27.5.2009

Oksua ja tuskaa

Otsikko on meikäläinen eilen puolenpäivän aikaan. Olen viimeiset 30 tuntia kärsinyt ja toipunut ruokamyrkytyksestä. Kuvittele olotila, jollaisesta kärsit pahimmassa krapulassa. Siis pahimmassa krpaulassa ikinä. Kerro se kymmenellä ja tiedät about mitä tarkoitan. Kesken maailmanlopunfiilistä ei ehkä ekana tulisi mieleen vaihtaa maata (saatika lähteä taksin kyydissä Lontoon liikenneruuhkaan TAI juosta lennolle TAI ahtautua lentokoneeseen moneksi tunniksi), mutta näköjään ihminen kykenee mihin tahansa, kun on pakko.

Toipuminen on vienyt yli vuorokauden, mutta vähitellen tuntuu, että elämä alkaa voittaa. En ole vielä lukenut edes kommenttejanne, paneudun niihin huomenna. Veikkaan, että luvassa on (taas) aikamoista matkustuskritiikkiä. Ymmärrän toki sen, mutta kun vaakapuntarissa on muutaman vuoden kuluttua enää ei olemassa oleva ihminen versus matkailun CO2-päästöt, ei valinta ole vaikea (perheasioita en avaa blogissani tämän enempää).



Ensimmäistä kertaa Englannissa käyneenä olin ihan ehta turisti ja nautin siitä! Maaseutu oli kaunis ja niityt juuri niin vihreitä kuin tv-sarjoissa. Ja vaikka matkan pääfokus olikin maaseudulla, ehdin nähdä vähän myös Lontoota. Londiksessa silmään pistivät ruokakauppojen superfood-valikoimat, ekologisiin kierrätyspahvibokseihin pakatut sandwitchit, kymmenet eri terveysmehu- ja smoothievalikoimat, Brick Lanen vintageliikkeiden määrä, pubien edustojen pukumiehet (pukeutuisivatpa suomalaismiehetkin useammin pukuun!) ja loistava metroverkosto. Levyt ja kirjat olivat halpoja ja tiedoksi: Lontoossa sijaitsee ehkä maailman täydellisin levykauppa (kuva).

Luulin, ettei indielevykauppaa, jonka yhteydessä on myös ekohippisnäkkejä myyvä kahvila ja stage live-esiintyjiä varten, ole olemassa. Mutta on se. Brick Lanen kupeessa. Ai niin, kauppa myy myös kirjallisuutta, bändipaitoja ja onpa siellä myös valokuva-automaatti (tietty), jonka sisuksiin mahtuu kerralla vaikka koko bändi. Mahtavaa.


Lisää Lontoo-asiaa myöhemmin. Nyt koitan maistella kiinteää ruokaa... Ja kuuntelen iltasaduksi ihanaista Alessia.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vau, odotan innolla berliini postauksia! :)

Eve Birgitta ja Kaitsu kirjoitti...

ah kuulostaa niin ihanalta noi kaupat :) kaipaan itse luomua NIIN paljon... Nyyh taalla matkan paalla on ollut tosi vaikea ostaa luomua koska (a) sita ei ole tai (b) en ymmarra kielta ja (c) ihmiset ei edes tieda mita se on.

Taalla japanissa meinasin eilen saada sydankohtauksen, kavimme nimittain ruokakaupassa. Sita ennen olin nahnyt YHDEN taysin luomun kaupan, mutta tama kauppa missa kaytiin... Siella oli mahdollista ostaa esimerkiksi 1 kananmuna, joka oli kauniissa muovipakkauksessa, ja mukaan tuli jopa pieni pussi missa oli oljya. 1KANANMUNA! Ja tuo ei ollut edes ainoa "yksin-elajan ruoka". Oli mahdollisuus ostaa leikkeleita, jossa oli vaan 5 siivua!

Kylla omalla Englannin reissulla huomas, etta porukka on siella paljon heranneempaa kuin esim. taalla.

Eve

Anonyymi kirjoitti...

Joskus vain on pakko matkustaa, sehän on täysin ymmärrettävää.

Tinka kirjoitti...

Itse olin myös Lontoossa viikko sitten ja tein samoja havaintoja kauppojen ylivertaisuudesta meidän omiin verrattuna. Mukavaa oli myös nähdä että sandwich, salaatti ja valmiiksi pilkottujen hedelmien hyllyt iltasella melkein ammottivat tyhjyyttään. Hävikki oli todellakin minimoitu!

Törmäsin myös Kensingtonissa Whole Food Markettiin. Tahtoisi sellaisen myös tänne Suomeen!! Ei voi olla niin vaikea..

Tein huomion että "tavallisetkin kaupat" kuten Marcks&Spencers vakuutti käyttävän lähituottajia, tosin hyllystä löytyi myöskin paljon tuontitavaraa.

Ja AINA kysyttiin haluatko muovikassin, eikä vain tungettu sitä käteen.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen hämmästellyt samaa luomu valikoimaa ja se on siellä jopa halvempaa kuin tavallinen ruoka Suomessa. Luomua on tarjolla ainakin jonkinlaiset valikoimat jopa Skotlannin syrjäkylillä!!

krpaula kirjoitti...

Miten sun ruokamyrkytys todettiin? Mistä se tuli? Kävitkö lääkärissä?

Ihan hirveesti vie voimia, koita palautua rauhassa ja keitä juomavesi jatkossa, niin paranee nopeemmin.

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Niistä tulee kiinnostavia, lupaan!

Eve:YKSI MUNA?! Huh.

Anonyymi:Niin minustakin.

Tinka:Joo kassiasian huomasin minäkin!

Anonyymi:Eikö olekin ihmeellistä! Ja täällä ei muka ole kysynytää. On, jos olisi tarjontaa!! Ja ihmisten hinnoilla.

Krpaula:Diagnosoin itse.. Alkoi niin ykskaks ja vaan mulle tuli. Söin meistä ainoana tuoreita vihanneksia edellisenä iltana libanonilaisessa raflassa. Muuten syötiin samoja ruokia. Siitä siis epäily. Alkoholia join vaan yhden drinkin verran, peruskrapula ei siis voinut olla kyseessä :)

Kokki kirjoitti...

Satuinpa itsekin vierailemaan kyseisessä levykaupassa huhtikuussa :) Erityismaininta erinomaisesta kirjatarjonnasta!

Suositut tekstit