27.9.2008

Terveyden ehkäisyä

Naiset ehkäisevät raskaaksi tulemista e-pillerein ja muilla ehkäisykonsteilla (esim. renkaat) vuosikausia ja pillereitä suositellaan riskittä lähes jokaiselle. Kuulun niihin, jotka aloittivat pillerit lukioiässä, enkä muista että kaveriporukassa kukaan olisikaan ollut niitä popsimatta. Sain kouriintuntuvasti huomata, että pillerit aiheuttavat mielialamuutoksia, kun aloin itkemään ihan jokaisesta pikkuasiasta. Pillerit vaihdettiin vuoden käytön jälkeen ja olo parani - sitten söinkin niitä 10 vuotta, kunnes lopetin reilu vuosi sitten.

Syy lopettamiseeni oli tiedon määrä. Monet tahot varoittelevat pillereiden vaaroista ja meidän itsemme lisäksi tai sijasta - miten sen nyt kukin kokee - myös luonto saa osansa hormoniehkäisystämme. Kuten aikaisemmassa blogauksessa kirjoitin, on suurkaupunkien poistovesien äärellä kalojen huomattu naaraistuvan. Popsimamme hormonit päätyvät meriin.

Mutta meristä takaisin meihi itseemme. Luin eilisiltana 10 sivuisen tarinan, naisesta, jonka elämän e-pillerit pilasivat 10 vuodeksi. Naisella ilmeni hirveän voimakkaita oireita, mutta yksikään monista häntä hoitaneista lääkäreistä ei kehottanut häntä lopettamaan pillereitä. Hän teki sen itse 10 vuotta niiden aloittamisesta ja kaikki oireet alokivat vähitellen kadota lopettamisen myötä.

Tällä kyseisellä nykyään 30-vuotiaalla naisella oli järkyttäviä oireita. Sen lisäksi että seksihalut katosivat, iho meni huonoksi, paino alkoi nousta, mieliala synkkeni, jalkoihin ilmestyi suonikohjuja, muisti alkoi temppuilla, aloitekyky katosi, hiuksen ohenivat ja lopussa muuttuivat jopa osittain valkoisiksi sai hän myös rytmihäiriöitä ja kyhmyn rintaansa. Hän kärsi tuskaisista hermosäryistä, lonkka alkoi temppuilla, ranteet rutisivat ja lihakset muuttuivat voimattomiksil. Naista alkoi myös vaivata jatkuva nuha, lihaksia pisteli, rintoja särki, näkö heikkeni ja limakalvot kuivuivat: jopa nsyljen eritys heikkeni huomattavasti.

Kuka tahansa nainen voi kuvitella, miltä edellämainittu sarja oireita tuntuu. Tarinan naisella ne alkoivat yksitellen ja vähitellen ja oireita lääkittiin tietenkin monilla eri lääkkeillä: lääkettä lääkkeen perän. Kierre paheni ja kesti 10 vuotta. Lopulta nainen päätti yksinkertaisesti ottaa elämänsä omiin käsiin jalopetti pillerit. Siihen loppui sitten muidenkin lääkkeiden tarve. Kuin seinään. Yksikään 10 vuoden aikana häntä hoitaneista lääkäreistä ei suositellut häntä lopettamaan pillereitä, vaikka nainen sitä usein tiedusteli. Sanottiin, että "nehän ehkäisevät jopa syöpää!"

"Viimein marraskuussa 2007 lopetin sen ainoan vakituisesti käyttämäni lääkeaineen, eli e-pillerien ottamisen. En edelleenkään halunnut tulla raskaaksi, mutta toivoin ehkäisyn onnistuvan ehkäisypuikoilla, kondomeilla ja oikealla ajoituksella. Duactia, Sirdaludia, Buranaa, Stemetiliä tai Propralia en ollut käyttänyt enää pitkään aikaan; kuluneen syksyn aikana en ottanut kertaakaan mitään em. lääkkeistä. Elämä alkoi muuttua paremmaksi hyvin nopeasti ja isot ja pienet vaivat ja oireet alkoivat ensin vähentyä, sitten kadota täysin.

Ensimmäisen pillerittömän kuukauden aikana rytmihäiriöt alkoivat vähentyä selvästi, ja olo oli oudon selkeä pitkästä aikaa. Huimaus väheni. Virtsatiehyeitten tulehdustuntemukset loppuivat kuin seinään, ei tarvinnut enää juoda koko ajan, eikä janottanutkaan enää. Kivut sormissa, kämmenissä ja ranteissa loppuivat parin viikon sisällä pillerien lopettamisesta, eivätkä ole palanneet".

Tarina on tosiaan 10 sivuinen ja täynnä yksityiskohtaista faktaa - ei todellakaan mitään propagandaa luontaistuotteiden puolesta lääketeollisuutta vastaan vaan yhden suomalaisen naisen tarina kaikessa kaameudessaan. E-pillereiden oireita on hankala ehkä havaita, koska ne hiipivät elämään vähitellen. Tämän naisen kohdalla oireet alkoivat lievästi ja muuttuivat vähitellen pahemmiksi. Mitä oireita lääkärit oikein odottavat näkevänsä, ennen kuin potilaalle kerrotaan e-pillerien mahdollisista vaaroista? Yläpuolen listaus on mielestäni lähes pahinta, mitä voi kuvitella.

E-pillereitä on tutkittu paljon ja tuloksia on sekä puolesta, että vastaan. Toiset sanovat, että ne ehkäisevät munasarja- ja kohdunkaulansyöpää, toisten tutkimusten mukaan ne lisäävät selvästi rintasyövän riskiä. Rintasyöpä on yleistynyt valtavasti ja syytä ei vielä tiedetä. Olisiko tässä syy? Vaikea sanoa. Vielä yksi pätkä naisen kirjeestä:

"Estrogeeni, jota muodostuu sekä naisilla että miehillä, mutta naisilla enemmän, sekä miehillä testosteroni, ovat elimistölle vältäämättömiä, suojaavia hormoneja. Ne mm. pitävät solukalvot läpäisevinä ja siten varmistavat ravintoaineiden imeytymisen oikeisiin kudoksiin, kalsiumin kulkeutumisen ja sitoutumisen luustoon ja tukikudoksiin, mikä estää kalsiumia irtoamasta ja ajelehtimasta takaisin verenkiertoon. Ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla tuota estrogeenisuojaa ei käytön aikana ole! Elimistön oman estrogeenin vaikutuksen estäminen edesauttaa, aiheuttaa, elimistön kaikkien verisuonten kalkkeutumista ja ahtautumista, ja sitä kautta elimistön yleistä hapen ja ravintoaineiden puutetta. Estrogeenin vähyys häiritsee siis kalsiumin sitoutumista, joten luusto ja nivelet haurastuvat".

Tämän naisen kokemukset ovat rankkoja ja harvoille e-pillerit aiheuttavat mitään näin selvää haittaa. Itselleni Cileste-pillerit kävivät 7 vuotta mainiosti, ilman juuri minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Vaarallisinta pillereissä kuitenkin on se, että oireet ilmenevät hitaasti, ja siksi omaa itseä tuleekin tarkkailla tarkasti. Puhu sinä siskollesi, tyttöystävällesi, vaimollesi tai lapsellesi pillereiden negatiivisista puolista ja seuraa yhdessä käyttäjän kanssa sitä, tapahtuuko hänessä fyysisiä tai henkisiä muutoksia pillereiden aloittamisen myötä.

"Mistä johtuu, että vaikka suomalaiset käyttävät muuhun maailmaan verrattuna erittäin runsaasti kalsiumia sisältävää ravintoa, kuten maitotuotteita ja kalsium-ravintolisia, täällä sairastutaan niin sankoin joukoin sydän- ja verisuonisairauksiin, osteoporoosiin ja nivelrikkoon?"

NiiPä. Olen pohtinut tuota blogissani aikaisemminkin ja se on hyvä kysymys. Nainen pohtii kirjeessään myös esimerkiksi ranskalaisten terveyden salaisuutta - lue postaukseni punaviinistä ja rypäleiden vaikutuksista verisuonten seinämiin, niin tiedät miksi raskasta ruokaa nauttivien ranskalaisten verisuonet voivat hyvin. Kirjoittaja ihmettelee myös suomalaisten kananmunakammoa ja kertoo, kuinka kananmunat ovat paras K2-vitamiinin lähde ja kuinka se yhdessä, vihreistä kasviksista saatavan K1-vitamiinin kanssa sitoo kalsiumin luustoon. Suomalaiset elävät yhä uskossa, että kananmunat ovat pahaksim kolesterolille. Minä syön munia noin 3-4 kertaa viikossa ja viime keväänä terveystarkastuksessa ihmeteltiin, ihanteellisia kolesteroliarvojani. Sama kävi pari viikkoa sitten miehelleni, jolla oli työpaikan terveystarkastus - meidän molempien arvoja on ihmetelty, kun ne kuulemma ovat niin erinomaiset. Sekä S, että minä saimme kertoa seikkaperäisesti lääkäreillemme, mitä oikein syömme, kun kaikki arvomme ovat ihanteellisissa lukemissa. Ei kananmunien runsas syöminen ainakaan meihin vaikuta negatiivisesti...

Halusin kertoa teille naisen tarinan, sillä mielestäni säännöllinen hormonien käyttö kannattaa pohtia huolellisestim läpi ja kun lääkityksen aloittaa, on hyvä seurata oman kroppansa viestejä tarkasti. Monet eivät tiedä pillereiden riskeistä, sillä lääkärit eivät kerro niistä. Minulle ei kerrottu riskeistä mitään ja pari kuukautta aloittamisen jälkeen vollotin joka asiasta ymmärtämättä ollenkaan miksi. Onneksi kaverin kaveri osasi valistaa ja hakeuduin lääkäriin. Mutta mielestäni alunperin lääkärin olisi pitänyt varoittaa, että sivuoireita voi tulla ja että silloin pitää heti hakeutua vastaanotolle. Mitää tällaista ei kuitenkaan koskaan sanottu.

