18.7.2008

Mustikkapuuro mansikoilla

Olen usien maininnut aamupuuron pimppaamisen, tuunaamisen, ehostamisen, miksi sitä nyt haluaa kutsua. Vaikka teen puuron joka aamu, en ole vielä kertaakaan ehtinyt saada kameraa käteeni ennen kuin lautanen on tyhjä. Maltoin kuitenkin mieleni tällä kertaa ja ehdin saada mustikkapuurosta foton ennen kuin lusikoin sen sisuksiini.

Jotta sinäkin voit nauttia mustikkapuurosta, varmista, että seuraava arsenaali löytyy kaapista:
  • 1 dl kaurahoutaleita (luomu)
  • 2-3 dl vettä
  • 1/2 banaani (reiluja!)
  • 1/2 dl mustikoita
  • 4 rkl rusinoita (luomu)
  • mansikoita maun mukaan
  • lusikallinen hunajaa (luomu)
Kaurapuuron keittämisessä olennaista on, että puurohiutaleet laitetaan kylmään veteen! Näin puurosta tulee pehmeää ja samettista eikä karkeaa. On tietty nopsempaa keittää vesi vedenkeittimellä ja heittää kiehunut vesi kattilaan, mutta silloin puurosta ei tule samettista, vaan karheampaa. Mutta toki puuro silloinkin maistuu ihan hyvältä. Kaikki ainekset lisätään puuroon vasta kun se on kypsää ja ne sekoitetaan nopeasti, ei keitetä! Keitetty banaani tai rusina on inhaa mössöä... Marjojen tehoaineistakin saa parhaan hyödyn, kun niitä ei kuumenna.

Puuron valmistaminen vie aamulla maksimissaan 10 minuuttia, joten mutinat siitä, että ei ole aikaa, ovat turhia. Ja kun ostat niitä kaurahiutaleita, ota luomuna, jopa Rainbowlla (kuva) on luomukaurahiutaleita. Myös rusinat saa luomuna ja marjat metsästä.

24 kommenttia:

leena kirjoitti...

Se on muuten kumma miksi joka kaurahiutalepaketissa lukee, että hiutaleet kiehuvaan veteen! Itsekin laitan hiutaleet aina kylmään veteen ja sekoitan vielä kunnolla, että oikein irtoaa se ihana valkoisuus siihen nesteeseen ja puurosta tulee niin ihanan pehmeää, että naaaaamss! uusin villitykseni on loraus soijamaitoa kiehuneeseen puuroon ja NAMI!! kyllä on naminamia! :P

Noora kirjoitti...

Leena:Joo se on outoa. 90-vuotiaaksi elänyt isoisäni (joka työskenteli mm. kokkina Tornissa) laittoi aina hiutaleet kylmään ja muistutti, että se on oikea tapa.

Annukka kirjoitti...

Mahtavaa! Kiitos vinkistä, enpä oo koskaan tuota ajatellut, aati testannut. Juuri tänään kiroilin karkeaa luomupuuroani. Banaani ja mustikka puurossa on parhautta. Ja tahini ja hunaja.

Miten onnistuin missaamaan Ekolon remonttialen, vaikka siellä taas viimeksi eilen kävin? Outoa. Se on mun lähiekokauppani ja mainio kaikessa kompaktiudessaan. Pitääpä ottaa Logona testiin, vartalovoide loppui ja jalkojen iho kiristää uhkaavasti.

elina kirjoitti...

Siis puuronhan nimenomaan pitää olla karheaa!

Nimim. Pakotettu syömään limaa ja liejua koko lapsuutensa.

kettu kirjoitti...

Onko sulla jossain helposti löydettävissä linkki mikroaaltouuniaiheiseen kirjoitukseesi? Näin linkin joskus jossain, mutta en pysty enää löytämään sitä, ja haluaisin lukea. Teen aamupuuroni nimittäin joka aamu mikrossa (luomuisia kaurahiutaleita, ruisleseitä, pellavarouhetta, hunajaa ja marjoja) energiansäästösyistä.

