1.8.2008

Ratkaisu selittämättömiin vatsavaivoihin

Edellinen postaukseni sai teidät keskustelemaan selittämättömistä vatsaongelmista ja päätin nyt omistaa tälle rakkaimmalle aiheelleni oman blogauksensa, ja siitä tulee pitkä. Tämä postaus on syy siihen, miksi alunperin olen kiinnostunut ravinnosta ja etenkin lisäaineista ja E-koodeista.

Omat selittämättömät vatsavaivani alkoivat vuonna 2002 opiskellessani Tampereella. Kuten monilla naisilla nykyään, kyse oli yksinkertaisesti siitä, että vatsani turposti toisinaan niin suureksi, että tein kerran jopa raskaustestin! Se kertonee vatsan koosta ja siitä, kuinka pihalla olin ongelmastani. Oloni oli todella inhottava, kun vatsa murisi, kiersi ja turposi - välillä en meinannut saada farkkuja kiinni.

En osannut yhdistää turpoamista yhtään mihinkään, joten hankkiuduin lääkäriin. Luonnollisesti ensimmäiset epäilyt kohdistuivat viljoihin ja minulta testattiin keliakia: ei keliakiaa. Seuraavaksi testattiin maito: ei laktoosi-intoleranssia. Laktoosin olen tosin huomannut itselleni sopimattomaksi jo yläasteella, enkä ole maitoa sen jälkeen juonut. Siitä huolimatta minulla ei ole diagnosoitu laktoosi-intoleranssia tai maidon proteiiniallergiaa (jos tuo nyt on sille oikea nimitys). Kyseessä ei moninisten testien jälkeen ollut juuri mitään, mitä nyt kärsin lievästä heinänuhasta.

Juoksin koululääkärin kautta vastaanotoilla vuodet 2002-2004, mutta mitään ei saatu selville. Minulle todettiin yksinkertaisesi (kuten melko varmasti monelle teistäkin on sanottu) "Sulla on ärtynyt suoli ja se reagoi etenkin stressiin. Sun pitää ottaa vähän rauhallisemmin." Jos yksikin lääkäri vielä kehtaa väittää minulle vastaavaa, pyydän ne oikeasti todistamaan väitteensä. Diagnoosi nimittäin ei voisi olla enemmän väärässä! On totta, että olen hektinen tyyppi ja aina menossa ja teen sataa asiaa kerralla, mutta niin teen yhä tänäänkin ja vatsani on hallinnassa!

Syksyllä 2003 aloitin astangajoogan, joka auttoi vatsaongelmiani lievästi, silloin pääsin jyvälle siitä, että liikunta auttaa vatsanväänteisiin. Aloin joogata lähes päivittäin. Keväällä 2004 matkustin Japaniin 10 päivän lomalle ja tapahtui ihme: ei minkäänlaisia vatsaongelmia kymmeneen päivään! Tajusin nopeasti, että mahdollinen syy väliaikaiseen hyvinvointiini saattoi olla siinä, etten Japanissa syönyt a) maitotuotteita b) hiivaa c) vehnää d) makeisia.

Matkani jälkeen menin oikopäätä lääkärille (taas) ja kerroin, kuinka olin tehnyt suuren havainnon ja kysyin häneltä hiivasyndroomasta. Pian tajusin, että länsimainen lääketiede ei pidä hiivasyndroomaa sairautena tai edes olemassaolevana vaivana. Taas puhuttiin siitä, kuinka olin rentoutunut lomalla ja vatsa oli siksi ok. Lääkäri kehtasi todeta minulle "Näytät aika laihalta, ethän nyt vaan kuule yritä laihduttaa. Jos vaan söisit ihan normaalisti kuin muutkin." Voitte kuvitella, että olin aivan murtunut. Miten on mahdollista, että selvästi voimakkaista yliherkkyysoireista kärsivä potilas ei saa mitään apua ja vastakaikua edes lääkäriltä?

Syksyllä 2004 työskentelin Helsingissä ja ruokavaliostani oli karsiutunut siinä vaiheessa hiiva ja vehnä, maitotuotteet olivat pannassa ja aloin olla jyvällä minulle sopivasta ruokavaliosta. Oireet jatkuivat kuitenkin, tosin eivät enää päivittäin. Pääsin - tai ennemminkin - jouduin suolen tähystykseen, joka on yksi kamalimpia sairaalakokemuksiani. Tosin olen kuullut tähystyksen läpikäyneiltä ystäviltä, että se ei heistä ollut laisinkaan niin kamalaa, no me olemme kaikki erilaisia - etenkin suolistomme ovat!

Käytännössä peräsuolen kautta tehtävä tähystys vaatii, että ennen toimenpidettä suoli tyhjennetään paastoamalla. Muistaakseni tämä tapahtuu Glauber-suolalla. Eräs ystäväni kärsi voimakkaasti jo tästä vaiheesta, minä puolestani muistan vaan litkineeni hirveät määrät pahan makuista nestettä, sen kummemmin kärsimättä. Itse tähystys on inhottava toimenpide, jonka aikana aloin hyperventiloida ja lähes pyörryin. Suoli oli onneksi terve, suorastaan priima. Ei mitään merkkejä mistään epätavallisesta.

Kun nyt vielä olin läpikäynyt helvetin, jossa sisääni työnnetään kameralla varustettu letku, joka aiheutti minulle ainoastaan suurta kipua ja tuskaa, eikä kukaan vieläkään osannut sanoa mitään mistään päätin luovuttaa. Kaikki oli tehty ja halusin vaan syömään, sillä olin todella nälissäni.

Masennuin siitä, että kukaan ei ottanut minua tarpeeksi vakavasti. Ihmisiä lähetetään avaruuteen, mutta minun vatsaani ei osaa parantaa kukaan.

Elelin siis maidotta, vehnättä ja hiivatta kärsien silti ajoittaisesta turpoilusta ja nipistelystä. Itseasiassa tarkennan tässä, että kyse ei ole mistään tavallisesta nipistelystä, vaan tuntuu kuin joku puristaisi suolistoani todella lujaa, eikä päästäisi millään irti. Koin tämän saman tunteen viimeksi keskiviikkona, kun join erehdyksissäni käymistuotetta.

(Kaverit, taidan kirjoittaa pisintä blogitekstiä ikinä, mutta onhan tämä nyt ruodittava, sillä tiedän, että teitä kohtalotovereita on paljon. Jatkuu siis!)

Sain selvimmän avun vatsaongelmiini vasta vuonna 2006, jolloin asuin jo Helsingissä ja kuulin Antioksidanttiklinikasta. Sanon nyt heti, että jos menette tavalliselle lääkärille ja mainitsette Antioksidanttiklinikan, teihin ei suhtauduta välttämättä neutraalisti tai ainakaan klinikkaan ei suhtauduta. Tässä pätkä Antioksidanttiklinikan www-sivuilta:

"Antioksidanttihoito on eräs toiminnallisen lääketieteen osa-alueista. Sillä tarkoitetaan lääkehoitoa sellaisilla vitamiineilla, hivenaineilla, rasvahapoilla, aminohapoilla ja rohdoslääkkeillä, joilla on solujen rakenteita suojaava vaikutus.

Antioksidanttihoitoa käytetään siis yhdessä muiden lääketieteellisten hoitojen kanssa. Kuten lääketieteessä yleensä myös antioksidanttihoito perustuu luotettaviin laboratoriotutkimuksiin joilla selvitetään ravitsemuksen tasapainohäiriöitä."

Miten minä päädyin klinikalle? Käytännössä tapasin kaksi kohtalotoveria, jotka olivat saaneet klinikalta apua samanlaisiin ongelmiin, joista itse kärsin. Toinen heistä on opiskeluystäväni ja toinen on anoppini. Nimenomaan anoppini on syy siihen, että menin klinikalle, sillä häntä klinikka on auttanut suuresti.

Kun tapasin lääkärini Karin Munsterhjelmin ensi kerran tiesin heti, että olen oikeassa paikassa. Hän kuunteli minua tarkasti, luki ruokapäiväkirjaani huolella (muut lääkärit olivat vaan selanneet sen läpi) ja tarttui heti toimeen. Minun piti toimittaa klinikalle ulostenäyte, jonka perusteella tehtiin analyysi ruoansulatukseni toimivuudesta, suomeksi: paskaa purkkiin ja purkki Yhdysvaltoihin tutkittavaksi. Voitte uskoa, että tästä on vitsailtu kaveripiirissä useammin kuin kerran...

Näin siis tein. Minun piti myös oikein lääkärin määräyksestä syödä ennen näytteiden ottamista kaikkia niitä ruoka-aineita, joiden tiesin aiheuttavan itselleni vatsaongelmia. Niinpä söin pizzaa, suklaata, jäätelöä, sipsejä, leipää ja karkkia (ja muistaakseni paljon muitakin kiellettyjä aineita). Olin kuin ilmapallo ja voin huonosti, mutta tein työtä käskettyä ja otin näytteet. Tämä kaikki tapahtui kesäkuussa. Näytteet lähetettiin Yhdysvaltoihin ja tulokset saisin elokuun lopulla. Ennen sitä jouduin kuitenkin kärvistelemään vielä toistamiseen. Minun tuli noudattaa 4 viikkoa seuraavaa ruokavaliota: ei hiivaa, ei viljoja paitsi kauraa, ei mitään lehmänmaitotuotteita, ei sokeria laisinkaan (paitsi hedelmien oma sokeri oli sallittu) ja tätä kuukausi. Olin hajalla, sillä tiesin, että en saisi yhtäkään jäätelöä koko elokuun aikana, prkl. Tuon kuukauden aikana alkoi tuoteselosteiden syynääminen ja silloin aloin tajuta, mitä ruokiimme lisätään. Olin todella hämmästynyt.

Minulle selvisi esimerkiksi se, että suurin osa ruisleivistä sisältää vehnää, jota usein on leivässä jopa enemmän kuin ruista! Ja kun on vehnää on myös hiivaa. Tajusin, että hiivattomia, leiväksi kutsuttuja asioita on onneksi muitakin kuin ainoastaan hiivaton ruisleipä ja aloin jopa pitää riisikakuista... Huomasin, että sokeria on kaikkialla, jopa työpaikkaruokalamme salaattipöyän salaateissa. Salaatit on usein kuorrutettu salaatinkastikkeella, jossa on sokeria ja tämä ällistytti ainakin minua. Soitin päivittäin ruokalaan ja kysyin, mistä aineksista ruoka on tehty ja kokit päivittelivät hankalaa ruokavaliotani. Sain aika paljon sympatiaa osakseni, voin sanoa!