55 kommenttia:

Saturnina kirjoitti...

Kamala tarina, mutta onneksi onnellinen loppu.

Itsellänikin oireet ovat pillereiden kanssa vain pahentuneet ajan kanssa, aluksi en ole mitään edes huomannutkaan. Missään ei kuitenkaan tunnuta kertovan tällaisesta voimistuvasta vaikutuksesta, joten on todella ihanaa kuulla, että muillakin on vastaavia kokemuksia.

Noora kirjoitti...

Saturnina: Joo musta se suurin ongelma on se, että lääkärit eivät kertoneet minulle vaaroista, sivuoireista jne. mitään ennen pillereiden aloittamista. Pitää vaan toivoa, että ihmisten kriittisyys pillereitä kohtaan kasvaa ja tiedostavuus leviää.

Rea kirjoitti...

Olen mielestäni onnekas siinä suhteessa että eksyin aikoinaan gynelle, joka vastustaa ajatusta e-pillereiden käytösta ja muutenkin turhasta hormonitasapainon vaihtelemisesta. Joillekin pillerit voivat sopia, mutta minut "peloteltiin" niin hyvin, että en ole niihin koskenut.

Parhaaksi vaihtoehdoksi ehkäisyyn jäi lopulta kuparikierukka, johon olen ollut hyvin tyytyväinen viimeiset kaksi vuotta (olen 21-vuotias). Monet ovat ihmetelleet valintaani, useat lääkärit myös, sillä kuparikierukka on enemmän yleinen jo synnyttäneillä naisilla.

Kierukka on kuitenkin jo nyt maksanut itsensä takaisin verrattuna pillereihin, eikä tietoakaan oudoista mielialanvaihtelusta tai muista tekstissä mainituista kamalista oireista.

Valitettavaa on, että harvat lääkärit pitävät kuparikierukkaa edes vaihtoehtona, aina tarjotaan kaikkea muuta; hormoneja ja hormoneja.

Arawn kirjoitti...

Itsekin olen käyttänyt pillereitä jo kuutisen vuotta, pari taukoa on ollut välissä. Mitään erityisiä vaivoja en ole huomannut. Lääkäri kyllä aika innokkaasti työnsi minulle pillerit, mutta hei, eivätkö kaikki lue niitä lääkkeiden mukana tulevia käyttöohjeita? Ehkäisypillereiden kohdalla niissä on pitkä lista mahdollisista sivuvaikutuksista. Tietysti lääkärinkin pitäisi niistä kertoa, mutta ei kai kukaan pillereitä käyttävä nyt voi jäädä niistä täysin tietämättömäksi, vaikka sattuisi pälli lääkäri, joka ei kerro?... Vai onko ne lueteltu vain Diane Nova -paketissa?

Kuparikierukka olisi ihan kiva, mutta on yksi ongelma: akne. Minulle pillerit on määrätty virallisesti akneen ja ne ovat oikeasti auttaneet siihen. Kun pidin jokusen kuukauden tauon pillereistä, kasvoni alkoivat jälleen työntää nappyä näpyn perään. Siksi olisi aika suuri kynnys luopua pillereistä, kun ne pitävät finnilauman poissa.

Anonyymi kirjoitti...

Lopetan pillerit heti, kunhan joku suostuu pistämään minulta piuhat poikki. Ja nykyaikana saan odotella sitä vielä semmoiset 20 vuotta :/

RR kirjoitti...

Itse syön usein pizzaa, roskaruokaa, sipsejä ja kermaisia kastikkeita. Silti kolesteroliarvoni on jopa turhan alhaisissa lukemissa. Joillain meistä on vain geneettisesti siunaantunut alhainen kolesteroli, jota ei syömällä ylös saa. Näin ollen on aika kyseenalaista arvioida yksittäisten ruoka-aineiden, kuten kananmunien, vaikutusta kolesterolitasoon. Mielestäni on jopa hieman riskialtista yleistää ja suositella ruokavaliomuutoksia 2 henkilön empirian perusteella, varsinkin kun me kaikki olemme yksilöllisiä ja vaikutuksia ei pysty ilman pätevää koulutusta arvioimaan.

Toki myönnän, että munien imago on parantunut muutamassa vuosikymmenessä, mutta täysin vedenpitäviä todistetita niiden terveellisyydestä ei ole olemassa. Ehkä voidaan sanoa, etteivät ne ole niin vaarallisia, kuin joskus on kuviteltu.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Noora! Löysin blogisi vastikään. Kirjoitat tärkeistä aiheista mielenkiintoista asiaa, tosin kaikesta en luonnollisestikaan ole samaa mieltä...

Tässä postauksessa jäin kaipaamaan lähdettä, josta tuon e-pillerijutun olet lukenut.

Itse olen myös monta vuotta pillereitä syönyt, en ole huomannut että niistä olisi ollut jotain haittaa terveydelleni, mutta periaatteessa en kyllä haluaisi käyttää hormoniehkäisyä. Pillerit ovat vaan niin kätevä ehkäisykeino! Mutta täytyypä pistää pohdinnan alle tuo erään kommentoijan mainitsema kierukka. Olen myös samaa mieltä siitä, että lääkärit tuntuvat tuputtavan aina vaan niitä hormoneja, joten jostain kierukastakaan ei paljoa edes tiedä.

seeds kirjoitti...

Käsittääkseni ongelmallista on myös se, että pillereitä määrätään ihan suvereenisti myös teinareille (iho-ongelmiin yms.) joilla ei omakaan hormonitoiminta ole edes kunnolla käynnistyntyt ja kehitys on muutenkin ihan vaiheessa.

Olen joskus lukenut pillereistä voivan olla teini-ikäsen kehitykselle ja hormoonitoiminalle haittaa, mutten juuri nyt osaa linkata mihinkään.

Osaisitkohan, Noora, sanoa asiasta enemmän?

Anonyymi kirjoitti...

Lääkkeiden sivuvaikutukset on joskus jotain aivan järkyttävää, mutta niistä vaietaan. Haluaisin nostaa pöydälle myös aknelääke Roaccutanin, jonka tiedetään vaikuttavan mielialaan, mutta ties kuinka monta teini-ikäistä (ja aikuista) pillereitä tänäkin päivänä popsii. Itsekin söin kyseisen kuurin aikoinani, ja se on ainoa kerta elämässäni, kun olen ollut vakavasti masentunut. Myös entinen poikaystävä sanoi nuorena syöneensä lääkettä, ja oli yrittänyt silloin itsemurhaa! Oli vasta myöhemmin tajunnut olleensa lääkekuurilla juuri tuolloin.

Miia kirjoitti...

Vaan mistä sitten erottaa milloin on kyseessä e-pillereistä johtuva mieletön mielialojen muutos vai ihan omasta elämästä johtuva. Itse aloitin e-pillereiden käytön vähän aikaa sen jälkeen, kun tapasin poikaystäväni, joka asuu kaukana ulkomailla ja näemme aina silloin tällöin(yleensä siis n. kaksi kuukautta erossa). Ikävää tulee itkettyä ihan mielettömästi ja joskus ihmettelenkin, että enpä ennen meidän suhdetta kyllä juuri koskaan itkenyt! Toki olisi kiva sanoa, että pillereistä tämä itku ja huono mieli johtuu, mutta kaipa se ihan yhtä hyvin voi johtua tästä parisuhteen laadusta. Mistä siis voisi tietää eron.....

Tinka kirjoitti...

Ikävä kyllä tunnistin kirjoituksen listasta monta sivuoiretta joista itsekin kärsin. Vaikka ainakin meidän kunnassa on hyvä ehkäisyneuvola, jossa oikeasti voi jutella naislääkäreiden ja kätilöiden kanssa ehkäisystä sekä eri vaihtoehdoista, ei sivuoireista ole lääkärin/hoitsun puolelta koskaan avattu keskustelua. Kontrollissa kyllä kysytään että esiintyykö haluttomuutta, verenpaine tsekataan, onko paino noussut, kysytään oletko masentunut jne. mutta näihin kysymyksiin on todella vaikea vastata. Ei ole helppo arvioida johtuuko masennus tai haluttomuus pillereistä vai sen hetkisestä elämäntilanteesta. Itse olen ollut välillä n. puolen vuoden jaksoja ilman pillereitä, jos vaikka tunne-elämä ja halukkuus muuttuisi mutta en ole huomannut mitään muutoksia. Kymmenen vuoden jälkeen on "normaali" olotila unohtunut, ei ole vertailukohtaa. Taitaa tuo 1/2 vuotta olla liian lyhyt aika hormoonitasapainon palautumiseen.

Ja mielestäni pillerit ei kuitenkaan ole kovin helppo ehkäisyväline, pitää joka päivä muistaa ottaa pilleri, vielä mielellään samaan aikaan. Kierukka on pysyvämpi vaihtoehto. Eikö kuparikierukoita tehdä Suomessa? Eikö tässä olisi Suomen lääketeollisuudelle markkinarako? ja myöskin mahdollisuus esimerkilliseen toimintaan...

Anna kirjoitti...

On myös mielenkiintoista, miten paljon eri valmisteiden hormonipitoisuudet vaihtelee. Kuulin itse tarinan siitä, miten apteekissa halvempana rinnakkaislääkkeenä lääkärin määrämän tilalle tarjottu "aivan vastaava" e-pillerivalmiste sai kropan kärsimään - sen hormonitasot kun osoittautuivatkin lopulta paljon korkeammiksi!

