Tässä vastauksia soija-postaukseni perään esittämiinne kysymyksiin:
1. Kukaan ei kuole gmo-soijan syömiseen (ellei satu tukehtumaan tofunakkiin). Kyse on kuitenkin siitä, että jokaisella pitää saada olla vapaus tehdä valinta siitä, syökö gmo-ruokaa vai ei. Jos jopa luomutuotteissa saattaa olla gmo-jäämiä, on kuluttajan aivan mahdotonta tehdä valintaa asiassa, jossa hänellä - ainakin toistaiseksi - kuuluu olla valinnanmahdollisuus.
2. Nimimerkki "Jennifer" kirjoitti: "Yksinkertaistettuna: Jos öljylaiva ajaa karille, meri saastuu koska öljy tappaa kaloja ja lintuja. Sen sijaan ihmisen elimistö ei huomaa eroa syötyään luomusoijaa tai geenimuunneltua soijaa. Arvolatautuneilla sanavalinnoilla luodaan mielikuvia ja mielipiteitä, jotka eivät pohjaudu tietoon vaan fiilikseen".
Gmo-ruoka voi aiheuttaa välittömän reaktion. Olen aikaisemminkin kertonut tomaattiesimerkin, jossa kampelan kylmänsietogeeni istutettiin tomaattiin, jotta tommaatti kestäisi paremmin kylmää ilmastoa. Kaikki ei mennyt kuitenkaan suunnitelmien mukaan, sillä uudet "kalatomaatit" laukaisivat kala-allergisilla tomaatin popsijoilla vakavat reaktiot (muistelen, että allergiareaktiot johtivat jopa kuolemantapauksiin, mutta en ole tästä aivan varma). Jos tomaatteja pitää alkaa myymään lauseilla "sopii kala-allergikolle" ollaan ruoantuotannolla aivan metsässä.
Englannissa valmistuneen tutkimuksen tuloksena saatiin puolestaan selville, että soija-allergiat yleistyivät vuonna 50% vuonna 1998, kun geenimuunnellun soijan tuotanto lisääntyi räjähdysmäisesti. Vastaavia soija-allergialukemia ei oltu saatu 17 vuoteen.
Suosittelen myös lukemaan Kuningaskuluttajaan tekemäni jutun, jota on käytetty lähteenä sen jälkeen mediassa muuallakin. En todellakaan lätise näitä juttuja fiilispohjalta. Tässä lista jutustani:
Gmon uhkat:
- uudet allergiat
- ennustamattomuus
- vaikutusten seuranta
- ristiriitaiset koetulokset
- teollisuus rahoittaa tutkimusta
- tiedonpuute
- elintarviketuotanto suuryrityksillä
- peruuttamattomuus
"Kun vaikkapa kampelan kylmänsietogeeni laitetaan tomaattiin, saattaa se laukaista tomaatin syöjällä kala-allergiareaktion. Gmo-tekniikkaa pidetäänkin epävarmana, sillä geenien siirrossa siirtyy myös ominaisuuksia, joita ei tiedetä. Gmo-ruoasta on kokemuksia vasta vuosikymmenen ajan, ja on vaikea sanoa, mihin uusiin allergioihin ja sairauksiin gmo-ruoat voivat liittyä. Eläinkokeissa koe-eläimille on ilmaantunutt kasvaimia, syöpää tai ne ovat kuolleet. Suurinta osaa tutkimuksesta rahoittaa teollisuus itse. Kriitikot myös kyseenalaistavat ruoantuotannon valumisen muutaman jättifirman käsiin".
-lähde: Noora Vanhanen / YLE Kuningaskuluttaja 30.8.2007
Jos puhutaan soijasta, niin elimistö ei huomaa eroa sillä nimenomaisella hetkellä kun syöt gmo-soijaa. Mutta vuosikymmenien käyttäjäkokemuksista ei vielä ole tutkimustietoa! Käyttämäsi vertauksen öljy meressä - esimerkki ei sovi tähän yhteyteen, sillä geenimuuntelun aiheuttamat tuhot eivät pakosti ole välittömiä, vaan ne voivat tapahtuvat vähitellen, aivan kuten mehiläis-esimerkilläni havainnollistin.
Gmon ongelma ei ole vain siinä, onko gmo-ruokaa hyvää ravintoa ihmisen elimistölle vai ei, kyse on myös isosta ympäristöasiasta. Gmo-soijaviljelyksien homogeenisuuden myötä aiheutuva mehiläisten kuoliaaksi nääntyminen (yritä itse elää vain yhdellä ruoka-aineella!) vaarantaa koko ekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden. Tämä pätee toki myös tavanomaisen soijan tuotantoon.
3. Nimimerkki "tofunakki" kirjoitti: "Käytännössä kaikki nykyisin viljeltävät kasvit on erilaisia kuin luonnonvaraiset lajitoverinsa tai esiäitinsä: viljelijät on aina valinneet siemenkasveiksi parhaimmat ominaisuudet omaavat kasvit ja risteyttäneet niitä. Teollisesti tehty geenimuuntelu ei lopulta eroa tosta kovin paljoa..."
Voi herrajumala! Kyllä eroaa, huimasti! Geenimuuntelun myötä viljelijöiltä riistetään oikeus siemeniin ja he ovat täysin Monsanton ja vastaavien jättiläisfirmojen armoilla. Tässä siteeraus aikaisemmasta blogauksestani:
"Gmossa sairainta on se, että Monsanto omistaa siemenet! Siemenet, jotka ovat maanviljeljän pyhin asia, ovat firman omistamia! Joka kevät viljelijän pitää ostaa uudet siemenet sen sijaan, että tehtäisiin niin kuin vuosituhansia... Siemen kuuluu maanviljelijälle! Ja kelatkaa sitä, että Monsanto saa näin haltuunsa maailman ruokavarat, sillä sehän voi hinnoitella siemenensä ihan pilviin. Lopputulemassa rikkailla on varaa syödä gmo-vapaasti ja köyhillä ei".