Aloin keksiä korvikkeita perinteisille ruoka-aineille: korvasin levitteet oliivitahnalla ja avocadolla, ja lehmänmaitojuuston erilaisilla vuohenjuustoila, joita on muuten paljon! Tässä kohtaa on pakko kiittää Stockmannin juustotiskiä, joka on taivas meille lehmänmaito-ongelmaisille. Kauramaitoa käytin (ja käytän) ruoanlaitossa lehmänmaidon sijaan ja aloin tehdä herkullisia munakkaita, joita teen vikottain edelleen. Kuukauden ajan noudatin siis melko haastavaa ruokavaliota, joka alussa ärsytti, mutta jonka myötä sain vatsani kuntoon. Tuon kuukauden aikana turpoilu katosi ja olo oli pirteä ja kevyt. Söin paljon kalaa, lihaa, vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä - ja löysin kaupasta sokerittoman suklaan.

Kuka tahansa ravitsemusterapeutti toteaisi, että noudattamani ruokavalio on erinomainen, kunhan pitää huolta D-vitamiinin saannista. Minä saan D-vitamiinia Oatly-kauramaidosta ihan kuin "tavallinen" maidonjuoja saa sen maidosta. Syön sesaminsiemenpatukan päivittäin (sesamissa on enemmän kalsiumia kuin maidossa) ja lääkäri on todennut luitteni olevan vahvat ja kaikkien arvojeni hyvät. En siis kärsinyt silloin enkä kärsi nyt minkäänlaisista puutostiloista.

Tuon kuukauden aikana havaitsin muutoksen myös vartalossani, josta tuli hoikempi ja jäntevämpi, näytin siis myös paremmalta! Syy miksi lääkäri kehotti minua noudattamaan ruokavaliota oli kaksiosainen: ensinnäkin minun piti saada nollattua turpoilu ja jos tämä kuukausi ei olisi auttanut, olisin melko varmasti joutunut hard corempiin tutkimuksiin. Onneksi en joutunut. Syy oli selvästi ruoka-aineissa. Toiseksi uskon, että lääkäri halusi alleviivata minulle, ettei kyse ole rakettitieteestä vaan ruoasta ja siinä hän onnistui.

Kun sain lääkäriltäni ulostenäytteen tulokset selvisi kaksi asiaa:
a) suolistossani oli niin vähän hyvän laatuisia bakteereja, että tulos näytti lähes nollaa
b) suolistossani oli havaittu parasiitti, joka oli häädettävä.

Nimesin parasiitin Joukoksi, sillä sain labrasta kuvan, jossa näkyi epämääräinen pilkku. Se oli Jouko. Joukon häätämisessä oli kuitenkin ongelma, antibiootit. Kun me syömme antibiootteja, saavat ne hyvän työn lisäksi aikaan myös pahaa jälkeä: antibiootit tappavat myös suoliston hyviä bakteereita. Olen kärsinyt lapsuudessani kymmenistä korvatulehduksista ja voitte arvata, onko Noora Vanhaselle syötetty muutama antibioottikuuri? No on, lähemmäs 50 vähintään. Nämä lapsuuden antibioottikuurit ovat siis tehneet tuhojaan suolistossani ja se osittain selittää sen, miksi suolistoni ei ole tai ollut tuolloin balanssissa. Nyt Jouko oli häädettävä nimenomaan antibiooteilla. Lääkäri tosin kertoi, että homman voi tehdä myös niin, että jatkan tätä kuukauden noudattamaani valiota vielä monta kuukautta, mutta en ollut siihen valmis (halusin jäätelöä ja suklaata), joten otin antibiootit ja PALJON maitohappobakteerikapseleita. Sanottakoon Joukosta, että kyseisen parasiitin voi saada Suomessakin, mutta syyksi epäiltiin Venäjän-visiittiäni.

Jouko siis häädettiin ja minä sain lääkäriltä pahan makuista jauhetta, jonka nimeä en muista, mutta söin kiltisti sitä ja lopetin lehmänmaidon ja jatkoin hiivattomuutta ja sen myötä olo on ollut parempi kuin vuosiin. Todettakoon, että en myöskään syö juuri sokeria, mutta en enää myöskään utele ruokalan naisilta onko sitä salaatissa vai ei. Neljänä päivänä viikosta minulla on töissä omat eväät, jotka teen puhtaist raaka-aineista itse kotona, sillä aina syödessäni ruokalassa maha turpoaa ja syyksi en keksi muuta kuin sokerin ja lisäaineet. Lisäaineeton elämäni alkoi tuon erikoisruokavaliokuukauden myötä ja sitä jatkan hautaan saakka. Olo on mainio!

Antioksidanttiklinikka ei siis ole vielä kyennyt sanomaan 100% varmuudella sitä, mikä oireeni aiheuttaa, mutta se sai minut ymmärtämään puhtaan ruoan merkityksen ja lisäksi sain vähitellen suolistoni bakteeritasapainon kuntoon. Siihen on muuten oiva apu esimerkiksi hapankaali, joka valmistetaan maitohappokäymisellä. Se parantaa suoliston bakteeritasapainoa ja nykyään syönkin hapankaalia joka viikko. Suosittelen sitä vatsaongelmaisille lämpimästi.

Itse kävin klinikalla läpi siis ruoansulatusanalyysin. Tästä seuraava askel on ruoka-aine-analyysi, jonka esimerkiksi anoppini on kokenut. Jotta ruoka-aine-analyysi voidaan tehdä on ensin tehtävä ruoansulatusanalyysi, jotta voidaan sulkea pois Joukot ja muut syyt. Seuraavassa tasossa (ruoka-aine-analyysi) kartoitetaan aineet, jotka aiheuttavat nämä selittämättömät allergiset reaktiot. Monille teistä on varmaan tehty terveyskeskuksessa niin kutsuttuja prick-kokeita. Käteen laitetaan pikku tippa eri allergisoivia aineita: koivu, saksanpähkinä, vehnä jne. Tämän jälkeen kunkin tipan sisään painetaan "neulalla" niin, että iho rikkoutuu ja näin saadaan vartissa tietoon aineet, jotka aiheuttavat ärsytyksen. Mutta, mutta... Nämä testit eivät kerro sitä, mihin reagoimme viiveellä. Ja juuri se on seikka, jonka vuoksi anoppini kärsi aivan kamalista oireista, joihin tavallinen länsimainen lääketiede ei vaan osannut vastata. Ruoka-aineet eivät toisinsanoen ehtineet aiheuttaa hänelle reaktioita prick-testeissä, mutta viiveellä kylläkin. Uskon, että jos raaskisin mennä samaan kokeeseen (se on todella kallista) saisin minäkin varmasti tarkasti tietooni sen, mille olen yhä yliherkkä, mutta toisaalta koen, että vatsaongelmani ovat suhteellisen hallinnassa. Sitäpaitsi jos kyse on lisäaineista, en saa siihen vastausta edes Antioksidanttiklinikalta.

On kummallista, että Suomessa ei tutkita viiveellä ilmaantuvia allergisia reaktioita. Se olisi jotenkin reilua meille tuhansille ihmisille, jotka kärsimme vatsaoireista päivittäin. Nyt tilanne on se, että se joka apua haluaa, joutuu maksamaan itsensä kipeäksi. Oma laskuni oli muistaakseni 500 euron paikkeilla. Tosin KELA korvaa siitä aika ison osan.

Olen vielä klinikan jälkeen saanut prick-kokeissa selville, että olen lievästi allerginen maapähkinöille, joit muun muassa Tampereen aikoina söin paljon. Nyttemmin napsin maapähkinöiden sijaan suolattuja manteleita ja toisinaan pistaaseja, jotka ovat suurinta herkkuani! Eksäni muuten vitsaili aina "syönpäs yhden pistaasin" viitaten siihen, kuinka mahdotonta on pitää näppinsä erossa niistä sen jälkeen kun on maistanut yhdenkin. Olen samaa mieltä.

Hmm. Olikohan vatsa-postaukseni tosiaan jo tässä? Sanottakoon vielä, että jos itse kärsit selittämättömistä vatsavaivoista, niin kannattaa tutkitutta myös kolibakteeri. On sanomattakin selvää, että itselläni ei ollut sitä, koska minulta jos joltain on tutkittu KAIKKI mitä ihmisen suolistosta vaan voi. Trust me.

Tärkeintä on olla sinnikäs ja vakuuttaa lääkärille parhaansa mukaan, että ongelma on kiusallinen ja otettava vakavasti. Voi vaikka tehdä vaikka kuten minä, joka otin turvonneesta vatsastani foton. Otin kuvan illalla ja toisen seuraavana aamuna, kun maha oli taas litteän normaali ja näyttäessäni kuvat Karinille, tajusi hän oitis, että kaikki ei ole kunnossa. Vatsaongelmani "huipentuivat" työskennellessäni Kuningaskuluttajassa. Jouduin kesken nauhoitusten, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion ollessa haastattelussani juoksemaan kameran käydessä vessaan, kun maha oli niin sekaisin. Voitte arvata että hävettikö? Silloin päätin, että en anna vatsani pilata enää päivääkään elämästäni ja sillä tiellä ollaan.

Itselläni vatsaprosessi on vienyt kuusi vuotta ja vieläkään maha ei ole täysin ok, mutta parempi. Olen oppinut paljon ruoastamme ja lisäaineista ja suuri missioni on kertoa siitä muille. Siksi aloitin Kemikaalicocktailin ja olen tosi iloinen, että moni on löytänyt tämän pienen foorumini.

Haluan muistuttaa, että en ole lääkäri tai ravitsemusterapeutti, mutta olen todellakin käytännön koekaniini ja omakohtaisista kokemuksistani saattaa olla apua teille muillekin. Tärkeintä on aina mennä lääkäriin, jos huomaa itsessään oireita. Ja kannattaa muistaa, että kun syö monipuolisesti ja liikkuu tarpeeksi, sairastaa meko varmasti vähemmän ja tarvitsee myös vähemmän antibiootteja, jotka tekevät suolistossa isoa tuhoa.