Kristi kirjoitti...

Makuasia, mäkin tykkään karheasta puurosta :)

Tuli tänään kaupassa mieleen luomuhedelmiä katsellessani, että miksihän ne ovat Chilestä, Argentiinasta ja Uudesta-Seelannista? Ei kovin ekologista, jäi ostamatta.

Anni kirjoitti...

Mun aamurutiiniin kuuluu lähinnä, että sängystä ylös, vaatteet päälle, kassi käteen ja ovesta ulos. Herään yleensä noin 10 minuttia ennen kuin on oltava ovesta ulkona, joten puuroja ei tule pahemmin keiteltyä. Olen muutenkin huono syömään aamuisin, mutta pitänee koittaa ottaa puuro tavaksi edes vapaapäivien aamuina, jos sellaisia nyt joskus tulee.

Arawn kirjoitti...

Minä en edes kykene syömään veteen keitettyä kaurapuuroa, vain maitoon. Veteen keitetty on jotain liimamaista, iljettävää limaa. Vihasin sitä jo lapsena ja vaikka nykyään syön vaikka mitä, mitä en lapsena suuhuni pistänyt, limapuuro nostaa vieläkin kurkkuun oksetusreaktion - eikä tämä ole vitsi tai liioittelua. :/

Olen kyllä muutenkin aamiaiseton ihminen, kuten Anni. Silloinkin, jos on aikaa hillua aamulla kämpällä, jää syömättä. Taannoin söin aamiaiseksi nektariinin ja siitä tuli taas niin välitön ja epämukava ähky, että passaan taas vastaisuudessa aamiaiset omalta osaltani.

annaleena kirjoitti...

Pimpata, tuunata, ehostaa... ja virittää! Siinä sana jota itse tykkään käyttää:).

Puuroni syön myös mieluummin karheana, lisukkeena auringonkukansiemeniä, leseitä ja banaania sekä mansikoita tai vaihtoehtoisesti mustikkakeittoa (kun viimevuotiset mustikat on jo kaikki syöty, eikä tuoreita ihan vielä saa...). Mustikat ja kaurapuuro on todella yhdistelmänä lyömätön! Pelkkään veteen keitetty puuro on mun mielestä vähän ankeaa, joten nesteenä käytän yleensä puolet vettä ja puolet sitten kauramaitoa.

Ketun tavoin teen puuroni aamulla mikrossa, joten mielelläni lukisin täältä mikroasioista lisääkin! Jossain kommenttiosastollako mikroasiaa aikaisemmin puitiin?

Noora kirjoitti...

AA, näköjään puuronsyöjät jakautuvat kahteen kastiin:pehmeä- ja karheapuuroiset!

Annukka:Laitatko tahinia puuroon? Mielenkiintoista...Pitää testata!

Elina:No mutta onneksi sä voit syödä sen karheana, mä diggaan liejusta :)

Kettu:Hitsi, jossain se on, yritän etsiä sulle!

Kristi:Niin totta. Kotimainen ja edes Eurooppalainen luomu onkin suositeltavaa. Mutta esim. banaaneja ei paljon Euroopassa kasva...

Anni:Joo edes joskus voi puuro olla hyvä juttu. Tai sitten siinä vaiheessa kun oot päässyt duuniin.

Arawn:No voi hitto!Mitenkä sä sitte n jaksat? Syötkö vasta lounaalla ekan kerran?

Annaleena:Hitsi en muista ollenkaan missä siitä mikrosta oli, etsin! kauramaito sopii kyllä puuroon mainiosti! Säkin kuulut siis karheaan koulukuntaan, mielenkiintoista :)

Arawn kirjoitti...

Noora: Lounaalla juu. Pystyn oikeastaan nauttimaan aamiaista vasta 9-10 aikoihin ja silloin olen jo töissä. Käytännössä touhu menee niin, että juon "aamiaiseni" kahvitauolla (yleensä se on maitoa tai teetä - olisi kauhean kiva juoda vaikka erilaisia smoothieita, mutta missäpä sitä töissä niitä vääntäisi...). Varsinaisesti syön sitten lounasaikaan.

