Koska nyt on kevät ja keväällä naistenlehdet tursuavat laihdutusvinkkejä ja dieettiohjeita, päätin jakaa omat niksini aiheeseen liittyen. Ärsyynnyn suunnattomasti, kun kuulen tai luen dieeteistä, joihin liittyy hirveä määrä sääntöjä ja kärsimystä. Vauhkoonnun ja suutun etenkin mukahelpoista, syö-mitä-tahansa-ja-laihdu-dieeteistä, jotka vääristävät täysin oikean ja tasapainoisen ruokailun idean. Äh *tähän kaikki mahdolliset kirosanat*!!Jotenka siis, arvon lukijat, tässä omat vinkkini siihen, miten saat painosi pysymään hallinnassa, ehkä vähän laihdutkin. Olen painanut saman verran viimeiset 10 vuotta, joten kyllä elintavoissani ehkä jotain perää on. Olen tiivistänyt tekstin loppuun kunkin kohdan pääpointit, joten jos et jaksa lukea koko postausta, hyppää suoraan loppuun.
1.LIIKUNTA
Minua rohkaistiin ensimmäiset 18 vuotta elämästäni kulttuurin pariin:soitin viulua, istuin teoriatunneilla, lauloin jne. En harrastanut MITÄÄN liikuntaa. Mitä nyt leikin ystävieni kanssa, niin kuin lapset tekevät, mutta liikuntaa en varsinaisesti harrastanut koskaan. Koululiikunnan myötä aloin suorastaan vihata sitä. Aloitin aktiivisen liikkumisen vasta parikymppisenä ja se on tällä hetkellä minulle ykkösasia henkisen ja fyysisen balanssin ylläpitämiseen.
Harrasta niin paljon hyötyliikuntaa kuin mahdollista. Perinteiset älä käytä hissiä ja kävele töihin jos voit-tyyppiset hokemat ovat todella hyviä ohjenuoria. Vuosien mittaan olen havainnut, että 3 kertaa viikossa tunnin verran huhkiminen on ainakin minulle sopiva määrä liikuntaa. Mutta en ole natsi tämän kanssa! Jonain viikkona ehdin joogata kaksi kertaa, ja kompensoin sitä sitten seuraavalla viikolla joogaamalla kolmesti ja käymällä salilla.
Saliharjoittelu (+juoksumatto!) ja astangajooga tukevat toisiaan hyvin ja suosittelen niitä kaikille. Jos en koe jaksavani joogata, lähden tunnin kävelylle ja joogaan seuraavana päivänä. Tai jos ei huvita tehdä kumpaakaan - en tee. Tavoite on kuitenkin liikkua 3 kertaa viikossa kävellen, joogaten tai käymällä salilla. Aseta siis itsellesi viikkotavoite ja pysy siinä. Jos lipsut, urheile seuraavalla viikolla sitten enemmän.2.RUOKA
Ruoka vaikuttaa painoosi (ja hyvinvointiisi) enemmän kuin liikunta. Perustelu: Jos olet tavallinen työssäkäyvä yksilö, joka ei ole himoliikkuja, vaan liikut ehkä pari kertaa viikossa, jos sitäkään, on suurempi merkitys sillä, mitä pistät suuhusi kuin sillä, paljonko liikut. Tottakai liikunta on kropalle, lihaksille ja henkiselle hyvinvoinnille tosi tärkeää ja se panee elimistösi energiankulutukseen vauhtia (myös lepotilassa), mutta jos vedät ravinnoksi vehnää, sokeria, keinotekoisia lisä- ja väriaineita, vääränlaista rasvaa - eli jos syöt paskaa, et hyödy liikunnasta niin paljon kuin voisit. Jos et liiku, syö vähintään terveellisesti.
Itselläni avain painon pysymiseen on säännöllinen ruokailu. Palaan säännöllisyyteen edempänä, mutta tarkoitan tässä kohtaa annoksen kokoa. Teen lähes päivittäin eväät töihin, eli tuoresalaatin, jonka koko on vakio. Nälkä tyydyttyy aina ja tiedän tarkalleen, mistä ruokani on tehty. Eväiden valmistamiseen on syynä myös se, että jostain syystä saan vatsanväänteitä monista työpaikan ruoista ja pääsen helpommalla, kun teen ruokani itse.
Pyri siis selvittämään ja tiedosta, mikä määrä ravintoa sinulle riittää, että olet kylläinen. Lopeta syöminen, kun olet täynnä. Se on tosin hankalaa siksi, että aivomme reagoivat vatsan kylläisyyteen viiveellä, eli kun olet oikeasti täynnä, tajuat sen itse vasta 10 minuutin kuluttua (tai niin kuin minä:20 minuutin kuluttua). Ota vaikka säännöksi, että syöt yhden lautasellisen ruokaa. Ota kerralla kaikki, mitä aiot syödä, älä santsaa. Ja muista lautasmalli, niitä vihanneksia ja salaatteja pitää olla puolet lautasesta...