-lähde: Kemikaalicocktail Valkeaa ja tappavaa 23.9.2008
Selvennykseksi vielä: siemenet on siis ostettava vuosittain uudestaan, koska kasvit on geenimanipuloitu "steriileiksi". Aika ovelaa Monsantolta vai mitä? Gmo on isoa bisnestä ja ihmisten terveydestä tehdään kauppatavaraa.
On tärkeää ymmärtää, että koska gmo on ihmiskunnan historiassa uusi asia, ei olemassa voi olla tietoa, joka antaisi osviittaa siitä, kuinka ihmiselimistö ja luonto reagoivat vuosikymmenten altistumisessa. Ja pahinta on se, että saatamme menettää alkuperäiset versiot kasveistamme, jos gmo-kasvit sekoittuvat luonnossa tavallisten kanssa. Miettikääpä, jos esimerkiksi 10 vuoden päästä havaitaan, että hups, gmo-soija heikentää spermanlaatua (täysin hatusta temmattu, teoreettinen esimerkki) eikä maailmassa enää ole jäljellä alkuperäistä soijaa. Silloin emme voi palata taaksepäin. Tosin, se ehkä olisi ihmiskunnalle ihan oikein.
Lukekaa näiden minun kommenttieni lisäksi myös toistenne kommentteja soijapostaukseni perästä. Kiitos keskustelusta, jatketaan taas tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Talvikengistä on ollut paljon puhetta Kemikaalicocktailissa, joten jatketaan hyväksi havaitulla aiheella. Viime viikolla esittelin teille si... -
Yksi lempiherkuistani on mysli, jonka tekeminen on niin helppoa, että surkeinkin kotikokki siihen kykenee . Opin ohjeen ystävältäni Mallalt... -
Hiustenvärjäyksen riskit tuntuvat olevan ainoa asia, josta eri tutkijat, kemistit ja asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Hiusvärit ovat s...
-
Kävin viime viikolla jokakeväisessä ihonpuhdistuksessa ja sain kosmetologilta mukaani esitteen mineraalimeikkisarjasta nimeltä Jane Iredale ... -
Edellinen postaukseni sai teidät keskustelemaan selittämättömistä vatsaongelmista ja päätin nyt omistaa tälle rakkaimmalle aiheelleni oman ...
-
E621 tarkoittaa glutamaattia . Se on hajuton, valkoinen, kidemäinen suola, jossa on lihaliemen kaltainen maku. E621 tehostaa kei...
-
Tästä blogauksesta lähtien Kemikaalicocktailissa on uusi kategoria: Musta lista . Mustalle listalle joutuvat tuotteet, jotka ovat turhaa hu... -
Ihmiset ovat eri mieltä siitä, onko omaa kotia fiksua esitellä lehdessä vai ei. Äitini kokee, että koti on niin intiimi paikka ettei sitä ha... -
Mullistavaa! Tein eilen jäätelöä itse. Tai oikeastaan se on ehkä sorbettia. Mutta siinä ei ole sokeria — eikä maitoakaan! ... joten se on jo... -
Jihuu! Rämpiessäni sunnuntaina lumipyryssä Hakaniemen torin poikki, osui kohdalleni huopikaskauppias. Ja minähän ostin mustat Lahtiset, tiet...
36 kommenttia:
Katsoin eilen dokumentin, jossa etsittiin villiä kikhernettä, jotta sen kuuman sietogeeniä voitaisiin jatkossa hyödyntää, kun ilmastonmuutos pilaa jo satoja mm. Australiassa. Siinä korostettiin, että on ongelma, että alkuperäisiä siemeniä on kadonnut sukupuuttoon, kun viljelijöille on annettu moderneja vähän aikaa satoa hyvin tuottavia, mutta myöhemmin surkeiksi muuttuvia siemeniä.
Dokumentissa toitotettiin, että mies voi pelastaa maapallon, jos löytää etsimänsä (ihmisille riittää ruokaa). Onkohan kasvien keskinäinen geenimuuntelu yhtä riskialtista kuin esim. kalasta tomaattiin siirrot? En ole katsonut Monsantoa vielä.
ihan kuriositeettina.. tuli mieleen että voisiko se steriiliksi manipuloiminen vaikuttaa myös mehiläisiin?
ANnalle kiitos kommentista! Miksi ei voisi vaikuttaa?
Mun mielestä mehiläsikato on jo vuosikausia ollut ihan selvä: mehiläinen talvehtii pesässään ja käy tyhjennyslennolla (=suoliston tyhjennys) vasta keväällä ilmojen lämmettyä ja mitä enemmän suolistossa on glyfosaattijäämiä tai jotain muuta myrkkyjäämää, ei tietenkään sen elimistö (eikä varsinkaan herkkä suoliston limakalvo!) sitä kuormaa kestä. Ei kestä ihmisenkään, kuinkas ollakaan: sama firma (Sungenta, entinen Novartis) tuottaa noita valmisteita...;.(
Minua häiritsee eniten juuri se, että asiaa ei vielä tunneta kunnolla. Ihmisillä on joku kumma tarve (raha?) käyttää kaikkea keksimäänsä, vaikka sen vaikutuksia ei vielä tiedettäisi ollenkaan tai ainakaan pitkällä tähtäimellä.