Sikäli huvittavaa, että poljen kuitenkin joka päivä töihin 17km yhteen suuntaan. Teknisesti ottaen pitäisi kai syödä jotain ennen sitä, muttei vaan pysty. :D

Niin ja marjoista - ei niitä helpolla saa metsästäkään... :( Juuri pyöräilin pöpelikön läpi ja tutkailin mustikkatilannetta. Oli niitä, mutta vähäsen ja varsin pieniä. Lisäksi olisi kai hyvä poimia niistä jostain muualta kuin 20 metrin päästä Hämeenlinnanväylältä, mutta korpeen päästäkseen tarvitsee sen kuuluisan yksityisauton...

Taitaa olla pakko ostaa vaan ne mustikat suosiolla torilta.

Annaleenan ideoimaa kauramaitoa voisi kokeilla. Yritin kerran tehdä kaurapuuroa soijamaitoon, mutta se ei onnistunut. Tiedä sitten, miksi...

Arawn kirjoitti...

Niin ja puuroista täytyy vielä sanoa, että oma rakkahin puuroni on kokonaisista jyvistä keitetty tattaripuuro, johon on lisätty nokare voita ja hyppysellinen suolaa (kyllä, suolainen puuro). Nam nam!

Tattaripuurossa on sekin hyvä ominaisuus, että se sopii hyvin lisukkeeksi korvaamaan riisin/perunat/pastan. Itä-Euroopassa sitä monin paikoin myydäänkin ravintoloissa yms. paikoissa nimenomaan lisukkeena eikä erillisena puuroateriana.

ÄF kirjoitti...

Oh, miten hurmaava puurokeskustelu!

Mä rakastan aamupuurojani, syön niitä
aina aamusin. Tuunaan kyllä ja rankallakin kädellä. Joskus keitän, joskus liotan, joskus teen vaan tuorepuuroa. Käytän kauraa (kaikissa muodoissaan, jyvistä tuorepuuroa), tattaria, hirssiä, quinoaa, spelttiä, amaranttia...mitä nyt milloinkin sattuu olemaan ja mikä fiilis. Sekotan niitä yhteen ja laitan erikseen. Käytän siis jyvinä tai hiutaleina tai molempina. Aaah! Nam!

Hirssistä saa ihanan jälkkärin (tai sen aamupuuron) kun liottaa yön yli kuivattuja luomuaprikooseja ja sen nesteineen päivineen soseuttaa aamulla -siihen sössöön keittää hirssipuuron, avot! Toimii kylmänä tai kuumana.

Mun vakkari aamupuurosettiin kuuluu joitakin hiutaleita, jotain siemeniä/pähkinöitä (tai sit just tahinia yms.) hedelmää/marjaa. Keitän sen veteen, mutta lisään pari ruokalusikallista soijajauhoa messiin -ihan proteiini mielessä. En mä tiiä maistuuko se s.jauho vai ei, mutta aikamoinen soossi toi on joka tapauksessa :)Sillä pärjää myöhäseen lounaaseen asti.

Ootteko muuten huomannu, että jonkun "kotitilan" (ei esmes Pirkka, yms.)luomukaurahiutaleet on fantastisen nahkeita tuoreena ja niistä vasta silkkipuuroa tuleekin!

Noora kirjoitti...

Oo mitä puurokeskustelua tosiaan! Mahtavaa! Puurolle on ehkä luotava oma kategoriansa...

Annukka kirjoitti...

Laitan! Eräs ystäväni on tehnyt niin jo pitkään ja rohkaistuin itse kokeilemaan keväällä. Hunajan ja auringonkukansiementen kanssa aivan lyömätön yhdistelmä. Suosittelen. :)

Anni kirjoitti...

