


Laukut tehdään Brasiliassa, jossa DalaLeo työllistää köyhien alueiden naisia: naiset puhdistavat ja suoristavat avaussoljet ja virkkaavat ne sen jälkeen laukuiksi ja asusteiksi. Tuotanto takaa toimeentulon monille perheille ja samalla tarpeeton jäte saadaan hyödynnettyä.
Laukut näyttävät upeilta, mutta jotta maksaisin isosta laukusta pyydetyn 200 euroa, olisi sen kyllä ehdottomasti oltava vahvistettu vuorikankaalla. Tuotteet toimivat varmaan hyvin vöinä, rannekoruina ja pikkulaukkuina, kuten alimmaisen kuvan bilelompakko, mutta en kyllä lähtisi roudaamaan koko perusarsenaaliani isossa laukussa, joka ei ole vähääkään vedenkestävä. Hyvän näköistä silti, vielä kun saisi malliston ison laukun käytännöllisemmällä designilla!
4 kommenttia:
Ekomuotibrändejä ilmestyy tosiaan koko ajan lisää näkyviin, mutta esimerkiksi tuossa DalaLeossa hiukan hämää se, että laukkujen tuotannosta ei kerrota mitään tarkempia faktoja. Valmistajan sivustolla kerrotaan vain, mistä ne on tehty ja mistä tulevat, mutta ei kerrota esimerkiksi sitä, millaisen elintason niiden tekijät laukkuja tekemällä tavoittavat ja miten ison osan he saavat laukkujen hinnasta.
Eettisyys ja ekologisuus ovat termeinä kaksi eri asiaa, jotka tietenkin liittyvät toisiinsa. Ekologisuus on eettistä, mutta eettisyys ei ole pelkkää ekologisuutta, vaan ainakin minun käsittääkseni siihen kuuluvat myös tuotanto-olosuhteet jne. Miltton itse tuntuu käyttävän kumpaakin termiä vaihtelevasti.
Eettisyys edellyttäisi ainakin minun mielestäni mahdollisimman "läpinäkyvää" tuotantoketjuja ja faktoja tekemisestä, ei riitä, että jonkun tuotteen vain kerrotaan olevan eettinen tai ekologinen.
Minullakin tulee kyllä väkisinkin mielikuva sormet verillä metallia näpräävistä köyhistä naisista, jotka saavat työhönsä nähden liian pienen korvauksen...
Mä sain synttärilahjaksi Dalaleon vyö, ja se ainakin toimii varsin hyvin. Aika harva on itseasiassa hoksannut mistä se on tehty ennen kuin olen kertonut. Yllättävän kestävältäkin vaikuttaa. Muita tuotteita en ole livenä nähnyt.
Tosiaan olemassaolevilla tiedoilla on vähän vaikea päätellä tuotteiden ettisyydestä sen enempää.Vyön mukana tulleessa lehtisessä olevissa kuvissa naiset vaikuttavat onnellisilta ja tyytyväisiltä, mutta tästä ei voi kovin paljoa päätellä, tuskin firma olisi kuvannut nälkää näkeviä työntekijöitä. Dalaleolle voi varmaan koittaa lähettää sähköpostia, jos asia kiinnostaa enemmän. Itse en tullut koko juttua ajatelleeksi, kun kyseessä kerran oli lahja.
Kommentoidaan nyt tänne kassipostaukseenkin, että jostain syystä ne miellyttävät harvinaisen paljon silmääni. Tuollaista pienempää pikkupussukkaa itselleni oikeastaan olen halunnut, en siis tuota suurinta kassia. Täytyy katsoa, josko sellaisen saisin itsellneni ostettua. Täytyy vaan toivoa, että kassien tekijät saisivat kunnon palkaa. Yritän siis lykätä kassin ostamista siihen asti, että saisin vähän lisätietoa kassin eettisyydestä.
Lähetä kommentti