Yksilökohtaista vaihteluakin toki esiintyy, jotkut saavat rankat oireet jo alhaisistakin hormonipitoisuuksista.

Tavallaan hormoniehkäisyä voi puolustaa sillä, että sitä käyttävä on hormoniensa puolesta tavallaan koko ajan kuin raskaana. Ei ollut tasaisen auvoisen "omahormonista" varmasti monien niidenkään naisten elo, jotka elivät aikana ennen hormoniehkäisyä. Sivutuotteena vaan syntyi lapsia lasten perään.

Kukkis kirjoitti...

Itse olen vuosia popsinut pillereitä, mutta en ehkäisyyn vaan hyvin epäsäännöllistä kuukautiskiertoa säännöllistämään. Ovat tietysti kyllä samalla kätevästi toimineet ehkäisyvälineenä. Olen välillä ollut hetken aikaa ilman pillereitä, ja silloin kuukautisia ei ole tullut ollenkaan (siis tauot ovat olleet yli puolta vuotta). Myöhemmin gynekologi on todennut syynä olevan pco'n (munasarjoissa häikkää, googlella löytyy lisätietoa) ja sanoi suoraan, että tapauksessani kannattaa syödä pillereitä niin kauan kuin vain tahtoo yrittää tulla raskaaksi.

Pillereistä en ole ikinä huomannut sivuoireita. Mietinkin entä minun kaltaisissani tapauksissa, kun pillerit on määrätty nimenomaan hormonien epätasapainoisuuden taki, onko pillereille mitään vaihtoehtoja? Tietääkö kukaan? Jos nyt lopettaisin pillerit en tiedä milloin kuukautiseni taas tulisivat, ja kuulemma yli puolen vuoden tauko kuukautisissa myös altistaa osteoporoosille.

kettu kirjoitti...

Voi että kiukutti, kun ensimmäisessä gynetarkastuksessa lääkäri sanoi, että kondomi on epävarma ehkäisyväline ja että suosittelisi ehdottomasti hormoniehkäisyä.

Olen myös kuullut, että vaatii aikamoista suostuttelua ja todistelua, että ei-synnyttäneelle suosututaan asentamaan kuparikierukka, siis hormoniton ehkäisymenetelmä. Onneksi tällainen vaihtoehto kuitenkin on.

Itse en ole hormoniehkäisyä koskaan käyttänyt, enkä käytä!

ÄF kirjoitti...

Mä olen niin kiitollinen, että en ole ikinä edes aloittanut e-pillereiden syöntiä, edes harkinnut. Olen kolmekymmentä ja hyvin tullut toimeen ilman. Ehkä jopa paremmin kuin niiden kanssa, mene tiedä ;)

Anonyymi Anna kirjoitti...

Kondomi on loistava ehkäisyväline. Yli 10 vuotta olen käyttänyt kumppanieni kanssa vain sitä. Yksikään ei ole hajonnut, enkä ole kertaakaan joutunut säikähtämään, että nyt on sattunut vahinko.

Pillereitä popsin nuorena naisena, 18-21-vuotiaana eli suurin piirtein niin kauan kuin ensimmäinen vakisuhteeni kesti. Kieltämättä olin silloin aika itkuherkkä ja paino nousi, mutta en tiedä, johtuivatko nuo pillereistä. Suhteen loputtua vain päätin, että en enää syö mitään ylimääräistä jos ei ole pakko.

Päätökseni ei siis perustunut hurjiin sivuvaikutuksiin eikä edes mihinkään tietoon. Ainoastaan ärtymykseen siitä, että nuorille naisille ei tarjottu vaihtoehtoja. Ajattelin ihan itsenäisesti, että ei voi olla luonnollista syödä ylimääräisiä hormoneja koko hedelmällistä ikäänsä. Silloin n. 14 vuotta sitten myös alkoi kuulua
ensimmäisiä juttuja estrogeenin vaikutuksista kaloihin ym.

Puhun innokkaasti kondomien puolesta aina kun saan jossain foorumin, joten sori Noora. :) Tiedän, että nuorille ne voivat olla kalliita ja lateksiallergiaakin esiintyy. Mutta ärsyttää, kun Suomessa ei ole edes mitään valikoimaa. Itse tilaamme kondomit netistä, saa muutakin kuin perussulttaania. Täällä ilmeisesti ajatellaan, että kondomit ovat teineille ja/tai sukupuolitaudista kärsiville, joten niihin ei tarvitse panostaa. :0

Anonyymi kirjoitti...

Itsekin olen innokas kortsujen kannattaja ;-) Siitäkin huolimatta että on niitä aikoinaan useampikin rikki mennyt, onneksi on jälkiehkäisy. Nyt ei ole moneen vuoteen onneksi ollut tarvetta millekään ehkäisylle kun mies kävi 30 täytettyään vasektomiassa, jota oli toivonut jo pitkään.

Minun lääkärini tutki aikoinaan minut tarkasti pillereitä määrätessään. Katsottiin mm. onko minulla veritulppa-alttius geenikokeella. Tämä siksi että suvun naisilla on todella paljon ollut veritulppia, erityisesti hormonivalmisteiden kanssa. Minulta ei löytynyt riskiä, mutta koska sairastan hyvin vaikeaa migreeniä, joka lyhyen pillerikokeilun aikana muuttui auralliseksi kiellettiin minulta hormonivalmisteet kokonaan aivahalvauspelon vuoksi. Lääkärini oli valmis asentamaan minulle kuparikierukan vaikka en ollut synnyttänyt, mutta päätimme miehen kanssa käyttää kortsuja ja sitten mies pääsikin jo sinne leikkaukseensa.

Muutama vuosi sitten sain kasvaimen munasarjaani ja sen leikannut kirurgi olisi halunnut minun alkavan käyttämään ehkäisylaastaria. Keskustelin asiasta kuitenkin oman gyneni kanssa ja hän sanoi että hormonihoito ei pysty minulla estämään kasvaimen uusiutumista koska kyse on pintaepiteelistä kasvamaan lähtenyt kasvain, ei siis mikään hormonaalinen kysta. Jos kasvain uusiutuu niin luultavammin päädytään poistamaan suurin osa munasarjoista ja jättämään jäljelle pieni riekale pitämään yllä hormonitoimintaa. Edellisen kasvainleikkauksen yhteydessä toisesta munasarjasta vietiinkin jo yli puolet pois.

Joskin hormonivalmisteet tutkimusten mukaan kylläkin ehkäisevät munasarjasyöpää, joten voi hyvinkin olla että minun olisi siksi haluttu ehkäisylaastaria käyttävän. Kyseinen kasvain olisi kuulemma ajan myötä voinut muuttua pahanlaatuiseksi. Käyn nyt kuitenkin puolen vuoden välein gynellä ultrassa, jossa tilannetta seurataan ja tähän saakka kaikki on ollut kunnossa :-)

Anonyymi kirjoitti...

Hassua, että aina ehkäisystä lääkärissä tai terveydenhoitajalla puhuttaessa tulee pieni hiljaisuus, kun kerron käyttävämme kondomeja (naimisissa lähes 20 v, kaksi lasta). En ole vaan suostunut muuttamaan omaaa hormonitasapainoani, eikä nuo kondomitkaan niin kauhean hankalia ole käyttää.Tuntuu vaan, että pillerit ovat se luonnollisin tapa ehkäistä nykyisin.

Monska kirjoitti...

Täältä tulee myös yksi kamala koko loppu elämääni vaikuttava tarina pillereistä. Ennätin napsia pilsuja napaan kuutisen vuotta, kunnes aloin kärsimään jatkuvasta pahoinvoinnista ja oksentelusta. Useiden raskaustestien ja lääkärillä juoksujen jälkeen, sai tilanteesta äkääntynyt äitini lääkärin määräämään minut ultraan, jossa sitten todettiinkin, että maksassa möllöttää myös jotain muuta kuin mitä pitäisi. Lukuisien tutkimusten jälkeen minulla todettiin hyvin harvinainen solukasvain, jonka aiheuttajaksi on epäilty pillereita. Ja tästä johtuen en enää ikinä saa syödä mitään hormonaalisia tuotteita, joten toivon vain etten tulevaisuudessa joudu vastakkain lapsettomuuden kanssa.. Ja onneksi mulle on kuparikierukka sopinut hyvin..

Pillereiden haittoja kannattaa todellakin miettiä. Mulle tuputetaan edelleenkin pillereitä niiden taholta, jotka mistään mitään eivät tiedä, kuten monet gynegologit.. että silleen!

P kirjoitti...

Vaikka hormoniehkäisyn jättäisi pois, kannattaa myös muistaa että ihmiset altistuvat estradiolille muiden lääkeaineiden ohella esim. juomaveden kautta, sillä kuten kirjoituksessa sanottiin, lääkeaineet päätyvät jätevesien kauttaa vesistöihin ja jopa takaisin juomaveteen. Lyhyen aikajakson vaikutukset ovat tietenkin mitättömät piko- tai nanogrammapitoisuuksissa, mutta pidemmällä aikavälillä terveysvaikutuksia voidaan havaita. Ympäristövaikutukset ovat tietenkin asia erikseen, ja molemmat aiheet ovat erittäin tapetilla ja suosittuja tutkimusaiheita.

Olisi muuten kiva nähdä juttuja tieteen popularisoinnista, sillä itse tieteen parissa työskentelevänä useat omaa tieteenalaa liippaavat jutut tuntuvat hermoja raastavan virheellisiltä ja tökeröiltä. Tietenkin artikkeleita on vaikea katsoa objektiivisesti, mutta en vain haluaisin suuren yleisön saavan väärää tai "lapsellisesti" yksinkertaistettua tietoa.