Geenien kannalta gmo-tuotteet on lopulta aika sama kuin luonnon/viljelijän yhteistyönä muunnellut. Ihmisen ja kampelan geeneistä jotain 80 prosenttia on samoja, kasvien kanssa vähemmän mutta kuitenkin paljon yhteistä. On mahdollista (joskin, myönnettäköön, kaukaa haettua) että jokin kalassa kylmänsietoa lisäävä geeni aktivoituisi luonnonmukaisesti myös tomaatissa, jos tomaatti joutuisi luonnonvalintapaineen alaisena kasvamaan pikkuisen kylmemmillä seuduilla. Geenilabrassa tätä tehdään suunnitellusti, erotuksena lajikkeiden risteyttämiselle "luonnonmukaisesti".
On myös aika sama, laitetaanko järjettömän isolle tehoviljellylle peltoalalle yhtä ja samaa lajiketta geenimuunneltua kamaa vai normaalia melko homogeeniseksi jalostettua lajiketta, mehiläisten kannalta ravintoa on yhtä vähän.
Monsantokaan ei ole paha sinänsä. Se on ylikansallinen yhtiö, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa markkinatalouden oppien mukaisesti. Ei ole yhtiön pahuutta, että se haluaa saavuttaa lock-inin viljelijöiden kanssa, eihän Monsanto ansaitse yhtä paljon jos se tuottaa siemeniä, jotka viljelijät ostavat vain kerran.
Huomatkaa, että ei viljelijöiden ole pakko ostaa Monsanton siemeniä: jos dokumentissa niin väitetään, se on totuuden mutkien reipasta oikomista. Viljelijä voi valita, viljeleekö perinteisiä, huonommin sääoloja kestäviä lajikkeita, vai ostaako vähän kalliimmalla paremmin niitä kestäviä lajikkeita Monsantolta (tai vastaavalta myyjältä). Jokainen voi itse miettiä, mitä tekisi, jos vaihtoehtoina (maassa, jossa ei ole sosiaaliturvaa) olisi vähän varmempi, kalliilla ostettu ansio sadon muodossa vai hieman halvemmalla tuotettu epävarma sato - jos on riskinottajatyyppi, voisi tuottaa halvemmalla vähän vähemmän satoa tuottavaa lajiketta, mutta entäs jos sato ei onnistu ollenkaan kylmän tai kuivuuden vuoksi? Naapurin pelloilla Monsanton siemenistä kasvaa sato, ja hyvin nopeasti viljelijät katsovat, mikä on oman navan kannalta paras ratkaisu. Ihan perusasioita markkinataloudessa. Kukaan ei tarkoita pahaa, mutta kaikki haluavat maksimoida oman hyvinvointinsa ja ansionsa.
Ihan samalla lailla kiinalainen keskiluokka, jolla alkaa olla varaa, haluaa syödä possua. Jotta possua saataisiin kauppaan, perinteisesti soijaa viljelleet maajussit vaihtavat maissin ja possun viljelyyn - ja niinpä Kiinan on pakko tuottaa soijaa ulkomailta, lähinnä Argentiinasta. Argentiinalaisille maajusseille on kannattavinta kasvattaa soijaa, koska siitä saa monilla alueilla paremman tulon kuin perinteisistä kasveista.
Jotta markkinatalous toimisi ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, on lainsäätäjän luotava säännöt, joilla yhtiöt ja ihmiset saavat toimia.
Ongelma ei ole Monsanto, vaan äänestäjät, sinä ja minä. Jos me haluamme syödä lihaa ja halpaa ruokaa, on vaikea ajaa läpi lakeja joilla saataisiin ruoan tuotanto ekologisesti kestäväksi. Lopulta ihmisten kulutuspäätökset ratkaisevat, mitä kannattaa tuottaa. Jos ihmiset ostavat mieluummin ylikansallisen yhtiön (halpaa) vehnäleipää kuin lähituottajan vehnäleipää, ylikansallisen yhtiön vehnäleivän tuottaminen on tuottavaa liiketoimintaa ja lähituottaja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Jos valkkaa kaupassa ison yhtiön geneerisellä rehulla ruokittua (halpaa) lihaa sen sijaan, että vaatisi kauppiaalta lähellä tuotettua, monipuolisella luomurehulla ruokittua (kallista...) luomulihaa, on ihan selvä kenen kannattaa jatkaa liiketoimintaansa.
Onneksi en syö leipää, enkä käytä nykyään mitään muitakaan viljoja kovin paljoa, soijasta proteiinin korvaajana puhumattakaan, ei tartte miettiä näitä asioita omalta kohdaltani.
Viljat + maissi ovat lihotustuotteita, senhän takia niitä sioille ja pihvikarjalle syötetään. Ja sitten ihmetellään kun kansa lihoo ja sairastuu diabetekseen ym. Aivan kuin olisi kaksi eri maailmaa, ihmiset ja tuotantoeläimet. Mikä pätee lihotettaviin eläimiin ei päde ihmisiin :)Ja sitten aina testauskokeita tehdessä sanotaan, että sialla tehdään kokeita sen takia kun se niin muistuttaa ihmistä, jeesss!!!
Olisi mielenkiintoista tietää miten possu voisi, jos se saisi elää normaalin elämän tuolla ruokavaliolla.
-Basilika
Se, että sanoit gmo-ruuan aiheuttameen sairaalakäyntejä niin pitää muistaa, että niin on myös luomuruoka. Ihmiset ovat saaneet pahoja reaktioita luomuruuasta, koska kasvit alkavat tuottaa omia myrkyllisiä vasta-aineitaan, kun muita keinoja torjua tuholaisia ei ole.