65 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Ja kiitoksia mielenkiintoisesta blogista. Olen myös huomannut, että voin paremmin kun syön paljon kasviksia, ruisleipää ja vaaleaa lihaa. Maitotuotteista käytän lähinnä luonnonjogurttia. Mutta on vaan niin älyttömän vaikeaa vastustaa pullia ja muita herkkuja. Tosin niitäkin voi sallia itselleen joskus. Olen blogiasi lukiessa miettinyt, miten toimit esim. kahvilassa? Jätätkö leivät tai leivonnaiset syömättä ja tyydyt kahviin tai teehen?

-S

Lita kirjoitti...

Kiitoksia Nooralle tästä mahapostauksesta. Kärsin itsekin turpoamisesta ja ilmavaivoista, ja sinun kokemuksesi inspiroivat minua selvittämään miksi - koska turpoamisesta näyttää olevan jopa mahdollista päästä eroon! Tällä hetkellä olen turhautunut, koska maha on ollut pysyvästi turvonnut jo parin viikon ajan, eikä littanoidu edes yön aikana. Mutta itselläni kyllä myös henkinen tila vaikuttaa mahan toimintaan, joten toivon, että pysyvä turvotus häviää, ja voin alkaa testailemaan, josko minunkin mahani saataisiin kuntoon ruokavaliolla.

Tekevätkö noita loistestejä myös normaalit terveyskeskukset? Mikäli suolistossa joku loinen asuu ja aiheuttaa näitä oireita, niin sehän olisi ensiarvoisen tärkeää tietää.

Trump kirjoitti...

Olipa mielenkiintoinen postaus. Olen viimeaikoina tullut yhä tietoisemmaksi ruuan osuudesta elämässäni/mme. Tässä Kemikaalicocktaililla on suurehko osuus. Kiitoksia siis myös täältäkin erinomaisesta blogista.

Asiaan liittyen, en itse kärsi vatsavaivoista tahi ruuansulatusongelmista, tai ainakaan en ole moisista tietoinen. Olen kuitenkin pyrkinyt välttämään tyhjiä hiilareita, maitotuotteita jossain määrin jne. yms. mitä tässäkin postauksessa on kuvattu. Ihan vain terveellisyyden kannalta. En mitään radikaaleja muutoksia ole havainnut, mutta ainakin väsyttää ruuan jälkeen vähemmän ,kuin ennen.

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Kiitos kiitoksista :) Kahvilassa toimiminen onkin kiintoisaa, en nimittäin käy niissä usein, juuri ehkä siksi, etten voi syödä mitään. Mutta jos siis näen ystäväni kahvilla, otan aina teetä (usein saa jopa vihreää) ja sitten kaivan laukustani oman kahvipullani, eli sesam-patukan ja omenan. Joskus otan palan kakkua, mutten koskaan mitään, minkä valmistamiseen on käytetty hiivaa.

Lita:Voi ei, symppaan sua! Kaksi viikkoa on tosi rankka. Loistestejä tekevät varmasti terveyskeskuksetkin, mutta en tiedä oliko om parasiittini ihan "perusloinen" luulisin niin. En kyllä valitettavasti osaa varmaksi sanoa, sun pitänee selvittää. Toivottavasti saat apua!

Trump:Tosi kiva kuulla!Ihana huimaa, että blogista on ollut apua ja ajatustenherättäjäksi. Ja totta on se, että olo on virkeämpi, kun syö terveellisemmin. Yksinkertaista :)

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut blogiasi suurella mielenkiinnolla. E-koodeista mieleen tuli toinen kiinnostava aihe, nimittäin e-pillerit. Niitähän tyrkytetään naisille ja jopa nuorille tytöille, joilla ei edes ole ehkäisyn tarvetta, ihmelääkkeenä kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Myönnän, että e-pillereillä on paljon hyödyllisiä vaikutuksia, jotka omalla kohdallanikin huomasin, mutta niin on haittavaikutuksiakin - ja niistä yleensä vaietaan tai väitetään, että ne ovat käyttäjien kuvittelua. Kuitenkin pillerien toiminta - vaikka ne olisivat kuinka vähähormonisia ja edistyksellisiä hyvänsä - perustuu siihen, että ne blokkaavat naisen oman hormonitoiminnan; on siis aivan maalaisjärjelläkin ymmärrettävää, etteivät erinäiset haittavaikutukset ole ollenkaan mahdottomia, kun naisen hormonitoimintaan puututaan niin rajulla tavalla. Omalla kohdallani haittavaikutukset vaihtelivat vaarattomista mutta harmillisista (limakalvot kuivat kuin hiekkapaperi, seksihalut nollassa - eli ehkäisy ainakin toimii) suoraan sanottuna pelottaviin (verenpaine katossa, pulssi korkealla, jaloissa puutumista ja pistelyä). Siitä huolimatta terveydenhuollon henkilöstö on edelleen innolla tuputtamassa minulle hormoneita. Mitä ilmeisimmin pillerien sisältämät hormonit ovat haitaksi paitsi monille käyttäjilleen myös ympäristölle. Oletko koskaan pohtinut tätä aihetta tai aikonut jopa blogata siitä? :)
-Venla

Anonyymi kirjoitti...

Heippa!
Haluan kiittää sinua tästä blogista! Löysin blogisi vasta muutama kuukausi takaperin, mutta tämä on avannut silmät jo monessa kohtaa.
Teet arvokasta "työtä" kun bloggaat. Kiitos ja kumarrus!
Tämä vatsavaivoja käsittelevä teksti on erityisen mielenkiintoinen, itselläni on nimittäin sama ongelma, mutta pienenmmässä mittakaavassa. Joitakin muutoksia olen jo tehnyt, tekstisi inspiroi tekemään niitä lisää. Ja olo on kohentunut!
T. Mia

Anonyymi kirjoitti...

Noora hyvä, olisikohan Jouko ollut mahdollisesti ollut Giardia-loinen, joka on hyvin tavallinen Suomessakin ja josta löytyy lisätietoa googlaamalla? Meinaan vaan, että varmasti loisen nimi sulle mainittiin ja ehkä olisi hyvä nimetä se, jottei tulisi lukijoille turhia väärinkäsityksiä sekä pelkoja. Parasiitteja kuitenkaan meillä suomalaisilla ei juurikaan ole, jos nyt ei erityisemmin matkaile jne. ja tämä giardia on yksi niistä, jota tosiaankin voi olla (aiheuttamatta sen kummempia vaivojakaan by the way).
Anonyymi kommentoija kommentoi myös omasta mielestäni hyvinhyvin tärkeää aihetta, josta pitäisi todelllakin pitää suurempaa meteliä-nimittäin e-pillerit. Ne kun vaikuttavat epäsuotuisasti asioihin, joita tavikset ei tule ajatelleeksi, parinvalinnasta lähtien. Tutustukaa vain ihmisekologian tuoreimpiin julkaisuihin niin tiedätte!

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Ei ollut. Nimi on kotona raportissa, jonka sain lääkäriltä. Tarkistan ja kirjoitan sen juttuun heti kun löydän paperin!

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Vielä e-pillereistä: jep juttua pitäisi tehdä, mutta se vaatii aikaa, jota juuri nyt ei ole käsillä. Mutta tärkeä aihe, josta postaan heti kun voin!

Noora kirjoitti...

Venla:E-pillerit ovat erittäin hyvä aihe, ja kuten yllä mainitsin, palaan tähä nkun on aikaa. Itse lopetin ne reilu vuosi sitten juuri siksi, että luin liian monta artikkelia niiden mahdollisista sivuvaikutuksista...

Mia:Mahtavaa, että olosi on kohentunut! Ja kiitos kehuista, lämmittää sydäntä etenkin, kun on juuri kuullut kollegalta palautetta, että Kemikaalicocktail on hömppää.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos blogista, olen sitä mielenkiinnolla seurannut.
Tämänpäiväinen postaus oli kuin omasta elämästäni sillä erolla etten ole käynyt antioksidanttiklinikalla.
Oman vatsani olen saanut kuntoon jättämällä sokerin, viljat ja tärkkelyksen (huonot hiilarit) pois ruokavaliosta. Avun sain lukemalla Paula Heinosen ja Varpu Tavin kirjoja ja niitä soveltamalla.
T:Tulppaani

Anonyymi kirjoitti...

Itse tajusin lomilta palattuani, että mahani on töissä jatkuvasti turvoksissa. En ole aiemmin tajunnut että se ei ole normaalia, mutta ilmeisesti lomalla mahani oli paremmassa kunnossa. Lopetin joitain vuosia sitten homogenoidun maidon juonnin (eli käytän lähinnä luomumaitotuotteita), mikä lievensi vatsaoireita niin paljon että tajusin tosiaan vasta nyt edelleen kärsiväni niistä vaikka en olisi nauttinut homogenoituja maitotuotteita. Kiitos paljon tästä postauksesta! Pitänee pitää kokeilujakso ilman mainitsemiasia sokeria, viljaa, hiivaa, jne... tai ainakin minimoiden niiden käyttö ja katsoa katoavatko vaivat.

Jos et ole kokeillut niin suosittelen kokeilemaan luomumaitoa, pystyisitkö sitä juomaan. Lääkärit tuntevat tätä(kin) vaivaa aika huonosti, nykyään monet ovat kuulleet sen aiheuttavan joillekin vatsaoireita, mutta syytä siihen ei heillä tunnu olevan.

Manna kirjoitti...

Noora,

Mulla tuli melkein kyyneleet silmään tekstistäsi. Vatsaongelmasi ovat lähes identtisiä omieni kanssa. Olen turhautunut lääkäreihin niin monta kertaa, etten ole enää vuosiin heihin turvautunut. Oireeni johtuivat muka stressistä jne. Eräs ravintoterapeutti kielsi minulta sushin, vaikka kokemukseni juuri siitä oli todella hyvä (tiettynä syksynä tuntui, että se oli ainoa asia, josta ei tullut vatsakipuja). Samainen henkilö ehdotti vakavissaan, että kuuntelisin valaiden "laulua", jotta vatsani voisi paremmin.