Elegia kirjoitti...

Onko mahdollista, että kyseinen käyttäjä oli allerginen jollekin e-pillerin ainesosalle?

En halua vähätellä pillereiden mahdollista riskiä joskaan en ihan muutamien yksittäistapausten takia leimaisi koko pillerikuntaa.

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen vahvasti sitä mieltä, että kun nykyään ihan älyttömän suuri osa nuorista (naisista) on masentuneita, tekevät jopa itsemurhia, niin näiden syy-yhteyttä pitäisi pohtia - että syövätkö nämä masentuneet (joille määrätään masennuslääkkeitä..) e-pillereitä. Itse en tajunnut nuorena olojeni yhteyttä e-pillereihin, luulin sen vittumaisen olon kuuluvan murrosikään. Jossain vaiheessa lopetin pillerit, mutta kun ne taas muutaman vuoden päästä aloitin uudestaan, vasta sitten tajusin että "taas tätä p-kaa", ja sen jälkeen en ole koskenut minkäänlaisiin hormoneihin. Eli siis lääkäreiden pitäisi ehdottomasti poistattaa masentuneilta ihmisiltä ensin e-pillerit...
-Laura

Anonyymi kirjoitti...

Itse lopetin pillerit 2-3 viikoa sitten. Olo on huomattavsti parempi nyt kuin ennen pillereitä! Pillerien aikana en kyllä mitää ihmeellistä huomannut, mutta jossain vaiheessa vain aloin miettiä, että enkö minä joskus "tuntunut" erilaiselta. Nyt tuntuu kuin löytäsi taas sen saman vanhan itsensä. Tunne on aika ihana. Nivelrikkokin minulla on poikkeuksellisen nuorena. Pillereitä ennätin popsimaan n. 6 vuotta yhteensä, parissa pätkässä. Minusta tarina voi hyvinkin pitää paikkansa ja muutenkin olen vähän sitä mieltä, että hormoneja ei sörkitä.

L kirjoitti...

E-pillerit tuntuvat olevan juttu, joka 16-17 vuotiaille määrätään ihan mistä tahansa syystä tahansa. Ilmeisesti teiniraskauksien välttäminen hinnalla millä hyvänsä on tärkeintä. Ja muistelen jutelleeni monien ystävieni kanssa siitä, että siinä iässä pillereiden hakeminen/hankkiminen oli lähinnä riitti, joka suurin piirtein kuului tehdä. Silloin kuvitteli itsekin, että kaikki naiset, koko ajan ja kaikkialla syövät pillereitä.

Nyt olen todennut ainakin lähipiirissäni, että ihmisten tullessa 24-26 + ikään, suurin osa on lopettanut pillereiden syönnin kuka mistäkin syystä.

Itse olen ollut raivoissani lääkäreille siitä, että sairastuessani pahaan hiivatulehduskierteeseen meni melkein vuosi ennenkuin lääkäri vienosti ehdotti, että miltä tuntuisi nyt luopua sitten pillereistä ratkaisuna tähän asiaan (pillerit voivat ylläpitää tulehduskierrettä). Niin nuorena se ei ollut tullut itselleni mieleen, mutta pillereistä luopuminen ei todellakaan ollut mielestäni mikään hinta siitä, jos tulehduskierre katkeaa. Pillerit nyt vain olivat jostain tottumuksesta jääneet käyttöön.

Ikinä en enää pillereitä ala syömään, vaikka monien luettelemat jutut ovat aivan tuttuja: epäsäännölliset kuukautiset jne. Elämä ilman pillereitä on kivaa ja helppoa. Ei tarvitse muistaa joka päivä ehkäisyä, vain silloin kun sitä tarvitsee! Ja niiden kuukautisten tulonkin kyllä tietää ihan omasta kropasta. (Jonkin aikaa siihen kyllä meni, että hormonitoiminta tasaantui, mutta se kyllä tasaantui...)

Pillerit epäilemättä sopivat subjektiivisesti jollekin, mutta se on eri asia, kuin se kannattaako niitä todella popsia.

Itseäni kuitenkin suututtaa eniten se, miten mustavalkoinen kuva niistä annetaan murrosikäisille/hädin tuskin täysi-ikäisille tytöille ja nuorille naisille.

nanashi_ono kirjoitti...

Hieno postaus jälleen kerran.
Itse käytin e-pillereitä vuosia, ja lääkäri sanoi joka ikisen kerran kuinka ne suojaavat syövältä ja suojaavat hedelmällisyyttä (mitä se ikinä tarkoittaakaan?)!!!
Sitten kuitenkin päätin, että kokeilisin jotain muuta, ja kerroin aiheesta. Sama lääkäri myönsi etteivät e-pillerit sovi kaikille. MIkä sitten neuvoksi?! Kierukkaa pelkään, joten kokeilen nyt ehkäisyrenkaita, olo on toki selkeämpi, mutta silti epäilen että renkaissakin on kemikaaleja. 2000-luvulla, kun kaikki mahdollinen on kehittynyttä, tuntuu hullulta ettei mitään parempaa ja myrkyttömämpää ole keksitty...

Anonyymi kirjoitti...

Odotin kauan lupaamaasi e-pillerijuttua ja olin hieman pettynyt, sillä nämä sivuvaikutusasiathan pitäisi todellakin olla ihan kaikille tuttuja.Paljon huolestuttavampaa on ympäristövaikutusten ohella se, kuinka pillerit vaikuttavat ihmisten parinvalintaan sotkien kemiallisia koodejamme...kuinkahan moni pari onkaan eronnut, kun yhteenpäätymisen jälkeen on ruvettu syömään pillereitä jne.? Nostakaa käsi ylös.
Odotin siis asiaa näistä asioista, joista on populaaaristkin puhuttu jo vuosia...

Sivuvaikutuksista kirjoitti...

Kuulostaa täälläkin siltä, että ne, jotka eivät koskaan ole kärsineet pillereiden sivuvaikutuksista, vähättelevät niiden olemassaoloa, ja kuvittelevat ongelman olevan vain muutaman tapauksen perusteella vedetty johtopäätös. Jos sen sijaan on kärsinyt pillereiden sivuvaikutuksista, on saattanut lukea aiheesta ehkä jossain muuallakin kuin yhdellä vastaan tulleella keskustelukanavalla. :P Pelkästään internetissä on lukemattomia sivustoja, foorumeita jne. joilla lukemattomat naiset valittavat pillereiden sivuoireista, usein erityisesti haluttomuudesta, yhdyntäkivuista ja mielialanvaihteluista. Useista pillereiden sivuvaikutuksista esiin nostetaan juuri nämä kolme, sillä ne vaikuttavat hyvin voimakkaasti ihmisen elämään. Jos täällä vain muutama on kertonut negatiiviset kokemuksensa pillereistä, ei se tarkoita suinkaan sitä, että vain pieni osa niistä kärsii. Itse asiassa useimmat eivät tiedä kärsivänsä niistä.

Olen käyttänyt itse pillereitä useamman vuoden, ja ne ovat olleet ainut ehkäisykeino, jota olen koskaan käyttänyt, sillä käytin niitä ensimmäisestä yhdynnästä lähtien. Omassa tapauksessani ongelmalliseksi pillereiden käytössä osoittautuikin juuri kokemattomuuteni - koska minulla ei ennen pillereitä ollut seksikokemuksia, kuvittelin koko näiden muutamien vuosien ajan, että olen jotenkin kykenemätön rakastelemaan tai että emme vain kertakaikkiaan sovi mieheni kanssa toisillemme, koska yhdyntä sattuu minuun. En tiennyt pillereiden voivan vaikuttaa tällaisiin asioihin, koska kukaan ei sellaisista nuorelle tytölle ollut kertonut. Niinpä kuvittelin, että pillerit sopivat minulle hyvin, sillä muunlaisia, fyysisempiä sivuvaikutuksia en kokenut.

Etenkin ensimmäiset pari vuotta olivat kaikilla tasoilla täyttä työtä ja tuskaa. Yhdyntä sattui, minua ei ylipäänsä edes enää haluttanut, toisin kuin ennen pillereitä, vaikka mieheni oli mielestäni vetovoimainen ja ihana, suhde hyvällä tolalla ja tahtoa olisi kyllä löytynyt, olin kärttyinen, itkuinen ja alla päin jatkuvasti.

Vasta kolmen vuoden pillereiden käytön jälkeen tilanne alkoi hieman tasaantua. Seksi ei edelleenkään suju kovin helposti, mutta jos oikein yrittää, se ei satu kovin paljon. Ehkä kerran kuukaudessa saata oikeasti tuntea halua. Ennen näin kävi ehkä parin, kolmen kuukauden välein, jos silloinkaan. Keskin tilannetta, koska en tiennyt paremmasta.

Jonkin aikaa sitten törmäsin kohtalotoveriini, ja silmäni aukesivat. Olin aiemminkin pohtinut, voisiko jatkuvan itkusuuteni ja huonon mielialani takana olla pillerit, mutta koska parempaa tietoa ei silloin ollut, kuvittelin vain vuosien aikana muuttuneeni kärttyiseksi, inhottavaksi ja kurjaksi, itsekkääksi ihmiseksi, joka kaikkien näiden huonojen ominaisuuksiensa lisäksi ei edes osaa rakastella oikein. Kun sitten luin lukemattomien muiden ihmisten samanlaisista kokemuksista, järkytyin, mutta myös helpotuin. Tajusin, että minulla ja miehelläni on toivoa, ja että en oikeasti ehkä olekaan niin erilainen ihminen, kuin muutamia vuosia sitten iloitessani ja nauraessani.