Kaikki on niin kaksipiippuista ja yritä nyt sitten pysyä perässä, mikä olisi luollon ja oman terveyden kannalta parasta. Gmo-ruuassa arvelluttaa juuri riskien tuntemattomuus ja vähäinen tieto. Itse suosin lähellä tuotettu ruokaa. Ainakin alkuperän tietää ja kuljetusmatkat eivät ole pitkiä.
Ihan tasapuolisuuden nimissä voisi olla hyvä myös julkistaa geenimanipuloinnin hyvät puolet (itse en niitä tiedä, koska en ole alan asiantuntija). Sen jälkeen keskustelusta voisi saada hieman objektiivisemman.
Oman kommenttini kirvoitti erityisesti sanavalinta "saastuttaa", joka sai kärjistämään kommentissani. Mutta Noorakin on todennut saman asian - jotain nayttöä on sekä puolesta että vastaan, mutta ei mielestäni siinä määrin että voitaisiin todella puhua saastumisesta. Voidaan puhua sekoittumisesta ja jäämistä, mutta saastuminen tarkoittaa tilannetta, että gmo-jäänteet todella aiheuttaisivat varmuudella kuolemantapauksia tms.
Kun viimeksi 2000-luvun alussa geenimuuntelusta kirjoitettiin mediassa paljon, käytettiin ilmaisuja, jotka antoivat ymmärtää että muuntogeenit "hyökkäävät" tai "hiipivät" esim. luomupelloille. Aivan kuin geenillä olisi aivot, joilla se suunnittelee maailmanvalloitusta!
Sanavalinnat rakentavat todellisuutta luomalla mielikuvia asioista. Jos kerran kyseessä on asia, josta ei kaikin osin tiedetä hyvässä eikä pahassa mitä riskejä ja hyötyjä siihen sisältyy, olisi aiheellista käyttää mahdollisimman neutraaleja sanoja. Fiksu lukija osaa tehdä omat johtopäätöksensä ilman arvolatautuneita ilmaisujakin, eikö?
Monsantohan kehitti GMO soijansa sietämään tuholaistentorjunta-ainetta, Roundupia. Tuotteen (soijan siementen) nimikin on Rounup ready. Kivaa syödä myrkyllä kyllästettyä soijaa, nami nami. Hieno businessidea myydä siementä (joka ei kestä tuholaisia) ja torjunta-ainetta. Oikea package deal!
Mm. meksikolaiset maissinviljelijät ovat hädässä, kun heidän ikiaikisiin maissilajikkeisiinsa on sekoittunut GMO maissia, joka ei ole yhtä kestävää, kuin paikallinen tavallinen maissi.
GMO siis pakottaa käyttämään torjunta-aineita ja lannoitteita paikoissa, joissa ennen on tultu toimeen ilman. GMO on lupauksia paremmista sadoista, suurta hypetystä tulevaisuuden tekniikoista, vaikka voittaja on pelkästään siementä toimittava firma. Yks iso kusetus, sanon mä.
Seuraavaksi joku varmaan keksii kehittää saasteita sietävää ilmaa ja ottaa maksun siitä kun hengitämme. lol.
(meni vähän dokumentin referoinniksi, sori.)
- Hanna
Ilmeisesti biologia on muuttunut aika radikaalisti sitten minun kouluvuosieni, sillä tomaattia ja kampelaa ei silloin edes pystytty risteyttämään luonnonmukaisesti. Ei silloin muuten onnistunut edes ihmisen ja kampelan risteys. Moisessa geenimuuntelussa ollaan täysin uudessa ulottuvuudessa, josta ei ole mitään tietoa miten se vaikuttaa mihinkin suuntaan. Uskotaan enemmän kuin tiedetään. Mutta Tiede on uusin uskonto ja sen ylipapit Tutkijat ovat yhtä erehtymättömiä kuin paavi "ex cathedra".
Tofunakki, yhdestä asiasta olen täysin kanssasi samaa mieltä: viime kädessä vastuu on kuluttajilla. Toimiakseen järjestelmän kuitenkin täytyisi antaa kuluttajalle valinnan mahdollisuus ja riittävästi tietoa valinnan perusteeksi. Suomessahan esimerkiksi ei selkeästi alussa tiedotettu siitä, että naudoille, sioille ja kanoille ryhdyttiin syöttämään soijaa ja GM-soijaa. Valintaa ei voi tehdä, jos tietoa ei anneta. Ja tiedon panttaamisesta pitävät huolen suuryritykset ja viranomaiset yhdessä.
Jos haluaa tietoa geenimanipulaation hyvistä puolista niin voi käydä lukemassa Monsanton omia internet-sivuja.
Ei köyhien maiden viljelijöillä ole välttämättä aitoa vaihtoehtoa. Suomessa olemme niin koulutettuja ja meillä on mahdollisuus etsiä haluamaamme tietoa. Useilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta tähän. Olen itse törmännyt jopa ilmiöön "valkoinen ihminen tietää enemmän, Jeesuskin oli valkoinen"! Ajatelkaa! Afrikassa on siirrytty tuottavampiin maissisatoihin - kunnes kuivana vuonna lähes koko sato menetetään.
Monopolin kaltainen asetelma on aina huono. Totta kai on olemassa vaihtoehto - olla valitsematta tuotetta (esim. siemen) - mutta silti ideaalitilanteessa pitäisi olla aitoja varteenotettavia vaihtoehtoja (TIETOA!).
Myös kuluttajille olisi hyvä saada varteenotettavia vaihtoehtoja ruokapöytään. Tämä on vaikeaa, sillä useat tekevät päätöksen jättää tietty tuote kokonaan hyllylle, esim. liha. Silloin jätetään lihabisnes pyörimään ja jättäydytään itse ulkopuolelle. Näin minä ainakin olen tehnyt. Mitä siis tehdä? Vaikeaa ajatella että kampanjoisin esim. luomulihan puolesta, kun en edes syö lihaa!