Olen haikaillut antioksidanttiklinikalle, mutta hinta on aika suolainen. Toisaalta, nämä vatsavaivat, jotka haittaavat arkeani, tulisi saada kuriin.

Sain myös paljon apua ns. hiivadietiistä (josta luin suomalaisesta 80-luvulla kirjoitetusta kirjasta, en muista tekijää). Söin siis vihanneksia, lihaa, kalaa, kanaa yms, mutta ei viljoja, sokeria (ei edes hedelmiä, vain marjoja), lisäaineita... Vatsani voi sen aikana todella hyvin, mutta sen noudattaminen vaatii hirveästi suunnittelua, joten luovutin.

Kiitos blogistasi, se kannustaa taistelemaan vatsavaivoja vastaan!

mari kirjoitti...

Olet Noora mun idoli. Luin joka sanan mukana nyökytellen.

Omat vatsavaivani alkoivat noin 18-vuotiaana ja pahenivat, kun muutin pois kotoa ns. terveellisen kotiruoan piiristä. Tosin enää en kutsuisi sitäkään ruokaa terveelliseksi (liikaa kovia rasvoja ja liian vähän kasvissyöjälle todella tarpeellisia kasvisproteiineja), mutta oli se kuitenkin parempaa, kuin eines-roska, mitä ryhdyin omillani asuessani puputtamaan. Olen vieläpä just niitä, jotka luulevat turvotusta normaaliksi ja kestikin neljä vuotta tajuta, missä mennään. Alku parempaan elämään alkoi oikeastaan vasta vuosi sitten, kun innostuin valmistamaan ruokaa itse ja jätin einesruoan. Kuukauden jälkeen sain ostaa kokoa pienemmät housut, vaikka elopaino oli pysynyt täsmälleen samana!

Nykyään vältän valmisruokia suuren transrasvakammoni takia ja hiiva on ehdoton ei ei EI (syön tosin niitä hiivallisia ruisleipiä, mutta vaaleaan, hiivaan leivottuun leipään en koske! Kun tekee vaaleaa tuoretta leipää mieli, sellaista on helppo valmistaa teeleipätyyppisesti leivinjauheellakin). Vehnääkin syön varmasti keskivertoa vähemmän juurikin valmisruoka- ja hiivanihkeilyn takia. Sokerin en sen sijaan ole juuri huomannut vaikuttavan mihinkään, tai sitten olen vain antanut varsinaisena sokeritoukkana uskotella itselleni niin ;)

Suurin ongelmani ovat tällä hetkellä ehkä juominkipuolessa. Olen auttamattomassa kevytkolakoulussa (= iltaisin järkyttävä pöhö ja pieretys) ja se kuuluisin käymistuotekkin maistuu vähän liikaakin, jos sen nauttimiseen vain löytyy tilaisuus. Kuitenkin näiden viimeaikaisten juominkikirjoituksiesi jälkeen olen täysin vakuuttunut, että yritän eroon etenkin kokiksesta! Pakko!

saria kirjoitti...

Voisikohan mullakin olla kyse tasta vaikka maha ei reagoikaan muuten kuin turpoamalla (siis siis kipuile mitenkaan)? Usein illalla mietin etta maha nayttaa ihan kvasiorkortaudin uhrin mahalta vaikka aamulla olikin normaalia. Tama selittaisi myos miksi samankokoiset kaverit eivat pullahda samalla tavalla syotyaan saman maaran ruokaa kuin mina. Taytynee paneutua tahan tarkemmin, kiitos siis alkusysayksesta.

Ylapuolen marille muuten kannustukseksi etta makin join ehka litkan laittikokista paivassa viela viime syksyna, ja selitin itselleni etta tassa on kyse riippuvuudesta, ei tata mitenkaan voi seinaan lopettaa. Uutenavuotena tein sitten positiivisen raskaustestin ja sen jalkeen olen juonut ehka yhteensa litran kokista, eli aika hyva parannus vaikka itse sanonkin! Samaisesta syysta sita vatsan turpoamista on muuten vaikea enaa havaita, mutta eikohan se ole sailynyt ennallaan :)

Mirka kirjoitti...

Kiitos hyvästä postauksesta! Tuossa oli itselleni paljon tuttuja asioita, mutta onneksi nykyään tilanne on jo paljon parempi. Omakin tarinani on melkein yhtä pitkä kuin sinun, joten eipä tässä siitä sen enempää.

Innoitit kuitenkin taas miettimään entista enemmän, mitä suuhuni ja vatsaani laitan, vaikka vointi on jo ihan erilainen kuin joskus. :)

Aurinkoista kesän jatkoa!

Noora kirjoitti...

Tulppaani:Oikeaa opusta olet lukenut, Paula tietää mistä kirjoittaa! Hyvä, että oireet ovat helpottaneet.

Anonyymi:Olen kokeillut luomumaitoa, mutta mulle se ei sovellu. Luomujugurttia söisin myös mieluusti jos vaan voisin, mutta en valitettavasti voi :(

Manna:Voi ei, mullekin tulee melkein tippa silmään kun kirjoitat noin...Mutta taistele sisko! Puhdasta ruokaa vaan jos siihen on mahdollisuus ja tiukka itsekuri. Se palkitsee lopulta!

Mari:Jep koita eroon Colasta, se olisi hyvä juttu, mutta muista, ettei mistään tarvii luopua kokonaan, vähennät vaan, ainakin aluksi. Ihanaa olla sun idoli :D

Saria:Raskaus onkin hyvä keino lopettaa melkein mikä tahansa, jonka kokee itselle haitalliseksi. Hassua tosin ettei itsellä ole niin väliä, mutta lapsella on. Onneksi sentään niin!

Mirka:Aurinkoa sullekin (vaikka just nyt täällä Alppilassa sataa)! Kesäukkonen on oikeastaan aika ihana!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kivasta jutusta! Itse olen pitkään paininut mystisten maito-ongelmien kanssa: Lontoossa ja Sveitsissä pystyn käyttämään kaikkea sikäläistä maitoa, Suomessa ja Japanissa ei puhettakaan. Esimerkiksi Ingmannin jäätelöpallo aiheuttaa useamman tunnin tuskaisen vaikerruksen, Sveitsissä taas sikäläistä artesaanijäätelöä söin litratolkulla tyytyväisenä. Puolittain olenkin miettinyt ttä pitäisikö muuttaa sinne! :D. Pystyn testaamaan asian ihan pelkällä maidolla ja niimpä nykyään Suomessa vältän kaikkea missä on maitoproteiinia, herajauhetta, maitojauhetta jne kotimaisen jugurtin yms lisäksi. Ehrmannin maitorahkaa taas syön surutta. Ja olo on Paljon parempi.

Minna kirjoitti...

Jep jep, täällä myös kärsitään turvotuksista ja to-del-la tukaloista oloista.

Kun löysin Kemikaalicocktailin, ja sen innoittamana viime keväänä minimoin vaalean viljan ja hiivan ruoastani oireet on helpottanut huomattavasti. Kesällä ei oikeestaan oo ollu turvonnutta vatsaa juuri olenkaan!

Kiitos Noora huippublogista!

Anonyymi kirjoitti...

Heip!

Minäkin innostun nyt kehumaan blogia näiden kaikkien sulosanojen jatkeeksi. Olen kesän ajan lukenut blogiasi, ja se on mm. saanut minut tekemään ohjeellasi loistomysliä, innostanut syömään kaurapuuroa hedelmien ja marjojen kera sekä ostamaan ruisleipää, joka on oikeasti ruista.

Myös tämä postauksen luin mielenkiinnolla, vaikka ihan noin kamalista vatsavaivoista en onneksi ole joutunut kärsimään. Laktoosia ei masu kestä ja varmaan yliherkkyyttä on muillekin jutuille.
Niin ja e-pillereistä on muuten täälläkin kamalia kokemuksia, ja monilta muiltakin kuultu. Ei enää niitä myrkkyjä mulle!

Se täytyy myöntää, että vähän aikaa sitten kirjoittamastasi lihansyönti -postauksesta tuli ihan järjettömän paha mieli :(. Kirjoitus oli hyvä, mutta pahoittelinkin omaa saamattomuuttani, ja sitä ettei opiskelijana ole varaa ostaa luomua eikä juuri muuta kalaa kuin sitä parjattua tonnikalaa tai pakasteseitä.

Mutta jatkossakin odotan innolla postauksiasi, ja luulenpa että saan vinkkiesi avulla koottua ruokakoriani sekä terveellisempään että ekologisempaan suuntaan:). Blogistasi on taatusti monille iloa ja hyötyä! Kiitos Noora!
-Maija

.Lita kirjoitti...

Viimeisin anonyymi, luin netistä, että Keski-Euroopassa lehmät tuottavat eriproteiinista maitoa kuin pohjoismaissa. Proteiinien nimet olivat A1 ja A2, näitä kun laittaa Googleen, niin saa lisätietoa. Keski-Euroopan lehmien maito kuulemma imeytyy paljon paremmin kuin pohjoismaalaisten lehmien, valitettavasti :/ Olisikohan tähän ratkaisu ostaa esim. Ehrmann-rahkaa tai Lidlin tuotteita? (vaikka en Lidliä muuten kannatakaan)

Saturnina kirjoitti...

Itsellänikin joskus on vatsavaivoja, ties minkälaisia, enkä ole vielä täysin selvittänyt, mihin ne liittyvät. Kokeilin hetken aikaa elävää ravintoa, ja se tuntui toimivan, oli kevyt ja hyvä olo, mutta yksistään se soveltuu vain paastoksi. Nyt olen lueskellut Weston A. Pricen kirjaa "Nutrition and Physical Degeneration", joka on erittäin mielenkiintoista luettavaa, suosittelen! Vaikka vähän vanhentunutta tyyliä onkin (alunperin vuodelta 1939), niin on ällistyttävää, mitä hän jo silloin totesi länsimaisesta ravinnosta. Prosessoidut ruoat, valkoinen sokeri ja valkoiset jauhot johtavat ensinnäkin hampaiden reikiintymiseen ja huonoon vastustuskykyyn, ja aiheuttavat näitä ruokia syövien jälkikasvulle mm. huonosti muodostuneita leukaluita, jonka takia hampaat eivät mahdu kasvamaan nätisti vaan sojottavat siellä täällä. Itsellenikin on oikomishoitoa tehty, ja muistan ikuisesti sen ensimmäisen tuskaisen yön kun rautoja piti pitää. Rei'iltä olen aika hyvin välttynyt viime vuosiin asti, mutta nyt en kyllä aio vielä antaa periksi, vaan koitan ruokavalion muutoksella hoitaa senkin.