Tattari on munkin suosikkini. Toinen on sellainen ainakain täällä päin kovin perinteinen ohrankryynivelli, joka on kyllä yleensä aika paksua eli käy ihan puurosta. Sitä saa kotipaikkakunnallani aina torstaisin torilta isosta soppatykistä.

ÄF kirjoitti...

Anni: Ooh, missä se soppatykkitori on?!?!?!

ylimuuli kirjoitti...

Mäkin laitan aina kylmään veteen hiutaleet, pehmein puuro tulee. :-)

Ja spelttihiutaleista keitetty on aivan älyttömän hyvää myös, vaatii hieman pidempään keittelyä, hauduttelua. Spelttipuuro, tuoreita vadelmia ja raejuusto, sitä söisin varmaan viimeiseksi ateriaksenikin.

Tietysti myös tuorepuurot ja suurimoista asti keitetyt. Jälkimmäisiin ei vaan arkiaamuina veny. :-)

Puuro ansaitsisi kyllä suuremman arvostuksen! Tosin esim. oma äitini on myös pakotettu pienenä syömään limapuuroa josta syystä ei pysty syömään puuroa lainkaan, vaan on sille "allerginen". Ymmärrän häntä ja syön äitinikin edestä, stten. ;-)

Noora kirjoitti...

Annukka:Oih, pakko testata. Kiitos vinkistä!

Anni:Kuten Äfkin kysyy:missä on soppatykkitori?!

Ylimuuli:Aivan, mun äiti on kanssa vähän "allerginen" puurolle. Sitä ei esim. voi pimpata ollenkaan ja hän syö sitä vaan, koska se tekee hyvää vatsalle. Ei tosiaankaan maun vuoksi. Minä sitten senkin edestä :)

Anni kirjoitti...

Eli tori on Säkylässä eteläisessä Satakunnassa. Yleensä tarjollaon myös hernesoppaa, mutta ohrapuuro on ihan parasta!

kettu kirjoitti...

Minäkin olen tohkeissani tästä puurokeskustelusta - yleensä saan kysymykseeni "syötäiskö tänään aamiaiseks puuroa vai leipää?" vastauksen "leipää", eli puuro ei aiheuta kauheasti innostusta lähipiirissäni. Yksin ollessani syönkin sitten aina puuroa aamiaiseksi.

Annaleenan kommenttiin viitaten: olen kuullut, että jos kaurahiutaleiden antaa liota vedessä yön yli tai jos ne laittaa kylmään veteen, se toimii ikään kuin kauramaito. Kauramaitohan on pääasiassa vain vettä ja kauraa. Eli en oikein ymmärrä, että tuleeko puuroon jotain erityistä lisämakua, jos keittää puuron osittain kauramaitoon? Soijamaitoon keitetty puuro on kuin vanukasta, ellei jopa parempaa, mutta kauramaidon kanssa en ole huomannut eroa pelkkään veteen keitettyyn puuroon.

Noora kirjoitti...

Anni:Kiitos tiedosta, Säkylään siis!

Kettu:Itsekin keitän mieheni pyynnöstä toisinaan kaurapuuron kauramaitoon ja ainakin hän kokee sen maistuvan paremmalta, ehkä jotenkin täyteläisemmältä. En itse huomaa hirveästi eroa, mutta hyvää on kummin päin vaan :)

ylimuuli kirjoitti...

Mä olen keitellyt pitkän aikaa välillä puuron juuri noin, että illalla hiutaleet veteen turpoamaan ja aamulla puuroksi. Siis huoneenlämmössä. Hyvin toimi, nykyään en enää jaksa laittaa... Enkä muista, oliko puuro erityisen hyvää, mutta ainakaan en saanut mitään myrkytyksiä niin kuin joku epäili :-D

Elämme niin bakteerisuojatussa ja -kammoisessa maailmassa...

Noora kirjoitti...

Ylimuuli:Joo, itsellenikin on tuttua tuo edellisenä iltana likoamaan laittaminen. En tosin itse ole kokeillut, mutta toimii hyvin, ja maistuu myös.

Suositut tekstit