Hyvä KatiA, kirjoitettiin näköjään samaan aikaan :)
Tieto lisää tuskaa, sillä valintaan liittyy vastuu. Siksi on niin helppoa jos annetaan vain yksi vaihtoehto. Syy on sitten jonkun muun...
KatiA: tietenkään tomaatin ja kampelan risteytys ei suoraan luonnossa toimi, eikä varmasti toimi jatkossakaan. :) Mutta koska tomaatilla ja kampelalla on yhteinen kehityshistoria, ne jakavat ison osan yhteisiä geenejä. Geenit ja muu geneettinen materiaali muodostavat perimän, joka toimii niin, että sen osat voivat olla aktiivisia tai inaktiivisia. Luettujen geenien tuotteet ovat proteiineja, jotka yhdessä muiden rakenneosasten kanssa muodostavat kyseessä olevan eliön. Eliön genotyyppi, eli mitä geenejä sillä on, on eri kuin sen fenotyyppi, eli mitkä ominaisuudet sillä ovat aktiivisina tai näkyvissä.
Kampelan elimistössä kampelan perimästä luetaan tietyt osat, tietyt geenit. Niiden perusteella sen kampelan fenotyyppi voi olla vaikka vaaleapohjainen, jossa on mustia pilkkuja. Ihan saman kampelan geenien on kuitenkin täysin mahdollista pikkuisen eri olosuhteissa tuottaa myös musta nahka, jolla on vaaleita pilkkuja!
Luonnonvalintapaine aiheuttaa perimään muuntelua, jossa hyödyllisiksi osoittautuvat ominaisuudet lisääntyvät. Jotkin ominaisuudet voivat myös hävitä, kun niitä ei tarvita - mutta luonto ei yleensä hävitä geenejä kokonaan, se vain "sammuttaa" ne. Siksi satoja tuhansia vuosia ilman silmiä sokeina eläneet luolakalapopulaatiot saattavat saada näkeviä poikasia, jos ne siirretään valoisaan akvaarioon lisääntymään.
Tämä nyt on spekulaatiota, enkä tiedä onko tällaista geeniä oikeasti olemassa (en tiedä tietääkö kukaan muukaan :) - mutta yritän selittää tätä kaukaa haettua mahdollisuutta, miten luonto voisi tuottaa "kampelan" geenin sisältävän tomaatin luonnonmukaisesti. :) Se on biologisesti mahdollista! Tomaatin perimässä voisi olla samankaltainen kylmänsietogeeni kuin kampelalla, mutta tomaatissa se ei ole aktiivinen, jos tomaatit eivät ole sitä kasvamiseen tarvinneet. Jos tomaatit pikkuhiljaa sitten leviävät kylmemmälle alueelle, tällainen hiljainen geeni saattaa aktivoitua, kun siitä on jälkeläisille hyötyä...
Kuten moni onkin todennut, myös luomuravinto voi aiheuttaa allergioita ja pelkkä "geneettinen muuntelu" ei tee ruoasta automaattisesti ihmiselle pahaa. En silti yritä väittää, että gmo-ruoka olisi ongelmatonta, kaikkea muuta! :) Mutta mikään ei ole mustavalkoista.
Vitsi ku tää postaus ois tullu toukokuun lopulla.
Koulussa tein tutkielmaa Gmo tuotteista ja olin samoilla linjoilla sun kanssas. Opettaja kommentoi tutkielman marginaaliin ja tyrmäsi kaikki gmon huonot puolet! Liekö vaikuttanut numeroonkin, että meillä asiasta kyseisen opettajan kanssa täysin eriävät mielipiteet.
Tofunakki: Sulla on hyviä pointteja ja miellyttävän erilainen näkökulma. Koska periaatteessahan vaikutusvaltamme ulottuu vain siihen, mitä kaupasta kotiin kannamme. Äänestämme rahapussillamme, mikä on hirveän sääli. Toki tietyssä määrin tämä aiheesta keskusteleminen muiden ihmisten kanssa vaikuttaa, mutta ei suoranaisesti.
Yhteen kohtaan haluaisin kuitenkin puuttua.
"Huomatkaa, että ei viljelijöiden ole pakko ostaa Monsanton siemeniä: jos dokumentissa niin väitetään, se on totuuden mutkien reipasta oikomista."
Niin, ellei kyse ole käytännöllisestä pakosta. Jos tavallista siementä ei yksinkertaisesti SAA mistään, syystä tai toisesta, niin Monsanton muunneltuja siemeniä on pakko ostaa. Tämä tilanne on mm. Intiassa.
Olen kuullut myös juttua, että Irakissa olisi siemenlaki, joka nimenomaan kieltää käyttämästä omia siemeniä ja velvoittaa ostamaan ne amerikkalaisilta siemenfirmoilta. Tässä ilmeisesti on siitä asiaa, itselläni ei ole ollut vielä aikaa lukea sitä ajatuksella läpi: http://www.grain.org/briefings/?id=217
Totta kai paikallisesti voi olla käytännön pakko ostaa, ja kyllä mä näkisin siementen/lannoitteiden/myrkytteiden monopolimyyntiaseman omaavan yhtiön käytännössä voivan pakottaa viljelijät ostamaan saneltuja tuotteita. En mä sano että ylikansalliset siemenyhtiöt on hyvä asia - mutta ei ne ole pelkästään huonojakaan. Ne on yksittäisten kuluttajien lyhytnäköisen oman edun tavoittelun mukanaan tuoma ilmiö, jonka markkinatalous mahdollistaa. Niin kauan kuin jostain on mahdollista tienata tai saada etua itselleen, joku on valmis sillä tienaamaan tai hakemaan sitä etua itselleen. Ihmiseen on syvälle rakennettu halu saada itselleen aina vähän enemmän.