Olen viimeaikoina lukenut myös jonkin verran maidosta, ja mietin, että jos sinulla ei ole todettu laktoosi-intoleranssia eikä maitoproteiiniallergiaa, vaikka on testattukin, niin olisikohan kyse maidon pastöroinnista. Se näemmä muuttaa maidon koostumusta ja ravintoarvoja aika radikaalisti (Tästäkin on muuten kirjoitettu jo vuonna 38: http://www.realmilk.com/rawvpasteur.html). Voi olla tietysti kyse myös tuosta .litan mainitsemasta proteiinien erosta. Itse olen luullut, että juuri laktoosi aiheuttaa minulle ongelmia, ja sen takia vaihdoin maitotuotteet laktoosittomiksi tai hylaksi, mutta itseasiassa silti juuri vastoittain sain oireita sulatejuustosta, eikä hyla-jäätelöt tai kermaviilitkään aina suju. Luomujogurtti on tähän mennessä toiminut kohtuumäärissä. Kovasti tahtoisin kokeilla muitakin pastöroimattomia maitotuotteita kuin ne pari juustoa mitä olen löytänyt, mutta se vaatisi näemmä auton ja matkan maitotilalle.

Joku kommentoi e-pillereitä, ja todellakin, on mielestäni huolestuttavaa miten kevyesti niihin suhtaudutaan. Itse olen syönyt vain kahta lajia, yhdistelmäpilleriä, joka aiheutti pahasti masennusta, olin lopulta kolme viikkoa ihan voimaton, ja sitten yhden viikon pirteämpi, ja minipilleriä, joka myöskin lopulta (alle puolessa vuodessa) sai minut saamattomaksi, masentuneeksi ja itkemään jokaisesta pienestä asiasta, ja teinivuosien akne teki myös paluun. Ovelaa on ollut, että haittavaikutukset ovat lisääntyneet vasta vähitellen pillerien syönnin aikana, aluksi en mitään haittavaikutuksia kummassakaan huomannut. Jostain löysin jonkin randomin artikkelin, jossa oli tutkittu tuon minipillerin hormonin metabolisoitumista, ja näemmä siitä osa pysyikin kehossa pidempään kuin sen vuorokauden, että ehkä se on syynä tuolle kumulatiiviselle efektille, en tiedä. Valitettavasti en laittanut muistiin mikä artikkeli se oli, enkä enää sitä löydä mistään =/

minna kirjoitti...

Juu e-pillereistä vielä, mullakin ne aiheuttivat aivan järkkyjä sivuoireita, mm. haluttomuutta ja viimeisimmät lihasjäykkyyttä ja järjetöntä päänsärkyä.

Lisäksi kun kelaa sitä hormonimäärää minkä naiset valuttaa viemäreihin e-pillereriden takia, niin kiitos ei pillereitä tänne enää ikinä!

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Joo eikö ole kummallista! Kyse on oltava maidon käsittelystä jotenkin. Tätä asiaa pitäisi kyllä tutkia tarkemmin. Itselleni Ingmann on ihan viho viimeistä, vatsa ei kestä ollenkaan.

Minna:Hienoa, että oireet ovat helpottaneet, se vaikuttaa elämänlaatuun tosi paljon.

Maija:Kiitos viestistäsi, kiva kuulla että Cocktail innostaa. Olen tosi iloinen siitä!

.Lita:Onpas kiinnostavaa, siis tuo A1 ja A2. Kiitos infosta, alan googlettaa!

Saturnina:Kiitos kirjasuosituksesta, laitan muistiin. Ja joo, minäkin tiedän nuo rautojen tuskat, mulla on yhä raudat tai siis tukikisko sekä ylä- että alahampaiden takana.

Minna:Jep, e-pillerit on kyllä vaikea juttu. Itsekin kärsin ihmeellisistä itkukohtauksista kun aikanaan sain ekat, Harmonetit. Kun vaihdoin Cilesté-merkkisiin, katosivat itkukohtaukset ja niitä popsinkin sitten melkein 10 vuotta. Ahdistava ajatus.

annepa kirjoitti...

Hei Noora

Olen jo jonkin aikaa seurannut blogiasi ja kirjoittelet ihan hyviä ajatuksia, mutta nyt on kyllä pakko nillittää. Kirjoittelussasi on epäloogisuuksia, jotka vievät uskottavuuden koko blogilta. Tässä yksi esimerkki:

Tässä postauksessa kirjoitat että koit vatsakipuja viimeksi viime keskiviikkona kuin joit erehdyksissäsi käymistuotetta. Lopussa kuitenkin kerrot suosivasi kuivia valkoviinejä. Tässä on nyt pienoinen ristiriita...

Toinen hyvä esimerkki on lausahdus "Olen siis luomukosmetiikkajunkie! Kemikaalit - not for me." Käsittääkseni luomu ei tarkoita kemikaalittomuutta. Jos nyt oikein harrastetaan seksiä pilkun kanssa, niin me ihmiset koostumme - arvaa mistä! Kemikaaleista! Pitäisikö minun siis marssia jorpakkoon? Enpä usko.

Mustavalkoinen ajattelu on yleensä aika tylsää ja sitä tässä blogissa tuntuu riittävän. Eivät kaikki keinotekoiset kemikaalit ole pahasta ja osa luonnollisista kemikaaleista taas on. Mikä voisi olla luonnollisempaa kuin alkuaine? Eipä kai mikään, mutta en silti haluaa radonia talooni. Sen sijaan keinotekoisesti pelkistetty ksyloosi on ihan ok, jopa suussani. Ksylitolia ei kai voida pitää ihan luonnontuotteena kun ksylaanin ja ksylitolin välissä on tuo keinotekoinen prosessi.

Yksi asia mitä kaipaan, on kunnolla avattu E-lista. En ole sellaista mistään löytänyt, joten jos tiedät mistä sellainen löytyisi, voisitko kertoa. E-koodiavaimet ovat liian suppeita. Haluaisin sellaisen avaimen, josta selviää luonnolliset lisäaineet jotka eivät ole myrkyllisiä (esim E296 - omenahappo - ja E330 - sitruunahappo), vaaralliset tai muuten epäilyttävät luonnolliset lisäaineet (E338 - fosforihappo, E621 - mononatriumglutamaatti), vaarattomat teolliset lisäaineet (E967 - ksylitoli) ja vaaralliset tai epäilyttävät teolliset lisäaineet (E951 - aspartaami). Kaipaan siis sellaista listaa jossa on selitykset E-aineille, pelkkä nimi (esim. bentsoehappo) ei riitä, vaan nimen lisäksi selitystä (bentsoehappoa löytyy luontaisesti marjoista, esimerkiksi puolukasta, se on luontainen säilöntäaine). Ja kyllä, E621:stä eli natriumglutamaattia löytyy luontaisesti esim maidosta.

Hyviä vinkkejä olen blogistasi saanut, kiitos siitä. Vähän harmaata sekaan niin tulee vielä parempi :)

Terkuin annepa

Noora kirjoitti...

Annepa:Voi olla, että kyseessä on epäloogisuuksia, mutta fakta on, että kun juon mitä tahansa alkoholia paitsi kuivaa ja mahdollisimman vähäsokerista valkoviiniä tai kirkasta viinaa, vatsa turpoaa. Fakta.

En todellakaan tarkoita, että kaikki kemikaalit ovat paha juttu, ne voivat olla myös todella tärkeitä! Luomu tarkoittaa luonnonmukaista ja siten myös keinotekoisista aineista vapaata tuotetta. Ei ole syytä marssia jorpakkoon munkaan mielestä.

Henkilökohtaisesti voin sanoa, että minua ei kiinnosta E-koodilista, jossa on turvallisia aineita: niistä minun ei tarvitse tietää, koska niitä ei tarvitse vältellä! Mutta kyllä, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kunnollinen E-koodiavain olisi ihan kiva juttu, jos joku ystävällisesti voisi sellaisen tehdä...

Puhun kemikaaleista aika kansanomaisesti, samoin, kuin ihmiset kaupassa ja puheissa keskenään. Se on oikomista, tiedän, mutta pyrin aina selittämään itseni tarkasti kirjoittaessani. Kaikki kemikaalit eivät ole pahasta, mutta on monia, joista on hyvä tietää. On paljon helpompaa nimetä blogi Kemikaalicocktailiksi, kuin "Kemikaalit on ihan hyviä juttuja toisinaan ja välillä taas huonoja juttuja, joista saattaa olla vaaraa." Kun tärkein pointtini on se, että suositaan puhtaita raaka-aineita ja mielellään vielä luonnonmukaisia sellaisia veikkaan, että pointtini tulee melko selväksi.

Hmm. Ehkä tämä on hivenen epäselvää, mutta parempaan en nyt sunnuntaina "vapaapäivänä" pysty. Lähden salille. Kiitos kommentistasi!

Anonyymi kirjoitti...

Postauksesi vatsavaivoista ei olisi voinut sattua parempaan ajankohtaan. Tulin juuri kolmen viikon lomamatkalta, jonka aikana vatsani alkoi voida uskomattoman hyvin. Käytän normaalisti runsaasti maitotuotteitta, mutta tämän kolmen viikon aikana vain silloin tällöin luonnonjogurttia ja salaattijuustoja.

Aijon tästä lähtien vähentää maitotuotteiden käyttöä ja haluaisinkin tiedustella sinulta, miten huolehdit riittävästä kalsiumin saannista. Sanoit syöväsi sesampatukoita, mutta mitä muuta? Saattaisiko olla niin että jogurtti sopisi vatsalle maitoa paremmin vai onko niissä sinänsä juurikaan eroja?