Oma itsehillintäni on nolla, etenkin jos lautasella on hyvää ruokaa. Vaikka olisin kuinka ähkyssä, syön lautasen tyhjäksi, sillä en halua jättää ruokaa, en vaan kykene. Siksi, ainakin minulle, on hyvä tapa se, että teen eväät itse, eli päätän etukäteen paljonko syön. Näin en ole ähkyssä ja työtehoni on parempi koko päivän. Tämän olen havainnut viimeisen parin vuoden aikana, vedettyäni useaan otteeseen ruokaähkyt työpaikkani ruokaloissa. Kerran viikossa se on ok, mutta päivittäin en siihen kykene tai halua ryhtyä.Pyri myös syömään niin paljon aitoja ruoka-aineita, kuin mahdollista, minimoi einesten käyttö ja nauti paljon vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja vettä! Tarvitsemme 2 litraa vettä vuorokaudessa.
3.HERKUT
Kuten totesin, itsehillintäni on nolla - tai toisaalta 100%. Välimuotoa ei ole. En ole niitä tyyppejä, joilla on suklaalevy kaapissa, ja sitten syödään kaksi palaa illassa. Ei onnistu. Syön sen kerralla ja sitten onkin maha kipeä.
Minulla on nyt vähän eri näkökulma tähän herkutteluun ehkä siksi, että tulen tosiaan lehmänmaidosta kipeäksi ja myös lähes kaikista kekseistä jne. Jos näin ei olisi, ehkä söisin niitä useammin tai eri tavalla, en tiedä. Toisaalta, syön herkkuina esimerkiksi kuivattuja hedelmiä, muutaman päivittäin. Mutta varsinaisesti, pyrin herkuttelemaan viikonloppuisin. Tai, jos vedän torstaina töissä kakkuöverit ja perjantaina leffassa herkkuja niin sitten skarppaan viikonloppuna. Tämä on helppoa, eikä vaadi mitään kalorien laskemista. Pidä vaan kiinni siitä, monenako päivänä herkuttelet. Ja okei, onhan määrillä tietenkin väliä, mutta osaat varmaan arvioida itse, mikä on järkevää.4.ALKOHOLI
Jos haluat vaikuttaa alkoholin käytön yhteydessä siihen, paljonko kuormitat kroppaasi sokerilla, jätä siiderit kauppaan. Nauti mielummin hyvää, kuivaa viiniä tai baarissa vodkadrinkkiä. Nippelitietona: esimerkiksi Sienna Miller laihdutti Factory Girl-elokuvan Edie Sedgwick-roolia varten vaihtamalla viinit vodkaan, niiden kalori- ja sokerimäärissä on huisi ero.
Jälleen kerran olen ehkä sikäli poikkeus, etten pysty juomaan käymistuotteita, kun en kestä hiivaa ja sokeria, eli luontaisesti tulee valittua kuivia, mielellään sokerittomia valkoviinejä, kossuvissy tai vodkaa appelsiinimehulla. Lempparini on kyllä vodka-karpalomehu-Russian Schweppes-mix. Kokeile!
Juon alkoholia suht harvoin, mutta tutkimusten mukaan lasi punaviiniä lounaalla on hyväksi verisuonille, lue blogaukseni aiheesta!
5.UNIKun nukut säännöllisesti, jaksat harrastaa elämääsi täydellä teholla. Minä tarvitsen 8 tuntia unta joka yö, sinä ehkä vähemmän - tai enemmän, itse sen tietää, mikä on tarpeeksi. Älä laiminlyö nukkumista, se kostautuu ärtyisyytenä, johon sitten helposti reagoi syömällä ihan vääriä ruokia, jota seuraa lihoaminen sekä jojolaihduttaminen.
Tietokoneella ei kannata olla juuri ennen nukkumaanmenoa, se heikentää unesi laatua. Tätä on tutkittu ja olen havainnut sen itsekin. Telkkarin katsomisessa on sama ongelma, mutta mielestäni lievempänä. Parasta on lukea ennen nukkumaanmenoa.
6.TYÖ
Nykytyöläisen hyvyyttä ihmisenä tunnutaan ikävän usein määrittelevän sillä, paljonko ylitöitä jaksaa tehdä. Se on perseestä, väärin ja epäterveellistä. Lopeta se. Okei, se ei ole helppoa, mutta ihan varmasti kökit töissä toisinaan turhaan, eikö? Tai jos tuntuu, että ylitöitä on tehtävä jatkuvasti, ota se puheeksi pomosi kanssa. Sille, että perustyöpäivän pituudeksi on määritelty 7,5 tuntia on syynsä, siitä kannattaa pitää kiinni, ihan oikeasti. Säännöllinen työaika (jos se vaan on mahdollista) helpottaa harrastamista, ruokailua ja ystävien tapaamista. Jälleen kerran: rutiini on hyvästä.
7.SÄÄNNÖLLISYYS
Rutiini ja säännöllisyys kuulostaa keski-ikäiseltä, mutta ei välttämättä ole sitä. Jo kivikaudella on eletty vuodenaikojen vaihtelun ja auringonnousun ja-laskun mukaan, kaikki on mennyt vuodesta toiseen about samalla kaavalla.