Put your money where your mouth is! Ihmiset napisee helposti siitä, miksi luomuruoka maksaa enemmän kuin normaali, tai kauhistelee kuinka kotimaiset luomutomaatit maksaa kolme kertaa niin paljon kuin espanjalaiset tomaatit, tai miettii miksei Suomessa ole halpoja (tai ylipäänsä) luomulounaita tarjoavia ravintoloita... Elämä on, eikä ihan jokaisella oo tietenkään varaa ostaa juuri sitä mitä eettisesti haluaisi syödä, mutta niin kauan kuin ihmisten suuri massa ei ole valmiita muuttamaan _omia_ kulutus- ja syömatottumuksiaan, asiat ei tule muuttumaan.
Markkinatalous on kuin demokratia: siinä on paljon ongelmia, mutta sen vaihtoehdot on vielä huonompia. Kuluttaja/äänestäjä on kuningas. :) No tänpä vaan halusin varmaan tuoda esiin, ei mulla sen suurempaa agendaa ollut. Jokaisesta itsestä kiinni, vaikka tuntuukin ettei omat valinnat ehkä vaikuta.
Suomalainen keskiverto kuluttaja luottaa siihen, että meille ei myydä mitään, mikä saattaisi olla meille "vaarallista". Aspartaami on jokaisen laihduttajan unelma, kun makeahammasta kolottaa ja MSG auttaa laiskimpaakin kokkia loihtimaan maistuvia herkkuja. Suurin osa ei tunne edes tarvetta kyseenalaistaa sitä, mitä meille syötetään. Siksipä meille syötetään juuri sitä, mistä saadaan suurimmat tuotot - ei puhdasta ruokaa.
GMO:ta on niin vaikea vastustaa, kun ihmiset eivät edes tiedä, mikä se on, ja jos tietävätkin, niin miksi nyt sellaisista supertuotteista tulisi huolestua? Miten saisimme myös ne suuret joukot kiinnostumaan asioista, joista "me hipit" täällä vaahtoamme?
Minttu: sun tarvis opetella muutamat perusasiat ensin:-)
Ennen geenimanipulaatioita kasveja "jalostettiin" muun muassa säteilyttämällä. Että aika hienoa sekin. :)
Suosittelen kaikille Margaret Atwoodin huikeaa kirjaa Oryx ja Crake, tuli vaan tästä geenimuuntelusta mieleen..
http://en.wikipedia.org/wiki/Oryx_and_Crake
Tässä vielä vähemmän juonta paljastava linkki Oryx ja Crake-kirjasta:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9524594439
Tuossa Kuningaskuluttajan jutussa on vain yksi asiantuntija/tutkija esiteltynä, Esa Partanen. Minä en valitettavasti vakuuttunut vieläkään, tahtoisin kuulla tutkijoiden vastakkaisiakin mielipiteitä ja perusteluja niille.
Eviran asiantuntijan kantaa GMO:hon ei ole esitelty, vain mitä säädökset sanovat.
Lihateollisuus ja sikayrittäjä eivät myöskää edusta tutkimusta.
En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta jos tämä asia ei tullut vielä esiin, niin jalostus ja geenimanipulointi eroavat toisistaan huomattavasti! Jalostuksessa pysytään yhden lajin sisällä, mutta geenimanipuloinnissa rikotaan laji rajat pistämällä esim. ihmisen hormoneja sikoihin tai kalan geeni tomaattiin. Jos luonto olisi näin tarkoittanut, niin ihmiset & siat ja kampela & tomaatti voisivat lisääntyä.
Geenimuuntelun seurauksia ei voida siksikään tietää, koska ihminen ei vielä tiedä täysin solujen ja niiden osien toimintoja ja geenimuuntelussa sorkitaan sinnekin, mistä ei tiedetä. Eli sokkona vähän mennään tietämättä seurauksista. Suosittelen lukemaan Petoksen siemenet -kirjan.
"Huomatkaa, että ei viljelijöiden ole pakko ostaa Monsanton siemeniä: jos dokumentissa niin väitetään, se on totuuden mutkien reipasta oikomista. Viljelijä voi valita, viljeleekö perinteisiä, huonommin sääoloja kestäviä lajikkeita, vai ostaako vähän kalliimmalla paremmin niitä kestäviä lajikkeita Monsantolta (tai vastaavalta myyjältä)."
Edelleenkin kysyn, että katsoitko dokumenttia, tofunakki. No, voi olla että minäkin ymmärsin jotain ohjelmasta totaalisen väärin.
Enkä siis tiedä miten muualla, mutta köyhemissäkin maissa Monsanton siemeniä paljon ostetaan. Nämä ihmiset ovat monesti lukutaidottomia. Siitä Intian tapauksesta oli, että ensin kerrotaan että bt puuvilla kestää tuholasia. Kun puuvilla on sitten hyvän matkaa kasvanut, niin viljelijälle tuleekin yllätyksenä, että hänen piti myös ostaa tuholaismyrkkyjä. Ja siellä Intiassa monella sitä tuholaismyrkkyä meni ihan yhtä paljon kuin tavalliseen puuvillaan.
Pointti on se, että ilmeisesti monessakin paikkaa jätetään kertomatta miten asian laita on.
Lisäksi eilen luin monestakin artikkelista, että esim. gmo-soijan sadot eivät joka puolella laisinkaan SUUREMPIA vaan jopa päinvastoin kuin normaalin soijan joten en ymmärrä välttämättä hömpötystä että ruokaa gmo:lla tulisi enemmän.