Kiitokset ajatuksia herättävästä ja mielenkiintoisesta blogista! Kaikki suosimasi aihepiirit kiinnostavat minua kovasti.

P.S. Olisi kiva saada joku ruokaohje soijarouheelle.

-LL

Noora kirjoitti...

LL:En harrasta juurikaan soijarouhetta (vaikka pitäisi), joten omia reseptejä ei ole, mutta ystäväni on huippu rouheen kanssa, yydän häneltä ja laitan tänne!

Itse hoidan kalsiumin niin, että syön joka aamu D-vitamiinia+kalsiumtabletin(Kalsipos D-mite), lisäksi käytän maidon sijaan kauramaitoa, johon on lisätty kalsiumia. Sesamipatukan syön monesti viikossa ja lisäksi syön sesaminsiemenrouhetta päivittäin myslin seassa. Niillä pääsee alkuun. Syön myös soijaa monesti viikossa.

Soijatuotteet, palkokasvit,vihreät lehtivihannekset, pähkinät, kaalit ja tahini ovat hyviä kalsiumin lähteitä.

En tiedä jogurtin vatsalle sopivuudesta maitoon verrattuna, itselläni tosin se tuntuisi olevan niin, mutta en osaa sanoa varmasti.

Saturnina kirjoitti...

Minä käytän soijarouhetta samaan tapaan kuin jauhelihaa, yleensä korvaan jauhelihan sillä kun ei ole saatavilla/ei ole varaa. Tärkeintä on, että on hyvää rouhetta. Itse tykkään Risetistä, se joku SoyApetit on mielestäni ihan hirveää, sellainen kitkerä maku paistaa aina läpi vaikka miten maustaa. Tuo Risetin rouhe on sopivan neutraalia. Viime aikoina olen kuitenkin vähentänyt soijan käyttöä tuntuvasti, kun joka paikassa tunnutaan siitä varoittelevan, varsinkin tuollaisista moderneista prosessoiduista versioista.

Saturnina kirjoitti...

Aa, ja tuosta jogurtista, minustakin maustamaton ja makeuttamaton jogurtti käy paremmin vatsalle kuin ihan maito, tai vaikka jäätelö. Mutta sokeroitua jogurttia en kestä paljon syödä.

Noora kirjoitti...

Saturnina:Tuo tuntuu olevan kaveripiirissänikin vallitseva juttu.

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Osuin blogiisi sattumalta googlaamalla - kirjoitat täyttä asiaa!

Itsekin olen kiertänyt lääkäristä toiseen "selittämättömien" vatsavaivojeni takia ja saanut jos jonkinlaista ohjetta ja diagnoosia jne. jne. Mutta lyhyesti: oletko kuullut MSAS-bioresonanssitutkimuksesta? Siinä löytyy vaikka mitä parasiiteista raskametalleihin, sillä eri kokoisia Joukojakin on suomalaisilla pilvin pimein, sanotaan lääkärissä mitä tahansa. Ne kaikki yhdessä pullamössöruuan ja lisäaineiden yms. kanssa saavatkin aikamoisen sopan aikaan.

Jatka blogia samaan malliin!

- Päivi

Noora kirjoitti...

Päivi:En ole kuullutkaan! Missä tuota tutkimusta tehdään? Kiinnostava juttu, pitää ottaa selvää. Hienoa että muuten löysit tänne, tervetuloa seuraan :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

olipa ihanaa (taas) huomata, ettei itse ole ainoa, joka kärsii "selittämättömistä" vatsavaivoista. Sen unohtaa, kun on ystäväpiirissään ainoa, jonka vatsa oireilee kaiken syömisen jälkeen.

Lääkäri sanoi minulle aikoinaan, että ns. ärtynyt suoli on vaaraton vaikkakin ehkä kiusallinen vaiva. Itse en sanoisi, että vaiva on vaaraton; olen viettänyt lähes kaksi vuotta elämästäni masentuneena omaan huoneeseeni lähes lukkiutuneena, koska en kipeine mahoineni yksinkertaisesti kyennyt elämään tavallista elämää vatsavaivojen puhjettua. Lukio venyi neljään vuoteen vatsavaivojen takia ja itseluottamus oli nollassa. Vatsavaivojeni huippu on yö Marian päivystyksessä suoleen lukkiutuneen ilman takia. Kivut olivat sietämättömät enkä kyennyt tekemään muuta kuin itkemään ja makaamaan kaksin kerroin vain ja ainoastaan sen takia etten uuden poikaystäväni yöpyessä luonani kehdannut piereskellä mahakipua ulos.

Minulle on tehty kaksi paksusuolen tähystystä, kaksi gastroskopiaa ja vatsan happomittaus (tms.) vatsavaivojeni takia. Niissä kuten ei myöskään laktoosirasituskokeessa ja keliakiatestissä ole löytynyt mitään. Olen siis terve vaikka päivittäin sairas! Olen nyt elänyt vatsavaivojeni kanssa noin kahdeksan vuotta. Niistä on tullut osa minua ja niiden takia joudun rajoittamaan elämääni. Aina kun pitää miettiä miten joku asia vaikuttaa vatsaani ja voinko tehdä sitä tai tätä vatsani takia. Ja se syöminen, voi jestas miten voi olla vaikeaa! En voi syödä ruista, soijaproteiinia, sipulia, ksylitolia ja muita oli-loppuisia makeutusaineita vatsani takia. Muiden allergioideni takia en voi syödä muita kuin sitrushedelmiä. Joillekin pähkinöille olen myös allerginen. Ruokavalioni on siis jo nyt melko rajoittunut, mutta kärsin silti päivittäin vatsavaivoista. Unelmoin päivästä, jona voin ostaa kireän t-paidan!

Taidanpa minäkin varata itselleni ajan Antioksidanttiklinikan jonoon. Sain nimittäin kirjoituksestasi taas voimaa taistella näitä vatsavaivoja vastaan. Kiitos!

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Symppaan sua täysillä! Tiedän nimenomaan miltä tuntuu, kun vatsa rajoittaa sosiaalista elämää. Trust me. Se on rankkaa ja noloakin, vaikkei sen pitäisi!

Kuulostaa sen verran rankalta, että kannattaa ehkä vielä oljenkortena kokeilla Antioksidanttiklinikkaa, oma lääkärini oli Karin Munsterhjelm ja pidin hänen tavastaan suhtautua ongelmaani ja hän otti minut tosissaan.

Tiukka t-paita-asiankin tunnista. Itselläni on aina löysiä paitoja, sillä olen niin tottunut vatsan ennalta-arvaamattomaan turpoamiseen, että olen jo tottunut tykkäämään löysistä paidoista. Onneksi tämän hetken muoti suosii niitä :)

Toivottavasti Antioksidanttiklinikka auttaisi, älä luovuta! Kenenkään ei ole pakko kärsiä noin paljon, tai ainakaan ei saa luovuttaa, ei vielä :)

Saturnina kirjoitti...

Mikä muuten oli se sokeriton suklaa, jonka löysit? Itse en ole sellaiseen törmännyt, ja tällä hetkellä välttelen sokeria, mutta ketuttaa kun en saa sitten suklaata ollenkaan... Hassua muuten, ennen en välittänyt (maito)suklaasta lainkaan, mutta sitten maistelin hyvää tummaa suklaata ja jäin koukkuun =P

Noora kirjoitti...

Saturnina:Muistaakseni se on pieni, 100g levy tai ehkä jopa 80 g levy Brunbergin suklaata, jossa on ruskea,valkoinen paperi. Ainakin s-kaupat muistaakseni myy..

Anonyymi kirjoitti...

Oletko kuullut veriryhmän vaikutuksesta ruokavalioon? Voisitko tehdä siitä postauksen?

Anonyymi kirjoitti...

Sori viive. MSAS-laite perustuu saksalaisen Dr. Vollin 50-luvulla tekemiin tutkimuksiin. Se edustaa huipputeknologiaa, vaikka tieteellinen tutkimus ei sitä sellaiseksi tunnustakaan. Tutkimuksessa hyödynnetään sähköresonanssia ja kehossa kulkevia meridiaaneja akupunktiopisteiden kautta. Hoitoja tehdään yleisesti Keski-Euroopassa, jenkeissä, mutta sentään jo täälläkin. Lisätietoa löytyy esim. hakusanoilla "msas+professional", "Biomeridian" ja "Voll".

- Päivi

Noora kirjoitti...

Päivi:Kiinnostavaa, kiitos tiedosta!

Anonyymi kirjoitti...

Kysyn uudestaan.Ehkä sinulta jäi tuo edellinen viesti lukematta, mutta siis oletko kuullut semmoisesta,että veriryhmällä olisi jonkinlainen vaikutus ruuansulatukseen?Siis,että tietylle veriryhmälle sopii tietynlainen ravinto parhaiten.
Voisitko tehdä tästä aiheesta postauksen? Milestäni aika mielenkiintoinen aihe. Olisi vielä kyllä hyvä tietää mihin veriryhmään kuulun, äitinikään ei sitä tiedä. Outo äiti. Kiitän

Noora kirjoitti...

Anonyymi:Sori, taisi jäädä huomaamatta! Olen kyllä kuullut tästä ja se on asia jota olen kaivellut jo jonkin verran. Tästä tulee ehdottomasti postaus jossian vaiheessa, tosi kiinnostava juttu, joka melkein tuntuu jopa järkeenkäyvältä.

-Kimmo- kirjoitti...

Tervehdys,

Varsin mielenkiintoinen blogi sinulla, siitä kaunis kiitos. Taitaa vain mennä hetken aikaa ennenkuin saan kahlattua edes auttavasti tämän kaiken läpi - mutta mihinkäs tässä nyt niin kiire olisi.

Tuntuvat nämä ruoka-aine ongelmat olevan aika yleinen vaiva nykyään - missä vain puheeksi tulee, niin melkeinpä jokaiselta löytyy jotakin vaivaa.

Itse kuulun tähän samaan hiivasyndrooma porukkaan - joille lääkärit vain naureskelevat... Sitkeästi vain terveellisellä ruokavaliolla eteenpäin (ja välillä taaksepäin) niin pikkuhiljaa oireita putoilee pois. Tämä riesa on kasvanut hiljalleen koko elämän ajan, ja varmaan toisen elämän verran kestää sen poistuminenkin. Sama se, kunhan poistuu.