Käytän yhä pillereitä, vaikka jonkun mielestä se voikin kuulostaa järjettömältä näiden kokemusten valossa. Aion lopettaa pillerit heti kun mahdollista, mutta valitettavasti minun kohdallani raskaudenpelko on liian suuri, jotta voisin luottaa esimerkiksi kondomiin tai kierukkaan. Elämäntilanteeseeni ei kertakaikkiaan sovi lapsi, Olen päättänyt, että heti kun elämäntilanteeni on hieman edennyt, eli opinnot ovat ohi, ja elämä vähän enemmän raiteillaan, lopetan pillerit, ja siirryn johonkin muuhun. Olen päättänyt, että sitten, kun lapsen saaminen ei enää olisi katastrofi, voin aivan hyvin käyttää jotain hieman epävarmempaakin ehkäisymuotoa kuin pillerit. Jos sitten tulen raskaaksi, niin sittenpähän tulen. Siihen saakka minun on vain kestettävä, ja muistettava, että kaikkien näiden hormoonihöyryjen jälkeen pystyn ehkä taas nauttimaan elämästäni hieman enemmän..

Kehoitankin ihmisiä tarkkailemaan itseään, ja ottamaan huomioon, että e-pillereiden sivuvaikutukset eivät ole helposti huomattavissa. Ne eivät ole välttämättä vain fyysisiä vaivoja, kuten vaikkapa jatkuvaa vuotoa, tai muuten hälyttäviä asioita, joiden takia heti tajutaan hakeutua lääkäriin...

Anonyymi kirjoitti...

Mua häiritsee hormoniehkäisyssä nimenomaan se, ettei tiedä miltä tuntuu olla oma itse, ei tiedä mikä on normaalia vaivaa ja mikä ei. Ei tiedä, onko tietynlainen juuri pillereitten takia vai muuten vain. Mielestäni se on jo tarpeeksi hyvä peruste lopettamiseen. Mä käytin erilaisia pillereitä ja rengasta n. 4 vuotta, kunnes vakituinen suhteeni loppui, jolloin lopetin renkaan käytön. Kuukautisia ei ole sen jälkeen tullut, lopettamisesta yli neljä kk. En ole raskaana, tein testin onneksi, joten siitä ei ole pelkoa. Vähän kyllä huolestuttaa, kuinka vahvoja vaikutuksia hormoniehkäisyllä on ollut ja on vieläkin. Olen tietty ihan iloinen kun ei ole tarvinnut menkoista nyt huolehtia...

Minulle pillerestä tuli ihon huononemista, virtsatietulehduskierre, aurallinen migreeni(joka oli kyllä ennen pillereitäkin) ja kaikenlaista muuta, siksi risteilin eri merkkien välillä ja päädyin lopulta renkaaseen, joka osoittautui parhaimmaksi kokeilemistani vaihtoehdosta. Keväällä kuitenkin lääkäri totesi etten saa käyttää sitä enää, koska migreenikohtauksia on tullut sen käytön aikana. Nyt ei ole ehkäisyn tarvetta ollut, kuin satunnaisesti, mutta hormoniehkäisyä en halua enää koskaan käyttää minäkään. Ilman on olo jotenkin huolettomampi, iloisempi ja vaivoja on vähemmän, olen myös kivempi ihminen nyt, uskoisin, odottelen nyt vain vielä, että hormonitoimista palautuisi normaaliin.

Kiitos Noora tuosta blokauksesta, oli ajatuksia herättävä.

Anonyymi kirjoitti...

Mua häiritsee hormoniehkäisyssä nimenomaan se, ettei tiedä miltä tuntuu olla oma itse, ei tiedä mikä on normaalia vaivaa ja mikä ei. Ei tiedä, onko tietynlainen juuri pillereitten takia vai muuten vain. Mielestäni se on jo tarpeeksi hyvä peruste lopettamiseen. Mä käytin erilaisia pillereitä ja rengasta n. 4 vuotta, kunnes vakituinen suhteeni loppui, jolloin lopetin renkaan käytön. Kuukautisia ei ole sen jälkeen tullut, lopettamisesta yli neljä kk. En ole raskaana, tein testin onneksi, joten siitä ei ole pelkoa. Vähän kyllä huolestuttaa, kuinka vahvoja vaikutuksia hormoniehkäisyllä on ollut ja on vieläkin. Olen tietty ihan iloinen kun ei ole tarvinnut menkoista nyt huolehtia...

Minulle pillerestä tuli ihon huononemista, virtsatietulehduskierre, aurallinen migreeni(joka oli kyllä ennen pillereitäkin) ja kaikenlaista muuta, siksi risteilin eri merkkien välillä ja päädyin lopulta renkaaseen, joka osoittautui parhaimmaksi kokeilemistani vaihtoehdosta. Keväällä kuitenkin lääkäri totesi etten saa käyttää sitä enää, koska migreenikohtauksia on tullut sen käytön aikana. Nyt ei ole ehkäisyn tarvetta ollut, kuin satunnaisesti, mutta hormoniehkäisyä en halua enää koskaan käyttää minäkään. Ilman on olo jotenkin huolettomampi, iloisempi ja vaivoja on vähemmän, olen myös kivempi ihminen nyt, uskoisin, odottelen nyt vain vielä, että hormonitoimista palautuisi normaaliin.

Kiitos Noora tuosta blokauksesta, oli ajatuksia herättävä.

janna kirjoitti...

Kierukan saaminen on tehty kyllä todella vaikeaksi. Itse otin yhteyttä sellaiseen lääkäriin, jolta tuttuni oli myös saanut. Hän sanoikin, että hyvä, turha niihin pillereihin on koskea!

Sain kuparikierukan tosiaan 20-vuotiaana ja ihan täysin synnyttämättömänä, se ei ole mikään este. Yhteiseloa on nyt vasta vuoden verran, mutta ihanaa se on ollut. Hormoniton minä on ihana!

Ilmeisesti miehenikin on huomannut jotain eroa, koska nykyisin dissaa pillereitä. Olenhan minäkin toki juttuja kertonut, mutta hän on sen nyt omin silmin vierestä todistanut, kuinka muuttunut olen.

Anonyymi kirjoitti...

Taisin aiemmin toivoa postausta e-pillereistä. Nyt toivomukseni on täytetty, joten kiitos siitä!

Itseäni hormoniehkäisyssä häiritsee eniten se, että naisille annetaan siitä monesti aivan väärä kuva. Toisaalta myöskään monet naiset eivät välttämättä ole erityisen aktiivisia hankkimaan tietoa siitä, miten hormoniehkäisy oikeastaan toimii.

Monesti esimerkiksi sanotaan, että pillerit säännöllistävät kuukautiskiertoa. (Olen jopa kuullut niitä määrätyn nuorille tytöille tähän tarkoitukseen, vaikka mitään todellista tarvetta ei olisi - muutaman päivän heitto oppikirjojen 28 päivän kierrosta kun ei ole vielä vakavaa.) No, saahan niiden avulla verta tulemaan säännöllisesti 4 viikon välein, mutta ne eivät suinkaan säännöllistä naisen luonnollista kuukautiskiertoa vaan poistavat sen kokonaan.

Tai sanotaan, että jotkut vaihtoehdot ovat vähähormonisempia kuin toiset tai joidenkin vaihtoehtojen (ehkäisylaastari, ehkäisyrengas) vaikutus on vain paikallinen. Kaikissa e-pillereissä, ehkäisylaastarissa ja ehkäisyrenkaassa on kuitenkin täsmälleen sama vaikutusmekanismi (vaikka hormonien määrä ja niiden annostelu elimistöön toki vaihteleekin): niillä blokataan naisen oma hormonitoiminta.

Hormonitoiminta vaikuttaa naisen psyykkiseen ja fyysiseen vointiin todella paljon. Siksi tuntuu suorastaan naurettavalta ajatella, että hormoneita olisi mahdollista manipuloida niin, että ovulaatio estyy mutta muuten kaikki toimii aivan niin kuin normaalistikin.

Mielestäni e-pillereihin pitäisi suhtautua kuin lääkkeisiin. Joillekuille ne voivat olla hyväkin ratkaisu, mutta koska niihin kuitenkin liittyy suuri määrä erilaisia haittavaikutuksia, niitä ei pitäisi syöttää surutta etenkään nuorille tytöille, jotka eivät vielä edes ole täysin selvinneet murrosiästä.

-Venla

Anonyymi kirjoitti...

Venla, juuri tuon takia mua inhottaa syödä pillereitä. Vaikken ole mitään sivuvaikutuksia itselläni huomannutkaan, niin ei tunnu hyvältä kajota omaan kehoonsa sillä tavalla. Luonnotonta, sanon ma. Kuitenkin olen tullut toistaiseksi siihen tulokseen, että pillerit on itselleni paras ehkäisymuoto. Kaikissa ehkäisykeinoissa tuntuu olevan omat ongelmansa.

Jos miehet synnyttäisivät, olisi ehkäisykeinojakin varmasti enemmän/parempia. Vaan kun eivät synnytä niin sellaisia ei ole tarvinnut kehittää...?!?!

Odotan päivää jolloin voin edes joksikin aikaa heittää kaiken ehkäisyn mäkeen = kunhan vihdoin päätämme miehen kanssa yrittää lisääntyä.

Muuten, aikoinaan kun ekaa kertaa hain e-pillerireseptiä ja keskustelin asiasta gynen kanssa, sanoin hänelle että koen pillerit luonnottomiksi. No, gyne vastasi tähän jotain että onhan se autolla ajaminenkin luonnotonta ja ihmisen keksintö! Joo... on mun mielestä ehkä hieman eri juttu vielä kuitenkin!