Olen yrittänyt nyt pari-kolme päivää lukea yötä päivää, mutta en vain saa aukeamaan miten gmo olisi niiiiiiin hyvä. Mielestäni liikaa on negatiivisia juttuja joka puolella. Tiedän, että kaikkiin lähteisiin ei voi 100% luottaa, mutta silti. Eivät voi luottaa kannattajatkaan.
"Put your money where your mouth is! Ihmiset napisee helposti siitä, miksi luomuruoka maksaa enemmän kuin normaali, tai kauhistelee kuinka kotimaiset luomutomaatit maksaa kolme kertaa niin paljon kuin espanjalaiset tomaatit, tai miettii miksei Suomessa ole halpoja (tai ylipäänsä) luomulounaita tarjoavia ravintoloita... Elämä on, eikä ihan jokaisella oo tietenkään varaa ostaa juuri sitä mitä eettisesti haluaisi syödä, mutta niin kauan kuin ihmisten suuri massa ei ole valmiita muuttamaan _omia_ kulutus- ja syömatottumuksiaan, asiat ei tule muuttumaan."
Totta, muistan itsekin napisseeni mutta ostin kuitenkin yleensä sitä mitä mieli teki. MUTTA: en tiennyt oikeastaan mitään yksityiskohtaista luomusta tai gmo:sta. Sinä päivänä kun luin enemmän, mielipiteeni muuttui kertaheitolla ja harmittelin etten ollut tutustunut aikaisemmin.
Ja monella muulla sama, moni on nyt ryhtynyt valitsemaan luomua kun olen heille siitä jutustellut. Ihmiset eivät tiedä!
Ja juuri tuo, että suomalaiset uskoo niin vankasti että kukaan ei valehtele missään ja kaikki tieto mitä meille syötetään on 100% totta, jos se tulee jonkun vähänkin vaikutusvaltaisen suusta. Suomessa ei toki korruptio rehota, mutta silti.
Sekä gmo dokkarissa oli, että kun intialaiset alkoi kasvattamaan gmo puuvillaa niitä piti lannottaa ja myrkyttää ja tavallista ei tarvitse. Se ajoi kasvattajia koko ajan ahtaamalle ja itsari tilastot nousi toddella paljon.
Puhumattakaan muusta huijauksesta, tutkimusasiantuntijoiden potkut, kun tutkivat, että se gmo ei ole hyväksi, myrkkyä luontoon ja syöpä kasvoi räjähdysmäisesti, tuloksien manipulointi jne jne kertoo, että ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Tofunakille ja muillekin: periaatteessa viljelijöiden ei ole tietenkään pakko ostaa Mosannon siemeniä. Jos nyt puhutaan vaikka USA:sta, jossain voidaan olettaa ihmisten kuitenkin tietävän asioista/osaavan ottavan selvää, Mosannolla on ollut vähän erilainen taktiikka.
Oletetaan, että viljelijä A ei halua käyttää geenimuunneltua soijaa, vaan haluaa viljellä niillä siemenillä, joita hänen perheensä on vuosia kehittänyt. Nyt naapuriviljelijä B päättää kuitenkin vaihtaa geenimuunneltuun soijaan, jolla on siis Mosannon patentoima geeni. Menee muutama vuosi ja A:n ja B:n peloilla kasvavat soijat risteytyvät. Tässä vaiheessa Mosanto käy A:n pelloilta hakemassa kasvinäytteitä ja toteaa, että siellähän on niiden geeni! Sitten vaan haastetaan A monikansallisen yhtiön voimalla oikeuteen patenttirikkomuksesta... Ja kuinka moni yksityinen viljelijä oikeasti jaksaa käydä lakitupasotaa niin isoa firmaa vastaan? Kannattaa katsoa dokumentti nimeltä Future of Food jos kiinnostaa.
Ei GMO ole välttämättä pahasta, mutta se on, että se on tällä hetkellä yhden yhtiön vallassa.
Kas kummaa: monikin tuote, joka sisältää soijaa tai maissia (voi olla muuntogeenistä ainakin sillä, joka on myynti- tai valmistuslupaakin hakenut!) ON POISTETTU Kela-korvattavien listalta n.vuosi sitten ! Ollaankohan me oltu vaan koekaniineina? En tosin itse niitä käyttänyt,mutta moni muu on ja niin ikävillä seurauksilla, että on parempi olla hiljaa:-(
Jotenkin en näe gm-kasvien allergioita sen suurempana ongelmana kuin muutkaan allergiat. Niitä nyt vain ilmestyy joillekkin, toisinaan yllättäenkin. Esim. olen joillekkin omenoille allerginen, mutta en kaikille.
Ehkä en ole nähnyt oikeita tutkimuksia, mutta sen suurempia haittoja en geenimuuntelulla ymmärrä edes voivan olla, kuin mitä jalostuksessa yleensä.
Gm-ruuan patentoimisen näen sen sijaan ongelmana, kuten patentit ja tekijänoikeudet yleensäkkin (vrt. lääkkeet). Mutta se ongelma voitaisiin korjata lainsäädännöllä helpostikkin. Ja fiksut ihmiset ostavat niitä ei steriilejä siemeniä. (Tosin gm-pelkoiset eivät halua ei steriilejä gm-kauraa pelloilleen)
Mitä tulee siihen, että viittaat mehiläisten kuolemien johtuvan gm-tuotannosta, niin henk. koht. uskoisin sen ennemmin johtuvan muista myrkyistä.
Monessa asiassa olen täysin samaa mieltä kanssasi, mutta geenimuuntelua en näe pahana. Se ei tarkoita, etteikö Mosanon kaltaiset firmat ole vaarallisia.