Sitä on joutunut aika karuun kouluun tutustuessaan näihin nykyajan "ruokien" sielunelämään... puistattaa välillä lukiessa tuoteselosteista mitä meille ja lapsillemme syötetään ravintona. Mutta uskon ja toivon, että tämä muuttu hiljalleen parempaan päin - suuri osa kiitoksesta kuuluu sinunkaltaisillesi ahertajille.

Ja hyväksi havaittu suklaavinkki loppuun:

- 100g Kookosrasvaa (kylmäpuristettu maukkainta)
- 4-5 ruokalusikallista kaakaojauhetta (tummaa, aitoa kaakaota, luomuna mieluusti)
- Pähkinöitä, siemeniä, leseitä, puurohiutaleita, chiliä, vanijaa yms yms
(- makeutta hunajasta, jos tarvitsee)

Sulata rasva kattilassa -> sekoita hunaja -> sekoita kaakao -> lisää lisukkeet -> kaada lautaselle tms. muottiin -> pakkaseen jähmettymään jos suklaan saannilla on kiire ;), muutoin jääkappiin...

Siinäpä se - hyvää on ja tietää tasan tarkkaan mistä suklaa on valmistettu :)

-Kimmo-

Noora kirjoitti...

Kimmo:Kiitos oikein paljon ohjeestasi ja mahtavaa että olet löytänyt tänne, kaltaistesi pariin, tervetuloa vaan!

http://jumala.vuodatus.net/ kirjoitti...

Itsekkin olen kärsinyt samalaisita vatsaongelmista jo neljä vuotta, toisinaan ei oireita ja toisinaan näytän raskaana olevalta naiselta, mieli maassa ja puolialasti itken kotona kun oloni on paha. PAha ja paha, ei tee edes miesystävääni mieleni nähdä. Ylimääräistä rahaa minulla ei ole, joten lääkärissäkään en ole rampannut juuri lainkaan, mitä nyt ulostusnäytteitä roudannut siihen asti kunnes olisi pitänyt tähystykseen mennä--ei kiitos. Oireet ilmenivät vasta kun muutin kotoa omaan lukaaliini ja elämäntapani muuttuivat radikaalisesti. Luettuasi blogiasi tajusin että en todellakaan ole ainoa, luojan kiitos. Voisinpa kokeilla kertomaasi ruokavaliota kuukauden ja jatkaa jos koen oloni paremmaksi. Oliko sinulla muuten pms:n oireita ikinä? Itse kärsin myös niistä ja olisi kiva tietää jos nekin helpottuisivat.

-epätoivoinen-

Noora kirjoitti...

Epätoivoinen:Itselläni ei ole pms-oireita, paitsi pari finniä enemmän ehkä naamassa - ja ehkä pinna on kireämpi kuin tavallisesti ;) testaa ihmeessä Kempparin reseptjä ja ota vaikka 3-4 viikon vatsakuuri. Et menetä siinä mitään - edes rahaa - ja jos on mahkut, että vatsa tulee kuntoon, niin why not? Saat multa vertaistukea koska tahansa!

lue TÄMÄ 3 kertaa - mitä näit? kirjoitti...

Meillä käytetään kutunmaitojogurttia maustamattomana, kun se on meille lähiruokaa, ei närästä eikä mitään vaivaa, eikä maitoallergiaa silti ole.

D-vitamiinilisä (teollinen lääkevalmiste) tavallisissa maitotuotteissa turvottaa heti, joten sen kun muistaa, ja askorbiinihappo - sitäkin pidin kauan aikaa turvallisena, mutta närästää ihan hirveästi ja esim monissa olusissa ja mehuissa juuri se onkin pahempi vaivojen aiheuttaja, kuin itse olut. Tynnyrijuomissa ja laatikkoapakkauksissa on enemmän lisäaineita, koska ne ei muuten säily riittävän hyvin...

Pullo-olusista tsekkiläinen Kozel ei aiheutakaan yhtään mitään vaivaa - kun siinä ei ole sitä E300... eikä ole luomua, siksi en osta sitäkään. Niin, luomuvalkkaria (Ornament paras?) tai jotain kotimaista marja/hedelmäviiniä silti otan mieluummin jos jotain otan.

Mut kaikki asiat vaikuttaa. Mutta TIETOON näistä asioista on vaikea vaikuttaa, sillä lääketeollisuus on joka puolella etsimässä sopivia asiakkaita:-(

Anonyymi kirjoitti...

vautsi, löysinpäs tämän blogin monen viikon netissä surffailun jälkeen! tyylikäs, mielenkiintoinen ja asiallinen blogi on sulla! niin, minäkin olen nuori neiti ja vatsavaivojen kanssa painin. ongelmat alkoi lukion alussa, ne ovat pahentuneet ja nyt on aika rampa olo tän rakkineen suolen kanssa. tällä hetkellä olen hiivattomalla, sokerittomalla, maidottomalla dieetillä ollut kaksi viikkoa, muutamaa repsahdusta lukuunottamatta, mutta vaivoja on vieläkin. onko sinulla ollut ruoka-aineherkkyyksiä joidenkin vihannesten, hedelmien tai pähkinöiden kanssa? Rakastaisin syödä niitä, mutta tuntuu, että vatsa kiukuttelee joidenkin vihreiden kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Moikka. Onneksi löysit antioksidanttiklinikan; on totta että länsimainen lääketiede ei tunne kaikkia vaivojen syitä. Onhan lääketieteen kehitys ollut huiman nopeaa, mutta kun muistelee, mitä oli 100 vuotta sitten, niin on helppo varmaan ymmärtää, että olemme vielä hyvin alussa ihmiskehon tuntemuksessa. Kyllä sitä varmaan täällä länsimaissakin edetään pikkuhiljaa kokonaisuuksien hallintaan. tsemppiä.

Anonyymi kirjoitti...

Olen havainnut itselläni samanlaisia oireita kuin mistä kirjoitat. Mites särkylääkkeet? Itselläni kivut alkoivat kahden vuoden leikkauskierteestä ja ylenmääräisestä särkylääkkeiden syönnistä. Olut, särkylääkkeet, kahvi ja tomaatti on minulle pahimpia. Ilmeisesti pullan ja sokerin syönti pahentaa myös. Ei ollut tullut mieleen ennen kuin luin blogiasi. Täytyy jättää pois ja ihmetellä miten käy.

Maitoproteiiniallergia on muuten eri kuin laktoosi-intoleranssi.

T:Esa

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Olen hiljattain ruvennut seuraamaan sun blogia ja luin juuri nyt tämän tekstin ja tuntui kuin olisin lukenut omaa elämäkertaa. Paitsi että mulla ei ole vieläkään mitään tietoa paremmasta olosta.
"Tiivistettynä": olen 25 v nainen, ja vatsavaivat alkoi 2002. Siitä lähtien minulla on ollut kamalaa turvotusta (äiti joskus kysyy että kai menkat on tullut viime aikoina...) ja ripulia päivittäin.
Olen asunut USA:ssa aika pitkään (nyt olen tosin Hesassa), ja siellä menin ensin lääkärille ja hän otti veritestit ruoka-allergioita varten, mutta tulokset eivät tuottaneet mitään. Sitten menin Seattlessa ainutlaatuiselle ”IBS (ärtyvä suoli) -klinikalle” jossa läkäri määräs noi ulostekokeet, jossa etsittiin hiivaongelmia ja parasiitteja ja tutkittiin bakteerikantaa. Tulos: ei mitää hivaa eikä parasiitteja ja bakteerikanta ok. Ja sit tutkittiin vielä toi helikobakteeri, ja tulos oli negatiivinen. Lääkärit sanoi ettei ole mitään tehtävissä ja että mulla on stressivatsa. No sit Suomessa eräs Mehiläisen lääkäri nauroi päin naamaa kun selitin mun ongelmia mutta suostui lopulta tekemään keliakia ja laktoosi-intoleranssi kokeet sekä tutkimaan hivenaineiden ja vitamiinien tasoja. Mitään ongelmia ei löytynyt ja hän sanoi että mene nettiin ja lue IBS sivut läpi ja siinä kaikki. Löysin sit toisen, todella hyvän lääkäin Töölön Mehiläisestä ja hän otti kahteen kertaan lisää parasiitti kokeita, ja lähetti sekä vatsalaukku- että suolisto tähystykseen. Kaikki tulokset olivat normaaleja, ja hän luovutti. Lisään tähän vielä että olen kokeillut monen vuoden aikana kaikki mahdolliset maitohappobakteerilisät sekä eri entsyymejä ja yrttejä ilman mitään apua. Olen myös jättänut takavuosina maitotuotteet pois, mutta se ei tehnyt mitää eroa. Olen nyt ollut jonkin aikaa taysin syömättä sokeria, viljatuotteita, sekä hiivaa. Syön niin paljon luomua kuin mahdollista, ja jätän pois kaikki sellaiset, josta selvästi vatsa pahenee, esim.kaalit, sipulit, jne. Ongelmat jatkuvat yhä,joten nyt täytyy varmaan yrittää poistaa yksi ruoka-aine kerralla ja katsoa,mitä tapahtuu..Ohoh, tämä venyi aika mahtavaksi! Mutta kiitos tosi mielenkiintoisesta blogista! Olen ajatellut tässä etta Suomeen pitäisi luoda jotain amerikkalaisen Whole Foods-kauppojen tapaista, jossa panostettaisiin suomalaisiin luomupientuottajiin ja josta sais myos valmisruokaa ja monien mielestä idea on hyvä, joten luulen, että aion kehitellä projektia pikku hiljaa. Blogigin on tulossa pian! -Sonia

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi, mieleen tulee että jos lääkärin apua kaipaat, voisit ottaa yhteyttä Antti Heikkilään. Hän tuskin nauraa sinua pihalle. Hän konsultoi jonkin verran sähköpostitsekin jos et vastaanotolle pääse. antti.heikkila@eiransairaala.fi

Anonyymi kirjoitti...

KIITOS! Aivan mahtava blogi! Kerrankin jotain, josta on hyötyä!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä tarina, olisi kiva tietää mikä parasiitti sinulle teki kiusaa, mahdollisia kun on useampi sata. Samoin kuin olisi kiva tietää mitkä pahan laatuiset bakteerit olivat syrjäyttäneet
ns normaalit bakteerit suolistostasi.