Aaltoneito kirjoitti...

"Lopetan pillerit heti, kunhan joku suostuu pistämään minulta piuhat poikki. Ja nykyaikana saan odotella sitä vielä semmoiset 20 vuotta :/"

Tuota, ei kai arvoisa anonyymi kuitenkaan ihan 10-vuotias ole? Suomessa saa sterin kun on täyttänyt 30 vuotta.

Itse olen käyttänyt pillereitä jo yhdeksän vuotta, ja kolme pitäisi vielä sinnitellä, että tuo maaginen viimeisen täysi-ikäisyyden raja tulee täyteen. Onneksi pillerit eivät aiheuta minulle mitään sellaisia sivuoireita, joista olisi selkeää haittaa jokapäiväisessä elämässä, mutta en tietenkään voi tietää, mitkä kaikki pikkujutut aiheutuvat nimenomaan pillereistä.

Ehkäisyssä minulle tärkeintä on sen luotettavuus, joten hormonittomat vaihtoehdot ovat poissuljettua (paitsi se sterilisaatio). Kuparikierukassa ei myöskään houkuttele se mahdollinen kipujen ja vuodon runsastuminen.

Pitäisi melkein herätellä keskustelua siitä, että sterilisaation saamisen ikärajaa laskettaisiin. En tosin osaa varmaksi sanoa, kuinka monta laatallista pillereitä tässä maassa jäisi syömättä, jos sterin saisi hitusen nuorempana kuin nyt.

anni kirjoitti...

Pillereitä (kokeiluja eri merkeillä, jopa minipillerit) melko säännöllisesti 10 vuotta syötyäni jätin ne pois, en vain halunnut itseeni enää yhtään ylimääräisiä hormoneja. Selittämätöntä haluttomuuttakin oli, mutta syitä siihen toki saattoi olla muitakin. Kuukautiset jäivät pois vuodeksi (!), ja lääkäri suositteli jopa jatkamaan pillereitä vain siksi, että olisin taas "normaali"! Nou!!! Mielummin sit vaikka muutun pikkuhiljaa mieheksi, mutta ei keinotekoista pumppausta enää, ajattelin. Uusi suhde ja ehkä sen myötä luonnollinen sukupuolihormoonien hyrrääminen vihdoin palauttivat kuukautiset. Nyt muutaman vuoden olen luomuillut sillä saralla. Suhteen alussa kondomi, ja vakiinnuttua sitten testien kautta todelliseen luomuun ;)

Aikoinani googlasin kyllä ahkeraan luomuvaihtoehtoja ehkäisylle. Hyvin vähän tarjolla! Jotain opi tuntemaan kehosi ja varmat päivät -tyypisiä ohjeita läytyi, ja tietty käänteisenä kaikki se, miten neuvotaan löytämään paras hetki siittämiselle. En ole itse tätä kokeillut, mutta ajatellut kyllä: jos on suht säännölliset kuukautiset, ja tekisi muutaman kuun ajan ovulaatiotestin, ja katsoisi mille päivälle se omassa kierrossa keskimäärin saattuu, eikö näin oppisi ainakin rytmin, milloin on ne 2-3 päivää, jolloin ei ns. kannata päästää siementä sisälle ;) Eikö päivät hieman ennen ja jälkeen kuukautisia, ja vaikka kondomin kanssa, ole jo melko varmaa? Ymmärään toki, että seksin harjoittamista ei voi välttämättä aina aikatauluttaa, ("Oota tota, katotaas kalenterista...3 päivän päästä sopisi jo paremmin") tai mitkään varmahkot päivät eivät sovi varsinkaan ilman parisuhdetta tapahtuvaan yllättävään seksiin :) tai epävarmoihin elämäntilainteisiin.

Ja minun on tietenkin helppo puhua nyt, itse en käytä mitään koska lapsi saa tulla jos on tullakseen - mutta eipä ole parin vuoden luomuilusta huolimatta tullut, kuinka ironista!

Kiitti kaikille kokemuksien jakamisesta.

Noora kirjoitti...

Anni:Kiitos mahtavasta kommentista, ja kokemuksien jakamisesta. Ihanaa, että ootte täällä niin avoimina - siitä on apua kaikille!

Anonyymi kirjoitti...

Sinä, joka sait yhdyntäkipuja pillereistä, mutta edelleen käytät niitä: oletko kokeillut pillereitä, joissa on enemmän estrogeenia? Ne saattavat helpottaa. Samoin apteekin estrogeenirasva. Yleisesti ottaen limakalvoarkuus pilleristeillä johtuu estrogeenin vähyydestä.

Kuparikierukka on hyvin varma ehkäisin. Yhdessä kondomin kanssa vielä varmempi. Jos siihen yhdistää vielä kierron tarkkailun, olen kyllä ällistynyt, jos onnistuu tulemaan raskaaksi. Pillereitä ei ole pakko syödä, vaikka haluaisikin luotettavan ehkäisymenetelmän.

Nyt kannattaa ottaa mielestäni järki käteen: ehkäisyn tarkoitus on ehkäistä raskautta, ei seksiä. Jos seksi hankaloituu paljon ehkäisyn vuoksi, ehkäisymenetelmä on toimimaton.

Osteoporoosista ja e-pillereistä: tietääkseni asiaa on tutkittu ja todettu, että e-pillerit eivät lisää luiden haurastumisen riskiä. Ne huomattavasti vähentävät kyllä luonnollisen estrogeenin määrää, mutta ei pidä unohtaa, että ne tuovat tilalle synteettistä, jolla lienee kuitenkin samoja vaikutuksia kehossa. Pillereitähän määrätään naisille, joilla oma hormonitoiminta on jumissa, mm. estämään luiden haurastumista.

Anonyymi kirjoitti...

Hiljaiseksi vetää. Minä olen myös ollut sitä mieltä, että pillereillä ei ole minuun kummempia vaikutuksia. Mutta..

Kiitos tämän blogauksen, ajatus alkoi ilmeisesti kypsymään päässäni, ja kun olen ihmetellyt yllättäen alkanutta "masennustani" (näin se on diagnosoitu, mutta itse kyllä edelleen ihmettelen, kaikki ei vain täsmää) satuin tarkastamaan että milloin mulla vaihdettiin pillerimerkkiä selittämättömien välivuotojen takia. Päivämäärä oli 2-3 kuukautta aikasemmin, kun aloin pikkuhiljaa voida huonosti. Olen aina ollut melko huonouninen, mut silloin se alkoi todella häiritä elämääni ja työssäkäyntiä.
Lisäksi sairastelin paljon epämääräisiä pikkutauteja ja tulehduksia, silloin epäilin että asunnossani oli hometta tms. ja nämä johtuivat siitä. Useamman kuukauden kärvisteltyäni hirveän unettomuuden ja väsymyksen kanssa menin työterveyslääkäriin joka määräsi minulle masennuslääkkeet. Kun ne eivät auttaneet, annosta lisättiin.. Kun olotila aina vaan paheni, määrättiin lisäksi rauhoittavia, kokeiltiin useita eri unilääkkeitä joista joistakin sain aivan kamalia oireita, ja lopulta minulle määrättiin vielä psykoosilääkettä! Psykoosilääkkeen avulla pääsin onneksi eroon noista muista, mutta silti..

Tuosta pillereiden vaihdosta on nyt pari vuotta, ja viime vuosi meni melko ohi noiden lääkekokeilujen vuoksi ja olin useita viikkoja sairauslomilla. Pillereiden vaihto ei auttanut välivuotoihin, se vaiva poistui vasta useamman kuukauden päästä kuin seinään kun mulle oli tehty kaikki mahdolliset tutkimukset ja todettu että mitään vikaa ei ole missään, taisi olla psyykkistä :) Kun sitten kysyin että josko jättäisin pillerit kokonaan pois niin eheeeii missään nimessä kannata, sehän olisi kovin raskasta elimistölle taas tuollainen muutos! Lisäksi ei ikinä, ei kertaakaan, kukaan minua tutkineista lääkäreistä/psykiatreista/psykologeista kysynyt syönkö pillereitä!

Olin syönyt pillereitä jo pari vuotta ennen tuota merkin vaihtoa, enkä ollut huomannut mitään dramaattisia muutoksia, joten en osannut jotenkin ajatellakaan tai tarkkailla itseäni sen suhteen että aiheutuisiko uudesta pillerimerkistä jotain kummallista. Olen ollut vain vakaasti sitä mieltä että minun käytökseenihän eivät hormonit vaikuta, kun en ole täysin pimahtanut. En voi kyllä sanoa että oloni olisi ollut hirveän hyvä ennen tuota vaihtoakaan, mutta koska on mahdotonta tietää millaista se olisi ollut ilman, on ehkä vähän turha spekuloida asialla. Syystä tai toisesta minun ollut vain huono olla koko tuon ajan, ja syitähän löytyy, parisuhdeongelmat, koulu-/työstressi, jne.

Olen ennen ollut aika lääkevastainen, mutta väsymyksessäni olin jo niin epätoivoinen että lähdin helposti mukaan noihin lääkekokeiluihin psyykelääkkeillä. Minulla oli myös aika paha työuupumus niinä aikoina, ja lisäksi kuka vaan varmasti pystyy löytämään menneisyydestään asioita joita oikein pohtimalla voi tehdä johtopäätöksiä että minussa todellakin tätyy olla jotain vikaa. Silti ihmettelin masennus-diagnoosia, en koskaan ollut toivoton, itsetuhoinen, olin vain väsynyt ja voimaton ja tottakai se "masentaa".

