus kestää pahimmillaan vain viikkoja, vaikka pannua huollettaisiin oikein. Pannu ei ehkä ole "luisto-ominaisuuksiensa" menettämisen jälkeen sen vaarallisempi, mutta kuluttajat ovat pettyneet kun pannut eivät olekaan toimineet halutulla tavalla."
http://lempparilista.blogspot.com/2009/02/teflon-love.html
Olipa muuten tosiaan hurjat hinnat tuolla Koneboxissa. Vähintään 86 euroa pitäisi maksaa sen kokoisesta pannusta mitä minä olen hakemassa ja saman mallinen kuin nykyinen pannuni näytti maksavan jo toistasataa...
Mökkimaasi "savi" voi toimia hyvin kasvonaamiona, mutta oikeaa savea se ei kyllä voi olla. Maalajina savi nimittäin on koostumukseltaan sellaista, että se imee kaiken kosteuden iholta ja tuntuu kauhealta (tämä on itse asiassa yksi keino tunnistaa oikea savi maastossa). Lisäksi täysin kuivunutta savikokkaretta ei pysty käsin murtamaan. Epäilisin vahvasti että "savinaamiot" ovat todellisuudessa ihan jotain muuta kuin millä nimellä ne myydään.
ONNEA!
hakaneulat ja luistimet - cool! :)
Punaiset luistimet - KADE! Ja hieno graffiti tosiaan, samalta näyttää munkin pään sisällä.
Kaikista vihrein pannu lienee käytetty valurautapannu. Vaikka pannu olisi täysin homeessa tai ruosteessa, siitä luultavasti saa vielä hyvän. Ja valurauta on niin helppokin! Eikä tarvi pelätä pinnan naarmuuntumista, joten kestää suunnilleen ikuisesti.
Minäkin suosittelen valurautaa. Niitä saa kirppikseltäkin parilla eurolla, joten vararikkoon ei hankinnasta mene ja pannu kestää ikuisesti.
Tuosta Santen hiusväristä: Kokeilin 2 kertaa ja molemmilla kerroilla siitä tuli kuivaa "lantaa" joka ei imeytynyt hiuksiin. Kamalaa =D.
Ostin valurautapannun Chez Mariukselta. Muuten ihana mutta sen kanssa vaan pitää olla tarkkana ettei ruostu. Vaikka luulin laittaneeni kuivana pöydälle pohjaan tuli jo toiseen kertaan ruostetta. Lähti kyllä öljyllä pois mutta pohja ei ole enää musta niistä kohdista.
Mahtavaa Noora ja 1000 postausta!
Ihailtavaa energiaa sinulla, tästä tiedon määrästä olisi kyllä jo vamis maksamaan jotain. ;-) Jos ei valtakunnallinen TV, niin olisko mahdollista joku netti-TV tyyppinen..?
valurautapannu kannattaa kuivata kuumalla levyllä pesun jälkeen
-Basilika
tai ripotella hiukan suolaa taikka sipaista rasvaa/öljyä esim kookosöljyä ;-)
Hilu
Hyvä Noora ja kiitos hyvistä postauksistasi! :) Yksi parhaimmista puolista blogissasi on se, että se on puolueeton! Toivottavasti se myös pysyy sellaisena jatkossakin :)
Odotan innolla aiheita mistä vinkkasit, kaikki kuulostavat e r i t t ä i n mielenkiintoisille! Hyvää alkavaa syksyä!
Mikä ja missä tämä ihana laukkukauppa on?
Onnea tuhannennesta (voi, mikä kaunis suomen kieli!) postauksesta! Ja kiitos kaikista niistä!
Lähetä kommentti