Tällaisten tutkimusten luotettavuutta syö selkeiden tulosten puute, ei nimettyä parasiittia, ei nimettyjä haitallisia bakteerikantoja.

Niin kauan kuin selkeitä tuloksia ei ole nämä tutkimukset ja hoidot ovat mielestäni huuhaata ja siten rahan hukkaa.

"varokaa maltoa" kirjoitti...

Parasiitteja ja bakteerikantoja -ei mitään järkeä etsiä syitä niinkaukaan! Kyllä ne on ujutettu esimerkiksi maltodekstriinin muotoon ja sillä saa tapettua loputkin hyödylliset mikrobit, kuten mainostavat, rikkaruohotkin maasta;-)

Anonyymi kirjoitti...

Oletko nyt ihan varma ettei sinulla ole sokeri-intoleranssia? Olen ymmärtänyt, että meille laktoosi-intolerantikoille voi kehittyä sokeri-intoleranssi, mikäli välttää laktoosia liian vähän.

Lisäksi kannattaa huomioida se, että laktoosi-intoleranssi usein pahenee iän myötä (ei koskaan "parane", vaikka jotkut niin väittää..). Laktoosia voi olla semmoisissa paikoissa missä ei pitäisi - jopa mehujäässä (!) ja ilmeisesti säilyvyyden vuoksi. Lääkkeissäkin on.

Mitä nyt olen tekstejäsi lukenut, niin en jotenkin usko että kyse olisi juuri Colassa ym. olevista aineista, vaikka uskon monien epämääräisten lisäaineiden aiheuttavan itselleni erinäisiä asioita. Mutta jotenkin tuntuu tekstisi perusteella, niin monen asian olleen yhtäaikaa epätasapainossa.

Lääkärien juttuja en aina itsekään ymmärrä, vaikka pyrinkin luottamaan heidän ammattitaitoonsa. Itselläni nimittäin oli n. 1-1,5v. sitten vatsa kova ja tunsin kipua ja kramppeja - kuten myös avomiehelläni. Menin lääkäriin, niin väittivät, että kyseessä saattaa olla helikobakteeri. Lääkäri ei suostunut edes kuuntelemaan, kun kerroin avomiehelläni olleen samoja oireita ja samaan aikaan. Ei ilmeisesti uskonut, että kyse olisi samasta vaivasta ja painotti keskittymistä vain minun vaivaani. En kokenut hänen kuunnelleen minua muissakaan ymmärtääkseni tärkeissä informaatioissa, mitä kerroin. Paineli lähinnä mahaa. Tutkimuksissa ei helikobakteeria ainakaan näkynyt ja epäili mahakatarria ja määräsi siihen lääkettä. En tosin kokenut lääkkeen lieventävän oireita mitenkään hirveästi/vaikuttavan, mutta en kai mennyt sitten lääkäriin. :/ Jossain vaiheessa juttu katosi, ja alkoi taas esiintymään. En sitten tiedä.

Anonyymi kirjoitti...

Mä ymmärrän sua Noora niin hyvin. Mulle tuli sun kiirastulesta ihan mieleen kirja "Portnoyn tauti".

Anonyymi kirjoitti...

Siis söitkö tuon hiivattoman, sokerittoman, maidottoman ja viljattoman kuukauden aikana kuitenkin riisikakkuja? Eikös riisi ole viljaa?

kaisa kirjoitti...

Tämä on kuin mun elämästä! Ihanaa (ja kamalaa) löytää kohtalotovereita. Omaan itse keliakian ja laktoosi-intoleranssin ja noudatan näiden mukaisia ruokavalioita tiukasti, mutta vatsavaivat vaan jatkuu.

Ulkoilu on vaikeaa, kun pitää aina omassa päässä skannata, että mistä löytyy lähin wc. Ja se mahakipu. Siinä on yksi hirveimmistä (ja kiusallisimmista) asioista. Jouduin melkein keskeyttämään pääsykokeenikin sen takia. Kyseessä ei ole siis mikään pikkuvaiva. Yleensä syötyäni vatsani alkaa oireilla, ja vessaan pitää päästä puolen tunnin sisään. This suck.

Nyt on kyllä pakko kokeilla terveellisempää ruokavaliota. Pesco-vege oonkin ollut tässä puolisen vuotta, joten oikealla uralla ollaan. Ainoa ongelma ruokamuutoksessa on raha. Mulla ei ole opiskelijana varaa ostaa vuohenjuustoja tai muita gourmetjuttuja. Jos joku voi vinkata hyvää, halpaa ja vatsaystävällistä ruokaa olisin superkiitollinen!

Maria V. kirjoitti...

Kaisa, kokeileppa 2 viikkoa olla ei vain gluteeniton ja laktoositon, vaan täysin maidoton, viljaton (...perunaton, bataatiton, riisitön, maissiton ja hiivaton) ja vältä myös sokeria ja lisäaineita. Siis jos viitsit, vaatii hieman etukäteissuunnittelua aluksi ;) Ai että mitä jää jäljelle? Kasvikset ja elukat. Ja erilaiset pähkinät, siemenet, marjat ja hedelmät (hedelmät kannattaa kuitenkin rajoittaa pariin päivässä). Muista syödä rasvaa ettei tarvi nälkää nähdä! Kookosöljy on hyvä vatsavaivaisille, mutta kannattaa aloittaa varovasti, tottumaton vatsa reagoi siihen "kivasti". Jos tämä toimii, sitten voi lähteä lisäämään eri ruoka-aineita, kokeilla mitä maha sietää ja mitä ei. Itselläni ainakin menee ruoka-aineesta riippuen mitä vain parin tunnin ja parin viikon väliltä että vatsa reagoi, joten ei kannata hosua kokeiluissa.

Mulle halpaa ja vatsaystävällistä ruokaa ovat esim. halvat elukanosat (pitkään hauduttamalla ei mikään jää sitkeäksi!), kaali ja juurekset (erityisesti käytän naurista ja lanttua). Jos maha on jo jatkuvasti sekaisin voi kaali olla huono juttu, mutta kun mahan saa kerran kuntoon, voi monet sellaiset asiat joita se ei aiemmin sietänyt toimiakin ihan hyvin!

Little Elf kirjoitti...

Onpas paljon kommentteja... Pakko vaan kommentoida itsekin että toi sun kirjotus on ihan niinkun mun elämästäni. Paitsi ilman tota Antioksidanttiklinikkaa. Mä lopetin koko elämäni kestäneen vatsaongelmajutun tähystykseen, se oli niin karsee kokemus etten ikinä enää halua sellasta :( Lääkäri vielä vaan sano et ohhoh, onpas sulla täällä tällasia 90 asteen kulmia täällä suolistossa, sen takia ehkä ruoka ei sulakaan hyvin, ja sen takia se tähystys sattukin niin pirusti.


Eipä oo mitään ikinä löydetty.. paitsi pari vuotta sitten umpisuolen tulehdus, jonka takia joudin kitumaan 13 tuntia kahdessa eri sairaalassa, enkä saanu kertaakaan edes särkylääkettä kipuihin. Ja vähän väliä eri lääkärit tuli puristelee mahaa ja meinasin pyörtyä kivusta..

Nyt on vatsakivut/turpoaminen vähentyny leikkauksen jälkeen.. olispa työttömällä varaa syödä terveellisesti, niin ei tarvis kärsiä enää.. ja noiden kemikaalien välttely vaikuttaa nykyään mahdottomalta!

kiitos mielenkiintoisesta blogista!

PikkuMika kirjoitti...

aiheeseen liittyvä ryhmä facebookissa http://www.facebook.com/group.php?gid=214917721777

eero kirjoitti...

Olen itse saanut ilmavaivat kuriin pelkästään hiilareita vähentämällä. Ennen söin paljon ruisleipää ja sokerista mysliä. Korvasin myslin viilillä ja pähkinöillä sekä vähensin leipää. Karkki on sokereineen ja lisäaineineen osoittautunut kaikkein pahimmaksi.

pogue kirjoitti...

"Uskon, että jos raaskisin mennä samaan kokeeseen (se on todella kallista) saisin minäkin varmasti tarkasti tietooni sen, mille olen yhä yliherkkä, "
Oletko kokeillut Food detectiveä?

Tiina kirjoitti...

MSAS-tutkimuksesta on tullut todella suosittua viimeisen 5 vuoden aikana. Käytiin reilu 5 vuotta sitten ekan kerran ja silloin juuri kukaan ei ollut kuullut moisesta (paitsi ulkomailla asuneet).

Ilman sitä lapseni ei olisi sama lapsi kuin nyt on (5v.). Vaikea edes kuvitella, missä suossa olisimme ilman sitä olleet. Ollaan käyty siellä kaikkien lasten kanssa + minä itse, äitini ja monimonimoni tuttavapiiristä. Ei ole mitään huonoa sanottavaa. Silti ikävä kyllä, vaikka se on pelastanut pieniä ja isompia ihmisiä, niin tav. lekurin vastaanotolla ei kannata avata suutaan. Yliopistollisessa sairaalassa spesialistit ehdottivat mm. PAKKOsiedätystä eli lehmänmaitoa vain väkisin annosta suurentaen. Voitte arvata, että siellä ei käydä enää.

Kolmannen (huutavan) lapsen kanssa käytiin myös kolmeviikkoisena ja sen mukaan syön itse (imetän). Edellinen kasvoi apteekin maidolla, kun tilanne oli niin paha, ettei rintamaitoa saatu millään sopimaan.

Allergioita on enää samalla keskimmäisellä lapsella lehmänmaito. Meidän perhe ei ole sitä käyttänyt enää pitkiin aikoihin, eikä vanhaan palatakaan.

Itse en muuten vuohenjuustosta pidä, mutta lampaanmaitojuusto on hyvää!

Ihana kun näistä asioista puhutaan koko ajan enemmän ja enemmän. MSAS:sta tietää yhä useampi, kun taas 5 vuotta sitten kaikki suhtautuivat todella skeptisesti. Suomi on valitettavasti näissä asioissa aina takapajula...

Suositut tekstit