Olen nyt muuttanut pois tuosta "homeasunnosta" ja päässyt eroon kaikista psyykelääkkeistä. Lopetin pilleritkin vihdoinkin noin kuukausi sitten. Saa nyt nähdä alkaako edelleen voimaton ja väsynyt oloni vihdoinkin parantumaan lähikuukausien aikana.. Ehkä ikinä ei selviä mistä mikäkin asia on johtunut, vai onko kaikki ollut korvieni välissä, mutta se on varmaa että näiden kokemuksien jälkeen en psyykelääkkeisiin enkä hormoneihin koskekaan ellei ole jostain syystä aivan välttämätön pakko.

(Julkaisen tämän nyt poikkeuksellisesti anonyymina)

Anonyymi kirjoitti...

aaltoneito, ei sentään. Olen vain pitkään elänyt luulossa että lupa putkien katkaisuun annetaan vasta 40:senä. Liekkö näin joskus ollutkin. Eli kymmenen vuotta vielä odoteltavana..

Aaltoneito kirjoitti...

Anonyymi: Paljonpa siitä steristä enää 40-vuotiaana hyötyä olisikaan. Tai siis, olisi tietty, mutta enemmän se hyödyttäisi, jos sen saisi jo nuorempana. Jopa alle 30v-vuotiaana.

Mutta siis, tuo 30 vuoden ikäraja on ollut voimassa ainakin vuodesta 1985 lähtien; steriloimislaki on vuodelta 1970, ja ensimmäistä pykälää, jossa käsitellään sterin ehtoja, on muokattu vuonna 1985 (mikäli osaan tulkita lakitekstiä oikein). Laki löytyy FINLEXistä.

Noora kirjoitti...

Anonyymi: Vitsailimme juuri kaveriporukassa, että e-pillerit toimivan mainosti, kun seksihalut katoavat. Pelottavaa.

Anonyymi:Kiitos , että jaoit tarinasi meille. Kamalinta on juuri se, että naiset alkavat uskoa tai luulla, että vika on korvien välissä, vaikka se vika on ihan jossain muualla. Toivon todella, että sun olo helpottaa kun nyt lopetit pillerit. Palaa vaikka tähän sitten kun/jos huomaat muutosta. Tsemppiä!

Anonyymi kirjoitti...

Kaikessa, myös tässä e-pilleriasiassa on kaksi puolta. En pitänyt jutustasi siksi että se mielestäni loi kyseisistä valmisteista ainoastaan negatiivisen, käyttöä syyllistävän kuvan, tunsin syyllisyyttä lukiessani juttuasi koska itse syön pillereitä ja vieläpä monta laattaa putkeen.
Näin teen koska omat ihanan luonnolliset luomukuukautiseni ovat niin tuskalliset että särkylääkkeitä kuluu pakettikaupalla ja munuaiset paukkuvat.

Minulle pillerit suovat ehkäisyä, ja suojelevat mm. munuaisten vajaatoiminnalta kun en joudu syömään särkylääkkeitä kuin kerran kolmessa- neljässä kuukaudessa jolloin keskeytän viikon ajaksi muuten jatkuvan pillerinsyöntini. Eli minulle e-pillerit ovat hyvä juttu. Mitään sairautta minulla ei ole, onpahan vain saatanalliset kuukautiskivut, aivan luonnollisesti. Sain myös ennen kauheita pms-vaivoja, rinnat kipeytyivät ja turposivat jo viikkoa ennen kuukautisia, mielialavaihtelyt, päiviä ennen kuukautisia alkavat selkä- ja alavatsakivut… Kaipaanko noita aikoja? En todellakaan. Nyt elän kivutonta ja itkutonta elämää.

Toki olen ottanut selvää e-pillereiden haittavaikutuksista kuten olen ottanut selvää aina sillä hetkellä käyttämäni lääkeaineen sivuvaikutuksista. Kaikkia nipistyksiä jota kehossaan tuntee ei kuitenkaan pidä muljuttaa e-pillerien syliin.

Jos koet esim. kuivuutta e-pillerien takia voi syynä olla liian heikot pillerit sinun painoisellesi tai juuri sinun hormonitoiminnallasi varustetulle ihmiselle. Silloin pitää vaihtaa valmistetta, ei välttämättä lopettaa kokonaan.

Se mistä kritisoin suomen e-pillereitä myöntäviä tahoja on se että lääkäreillä ei ole yleisessä tiedossa että e-pillerien kanssa tulisi syödä lisäravinteena b-vitamiinivalmistetta. Keinotekoiset estrogeenit huuhtovat b-vitamiineja pois elimistöstä, uskon että hiipiviin sivuvaikutuksiin syynä onkin hivenainepuutos.

Saturnina kirjoitti...

Ei tässä mielestäni ketään syylistetty, mutta kannattaa jokaisen miettiä, kuinka hyvin hormonien kanssa leikkiminen itselle oikeastaan sopii. Joillakin voi tosiaan ongelmia korjaantua, joillakin taas ongelmat vasta alkavat pillereistä.

Ja mielenkiintoinen pointti vielä, etsin viimeisien pillereitteni sivuoireista tietoa netistä, ja huomasin, että eri maissa on listattuna ihan eri sivuoireita. Joten vaikka käyttöohjeet ja haittavaikutuslistat lukisikin läpi, niin ei tiedä kaikkia mahdollisia vaikutuksia, eikä välttämättä sitten osaa epäillä mikä kaikki liittyykään pillereihin. Ja juuri tuo, että toisin kuin esim. masennuslääkkeissä, joissa sivuoireet ovat pahimmillaan heti alussa, e-pillereillä ne voivat tulla vähitellen esille vasta puolen vuoden, vuoden, tai vuosien päästä, jolloin niitä ei välttämättä myöskään osaa yhdistää pillereihin.

Vaihtoehtoja löytyy kirjoitti...

Tiesittekö että maailmalta löytyy myös loistavia vaihtoehtoja pillereille ja muille hormonituotteille? Googlettakaa esim. Lady-Comp, Pearly, Cyclotest 2 Plus ym.

Nämä ovat siis laitteita, jotka lämpötilan perusteella mittaavat ovulaation ajankohdan ja kertovat, minä päivinä on turvallista harrastaa seksiä ilman suojausta ja milloin taas suojausta (esim. kumi) tarvitaan. Laite kartoittaa vähitellen yksilöllisen kiertosi ja lisää vähitellen turvallisten päivien määrää. Kun laite on kartoittanut kiertosi (tämä kestää n. 2-6 kk), saattaa kuukaudessa olla vain n.6 päivää jolloin ehkäisyä tarvitaan. Eli turhaa hormonien käyttöä ei tarvita, vaan suojaudutaan kumilla tai pidättäytymisellä vain silloin kun todella on raskaaksi tulon mahdollisuus.

Mielestäni on käsittämätöntä että näistä suhteellisen luotettavista, hormonittomista ja helppokäyttöisistä ehkäisylaitteista ei puhuta Suomessa mitään. Monissa muissa maissa ovat kuitenkin apteekkien perustavaraa. Saksasta ja Amerikasta ovat netin kautta helposti tilattavissa.

Kertaostoksena tuotteet eivät ole halvimmasta päästä, mutta kestävät vuosia käytössä ja lopulta maksavat itsensä takaisin.

Lisää tietoisuutta suomalaisille näistä!

sikuril kirjoitti...

On aika kammottavaa, miten kemikaalikritiikittömiä monet lääkärit tuntuvat olevan. Itselleni anoppini (lääkäri) suositteli ihan tavalliseen yskään kolmea eri troppia käytettäväksi yhtäaikaa! Huhhuijaa! Joskus, kun olen kritisoinut liiallista särkylääkkeiden käyttöä lääkärini kuullen, niin olen saanut aika kylmän vastauksen. Taitavat saada provikkaa niiden reseptien tehtailusta...

Itse olen käyttänyt tyytyväisesti ehkäisylaastaria ja -rengasta viimeiset neljä vuotta, vaihtoväli on niissä pidempi ja niistä hormonit imeytyvätkin tasaisemmin. Pillereihin en koskisi (vaikka tyrkytetty on), sillä niistä hormonit ilmeisesti imeytyvät melkoisina piikkeinä ja haittavaikutuksia ja huonoja kokemuksia on joka lähtöön. Toisaalta ne ovat käytetympiä eli niistä on enemmän tutkimusta ja käyttökokemuksia. Ikävää silti, että lääkärit todella kritiikittömästi tyrkyttävät niitä ja vieläpä joka vaivaan: kuukautiskipuihin, akneen...

Lääkkeistä vielä: Itse sain pitkien, jännetulehdusta varten syötyjen (turhien) särkylääkekuurien ansiosta kivuliaan, sappitulehdusta muistuttavan yliherkkyysreaktion. Lääkärit vain määräsivät lääkkeitä lisää ja lisää, suuremmilla ja suuremmilla annoksilla ja kiltisti söin ne pillerit, vaikkei niistä apua ollut: lopputuloksena makasin tiputuksessa.
En ole sitten sen jälkeen syönyt särkylääkkeitä enkä lääkäreiden antanut puhua ympäri itseäni: kärsin sen, mikä on kärsittävä. Vaikka jokin rannekipu on kamalan piinaavaa, niin tuo kohtaus oli järkyttävintä ikinä. Tietysti siis jotkut vakavat sisäelinten tulehdukset ym. hoidan asianmukaisesti, mutta kaikki muut turhat lääkkeet on nyt tiukan syynin alla mulla.

Anonyymi kirjoitti...