Hyvä pointti "Isa" - tuohan on juuri vaarana varsinkin kun Monsanto tuntuu toimivan niin häikäilemättömästi kuin esimerkit dokkarissa ja netissä viljelijöiden kertomana kertovat.
Heippa vaan, mukavaa että tästä aiheesta on moni kiinnostunut! :) Itse ainakin tykkään näitä asioita pohtia.
Siitä olen Isan ja monen muun kanssa täsmälleen samaa mieltä, että monopoliasemassa toimiva yritys ei ole hyvä juttu. Monopoliasema nostaa hintoja ja heikentää tuottavuutta, tämä on ihan perusasiaa taloustieteissä. :)
Monopoliasemaan päässyt yritys käyttää monopoliasemaansa hyväksi - se toimii lakien sille antamilla mahdollisuuksilla. On lainsäädännön vastuulla järjestää niin, ettei monopoleja pääse syntymään - tässä päästään taas siihen, että mikäli äänestäjiä kiinnostaa enemmän oma napa lyhytjänteisesti kuin maailman yhteinen hyvä, hommat eivät muutu. Koulutus ja asioiden esiin tuominen auttavat ihmisiä huomaamaan, mitä maailmassa pitäisi muuttaa.
Aina, kun jokin taho tuntuu toimivan "häikäilemättömästi" tai vihastuttaa, kannattaa miettiä, mitä asioissa on taustalla. Vaikuttaa voi helpoiten, kun tietää mistä on kyse, ja miksi jotain tehdään. Yleensä taustalla ei ole suora halu tehdä pahaa, vaan pikemminkin saada hyötyä, käytännössä rahaa. Yrityksiä ei olisi ilman niissä omistajina ja töissä olevia ihmisiä, ei pienyrityksiä eikä suuryrityksiäkään. Työntekijät (myös johtajat...) haluavat palkan lisäksi pitää työpaikkansa tai edetä, ja omistajat haluavat saada sijoituksilleen tuottoa.
Jos sijoittajat ja omistajat tuntuvat rahanahneilta ja häikäilemättömiltä, kannattaa muistaa sekin, mistä suuri osa siitä pääomasta tulee: eläkevakuutusyhtiöiltä, sijoitusyhtiöiltä ja pankeilta, jotka sijoittavat meidän pienten ihmisten rahoja ja tulevia eläkkeitä. Kukaan meistä ei pistä rahaa pankkiin, koska haluaisi riistää argentiinalaista viljelijää, mutta suurimmalle osalle meistä kelpaa pankin sijoituksille maksama korko ja halpa tuontiruoka oikein hyvin! Ja jos jotain jää sijoitettavaksi, ei ole helppoa selvittää, mihin voisi sijoittaa eettisesti.
Silmät on niin helppo ummistaa tai tuudittautua siihen, ettei tiennyt. Ihan samalla lailla Monsantoon (tietoisesti tai useimmiten tiedostamatta) sijoittavien suur- ja piensijoittajien on helppo unohtaa, mistä tuottorahat on revitty, tai olla tietämättä asioista. Ainoa keino muuttaa sitä, mitä ihmiset tietää, on tietenkin tuoda näitä asioita esiin. :) On kiva että Noora jaksaa pitää tämmöstä blogia.
Tofunakki puhuu asiaa. Yhdyn häneen täysin ja hienoa, että otat näitä asioita esiin Noora! Kiinnostaavaa pohdintaa täällä palstoilla on ollut ja pistää miettimään!
Miten et voi "nähdä" ihan selvää asiaa? Selitän vähän: maissikoisa leviää tietysti sinne, missä maissikin kasvaa ja missä sille on hyvät olosuhteet lisääntyä. Se ei elä siellä, missä siemenenä käytetään muuntogeenistä maissia. Maissikoisahan on tunnetusti vaikea torjuttava myrkyillä siksi, että se on oppinut suojautumaan torjunta-aineilta vahvan korren sisälle ja se toukka kiipeää siellä korren sisällä, jolloin koko sato pilaantuu, kun korsi menee poikki. Ihminen käsitteli tuota maissin siementä niin, että kasvi saatiin itse tuottamaan tuota myrkkyä. Mutta miten ihmeessä se myrkky muka saadaan siitä tähkästä pois, ei mitenkään!!!! Tuollaine kasvi tosiaan tuottaa hyvän sadon, vaikka se onkin ihmiselle myrkyllistä. Siinä maississa (ja siitä tehdyssä maltodekstriinissä!) on tietysti myös torjunta-ainetta - ei siis edes jäämänä, kiun ei myrkkyjä tarvitse edes laittaa eikä se maksa mitään! Päivänselvä asia eikä mikään uskonasia.
Ootteko huomanneet tällaisen hyvän sivuston GMO:sta?
http://gmfoorumi.fi/
Tällä sivulla on neljä mielenkiintoista juttua kohdassa "Aineistot ja kannanotot":
http://gmfoorumi.fi/theme/index/?catid=5
Erityisesti, "Miksi ei gmo-kasveja":
http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=40
Vastaus nimimerkin "paula minäkin" kommenttiin. Kyllähän periaatteessa mitä tahansa kasvia voidaan jalostamalla saada tuottamaan torjunta-ainetta, geenimuuntelussa se on vain täsmällisempää, helpompaa ja nopeammin saavutettavissa.
Minusta ei pitäisi tuomita välinettä huonoksi sen perusteella, että ihmiset käyttävät sitä väärin ja eettisesti kyseenalaisesti.
En sano, etteikö geenitekniikkaa pitäisi säädellä ja lainsäädäntöä kehittää vastaamaan ongelmiin nykyistä paremmin.
Lähetä kommentti