Kuparikierukan sanotaan lisäävän kuukautisvuotoja. minunkin lääkärini ehdotti hormonikierukkaan vaihtamista. Minulla on ollut kuparikierukka nyt yli 10 vuotta, vuodot ovat pikemminkin niukentuneet, kuukautiskivut hävinneet melkein kokonaan. Ei vaivoja eikä vauvoja.
Nuorempana käytin myös pillereitä, ja mitkään mitä kokeilin eivät tuntuneet sopivan. En ollut koko aikana oma itseni, seksihaluja ei ollut, joten mies ei pistänyt yhtään vastaan kun lopetin ne kokonaan. Silloin päätin myös etten enää hormoneja itseeni laita, en kierukkaa enkä laastareita vaihdevuosivaivoihin.
Varmoista päivistä sen verran, että kun kuukautisten loppumisen jälkeen alkaa kovasti haluttamaan, voitte olla varmoja että on ovulaation aika. Ihmettelin nuorempana kun pojat olivat minusta enemmän kiinnostuneita tiettyihin aikoihin kuukaudesta :) Näin se luonto hoitaa asiat...

Anonyymi kirjoitti...

Itse, 18-vuotiaana nuorena naisena, olen käyttänyt nyt n. 3 kuukautta e-pillereitä ja ne toimivat kohdallani mainiosti. Alunperin pillerit määrättiin iho-ongelmiin ja olinkin hieman epäileväinen mahdollisten sivuvaikutusten takia. Iho-ongelmat eivät ole vielä täysin kadonneet (johtunee lyhyestä käyttöajasta ja stressaavasta elämäntilanteesta), mutta siinä missä kuukautiseni aikaisemmin olivat hirveä kokemus, nyt tuskin huomaan niitä. Ennen kärsin pahoista pms-oireista kolmena viikkona neljästä. Olin hyvin masentunut, itkin ilman näkyvää syytä, panikoin ja oloni oli sanalla sanoen surkea. Päässäni saattoi myös napsahtaa hetkellä millä hyvänsä ja kanssaihmisteni mukaan olin oikea piikki lihassa tiettynä aikana kuusta. Psyykkisen puolen lisäksi kuukautiset olivat todella kivuliaat ja runsaat, monena aamuna toivoin vain mahdollisimman nopeaa kuolemaa vessan lattialla. Näytin varmaan pahemman luokan narkkarilta kun raahauduin kouluun kalpeana, väsyneenä ja tärisevänä. Ja tätä hauskuutta kesti kokonaiset pari viikkoa, täsmällisesti aina kerran kuukaudessa! Samalla jo ennestään alhainen hemoglobiinini laski vielä alemmas. Kaikki pms-oireet ovat nyt käytännössä kadonneet, kipua ei juurikaan ole, vuotoa tuskin huomaa ja koko sirkusta kestää vain pari päivää kuukaudesta. Jes, säästää melkoisesti mielenterveyttä! Haittavaikutuksissa mainittu turvotus on ilmennyt vain rintaliivieni liian pieneksi jäämisenä. Mutta, mutta, ei mitään hyvää jollei pahaakin. Vaikka elän stressaavaa elämäntilannetta (ylioppilaskirjoitukset, elämää suurempien päätösten tekeminen ja lukion kunnialla loppuun vieminen) ja olen stressiherkkä ihminen, olen silti valmis nimeämään pillereiden aiheuttamaksi nyt useammin saamani migreenikohtaukset ja ajoittaisen (joskin harvinaisen) pahoinvoinnin. Tarkoitukseni on käyttää pillereitä vain vuoden verran , joten toivon ettei mitään pysyvää vauriota ehdi syntyä :) Ainakin olo on huomattavasti siedettävämpi kuin ilman.

Mára kirjoitti...

Minä olen jo ajat sitten luopunut ihan koko ajatuksestakin että edes yrittäisin pillereitä syödä. Ihan jo ajatus ylimääräisistä hormoneista kehossa tuntuu kamalalta. Ja kolmea eri pillerimerkkiä, ehkäisykapselia ja -renkulaa kokeilleena tiedän ettei kehoni nuita hormoneja huoli. Vaadin itselleni kuparikierukkaa ja sainkin sen lopulta yllättävän helposti. Olen täysin tyytyväinen valintaani minäkin!

Anonyymi kirjoitti...

Esimerkkisi naisella vaikutti olevan pitkä lista oireita, jotka ovat tyypillisiä kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville. Kun tiedämme, että estrogeenitason nousu elimistössä lisää kilpirauhashormonin tarvetta, veikkaan hänellä olevan piilevä kilpirauhasen toiminnan vaje jonka e-pillerit nostivat esiin.
Normaalisti toimiva kilpirauhanen kompensoi lisätarpeen, mutta syystä tai toisesta "laiskistunut" kilpirauhanen ei välttämättä pysty sitä tekemään.

Kiitos kiinnostavasta blogistasi!

Edna kirjoitti...

Käytin pillereitä n. 3vuotta ja ne toimivat kohdallani aina loistavasti. Lopetin parisuhteen päätyttyä, enkä enää koskaan aloita, sillä tässä olen lukenut vaikka mitä kamalaa niistä joten ei todellakaan tee mieli käyttää niitä. Haluan lisäksi luonnollisen kropan ja kemikaalittomamman elämän.

Meillä lisäksi suku"rasitteena" verisuonisairaudet ja kuulin mm. juuri yhdestä e-pillerien aiheuttamasta veritulpasta... joo ei todellakaan tee mieli leikkiä terveydellä.

Anonyymi kirjoitti...

Saako tiedustella, miten nykyään hoidat ehkäisyn..? Entä jouduitko kärsimään joistakin hankalista oireista lopetettuasi pillerit?
Olen itse juuri oivaltanut, että moninaiset nykyvaivani saattaisivat johtua jo pitkään jatkuneesta Femodenin popsimisesta, ja harkitsen pilleritöntä linjaa. Mutta lopettamisoireet pelottavat...

Anonyymi kirjoitti...

Moi, en nyt lukenut kaikkia kommentteja mutta sattui silmään pari juttua: 1. Aknelääke Roaccutania söin pitkän kuurin ja finnit lähtivät ja niiden myötä myös masennus. 2. Kondomit ovat mun käytössä hajoilleet ja ne on muutenkin kurjia. Onko miesten ehkäisylääke tulossa pian myyntiin????

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi 18. kesäkuuta 2009 14:59:

Kondomeissa on kokemukseni mukaan suuria eroja. Kurjimpia ovat ne joka marketista ja kioskista löytyvät näkit ja sukisukit, tympeä samea ulkonäkö, tekstuuri ja haju. Durexin tuotteet ovat jonkin verran parempia, mutta eivät nekään kovin miellyttäviä.

Ehdottomasti parhaita ovat lähinnä apteekeista saatavat SafeX:it, jotka ovat tässä taloudessa sekä miehen että naisen mieleen. Ulkonäkö ja tuoksu ehdottomasti parempia ja liukastusaine on mukavan ohutta eikä sitkeää tahmaa. Miehen mielestä myös "tuntuma" on muita merkkejä miellyttävämpi. Ainoa miinus on pieni pakkauskoko (3 kpl) ja hinta on korkeampi, mutta itse en enää takaisin markettikamaan vaihtaisi. Kannattaa tehdä vertailuja tälläkin alalla. :-)

Muru kirjoitti...

Herättelenpä henkiin tätä postausta, sillä aihe on mielestäni erittäin tärkeä ja toivon että kirjoittaisit siitä lisää Noora!

Minä haluaisin myös tietää laajemmin ehkäisymenetelmistä - niistä terveellisemmistä. Söin joskus vuosikausia pillereitä, sekä yhdistelmä- että minipillereitä ja molemmat sekoittivat fysiikkani pahemman kerran. Lääkärin suosituksesta kokeilin hormonikierukkaa ja se oli niin järkyttävää, että koskaan enää enää en siihen rumbaan lähde. Mitä siis jää jäljelle, kun hormonaalinen ehkäisy ei sovi, enkä sitä muutenkaan halua?
Vakituisessa parisuhteessa on aika nihkeää taiteilla kondomeilla koko ajan, varsinkin kun niiden kaikkien pakkauskoko tuppaa olemaan naurettavan pieni (3-10 kpl) ja kalliiksikin se tulee.
Olen neuvoton ja yritän googlettaa mutta en löydä oikein mitään fiksua. Perhesuunnittelun sivuilla oli pitkä artikkeli "Luonnonmukaisesta ehkäisystä". Onkohan tämä jollekin tuttua? Kokemuksia ja voiko siihen luottaa?

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on ollut kuparikierukka yli 10 vuotta, eikä siitä ole ollut mitään huolta. Kuukautiset eivät ole minulla yhtään sen kummemmat kuin ennen kierukkaakaan, yhtä niukat tai runsaat, riippuu kuukaudesta. Yrittivät tarjota vaihdettaessa hormonikierukkaa, mutta miksi ottaisin yhtään enää hormonia sekoittamaan elämääni, kun näinkin on hyvä.
-Basilika

Muru kirjoitti...

Kierukka ei TODELLAKAAN sovi kaikille ja tuon hormonikierukan jälkeen en ikimaailmassa suostu sisääni sellaista laittamaan, vaikka kuparikierukkaakin on lääkäri tyrkyttänyt. Kuukautiseni kestivät n.kuukauden kerrallaan ja kärsin kauheista kivuista joka ikinen päivä, puhumattakaan siitä miten helvetillisen paljon kierukan laittaminen sattuu. Mieskään ei tykkää kierukasta, koska poistolangat tuntuvat ja pistelevät - lyhentämisestä huolimatta.

Suositut tekstit