Kun syöt ja nukut säännöllisesti, huomaat parannusta elämänlaadussasi. Minulle rutiinit ovat liikunnan, ruoan, työntekemisen ja nukkumisen kannalta todella tärkeitä. Ei joka ilta tarvitse mennä klo 00:00 nukkumaan, mutta yleensä menen. Ja nousen klo 08:00. Se on minulle luonnollinen rytmi. Miehelleni se olisi 01-o9:00. Etsi omasi ja yritä noudattaa sitä niin monena yönä kuin mahdollista, kroppasi kiittää sinua.Kaiken edellämainitun jälkeen tärkeintä on tietenkin se, mikä sinusta tuntuu mukavalta ja mahdolliselta. Listasin havaintoja, joita olen itse tehnyt sekä rutiineja ja tapoja, jotka sopivat minulle. Joillekin ne saattavat toimia, toisille eivät. Alla vielä ylläolevat pointit tiiviimmin:
LIIKUNTA
- Harrasta niin paljon hyötyliikuntaa kuin mahdollista.
- Saliharjoittelu (+juoksumatto!) ja astangajooga tukevat toisiaan hyvin ja suosittelen niitä kaikille. Etsi laji, jonka parissa viihdyt.
- Aseta siis itsellesi viikkotavoite ja pysy siinä. Jos lipsut, urheile seuraavalla viikolla sitten enemmän.
- Ruoka vaikuttaa painoosi (ja hyvinvointiisi) enemmän kuin liikunta.
- Lopeta syöminen, kun olet täynnä.
- Ota yksi lautasellisen ruokaa: Ota kerralla kaikki, mitä aiot syödä, älä santsaa.
- Päätä etukäteen paljonko syöt ja pysy siinä.
- Pyri syömään niin paljon aitoja ruoka-aineita, kuin mahdollista: marjat, hedelmät ja vihannekset ruokalistalle nyt!
- Välttele - tai lopeta einekset.
- Herkuttele viikonloppuisin tai valitse tietyt karkkipäivät.
- Pidä kiinni siitä, monenako päivänä herkuttelet.
- Jos lipsahdat, lisää yksi liikuntapäivä viikko-ohjelmaasi.
- Jätä siiderit kauppaan!
- Suosi kuivia (vaikka jopa sokerittomia) viinejä.
- Vaihda välillä viini vodkaan.
- Kun nukut säännöllisesti, jaksat harrastaa elämääsi täydellä teholla.
- Vältä tietokoneella olemista ja tv:n tuijotusta juuri ennen nukkumaanmenoa.
- Vältä ylitöitä!
- Siihen, että perustyöpäivän pituudeksi on määritelty 7,5 tuntia on syynsä, muista se.
- ..ei ole keski-ikäistä :)
- Syö, nuku, työskentele ja urheile säännöllisesti.
- Etsi oma unirytmisi ja pysy siinä, kroppasi ja ystäväsi kiittävät sinua...
19 kommenttia:
Itsekin olisin unirytmiltäni tyyppiä 02-10, ja moni muukin tuttu on. Harmi vaan, että työelämä vaikeuttaa huomattavasti tämän tyyppisen rytmin toteuttamista, ellei tee vuorotyötä.
Eräällä ystävällä on jopa jäänyt työpaikkoja saamatta, kun hän on rehellisesti tunnustanut aamu-unisuutensa. Usein sanotaan, että aikaiseen herätykseen tottuu kyllä nopeasti, mutta minun kohdallani tuo ei ainakaan pidä paikansa. Työskentelin reilun puoli vuotta paikassa, jossa työt aloitetiin seitsemältä, eikä tuo puoli vuotta ainakaa ollut riittävä aika unirytmin muuttamiseen.
itselle rutiinit on elintärkeitä, en tulisi toimeen ilman niitä! ja rutiineihin kuuluu kaikki nuo mainitsemasi asiat ja muutama muukin.
harmittaa vain se, kuinka harva tajuaa rutiinien hyvää ja tärkeää vaikutusta mielelle ja keholle. tosi moni kaveri, jotka on 25-30wee on kauhean hukassa ja valittavat siitä, kun eivät tiedä mitä haluavat tai mitä tehdä elämässä. ensimmäinen asia mitä AINA joka ikinen kerta ehdotan, on rutiinien hankkiminen elämään, se vain on niiiiin totta että ulkoinen järjestys luo sitä rauhaa ja järjestystä sisällekin. kukaan vaan ei tunnu uskovan mua, tai ei ainakaan niin paljoa että olisi valmis "hankkimaan" tiettyä rytmiä elämäänsä.
ja se harmittaa niin kovin paljon, tulee paha mieli toisten puolesta, onnellisuus, tai ennemminkin tyytyväisyys ja hyvä olo kun on niin paljon kiinni itsestä, ja asioista joita teet. ei kukaan toinen ihminen voi näitä asioita sulle tehdä tai tuoda niitä valmiina lautasella eteesi. on hieman nähtävä vaivaa, että saa asiat järjestykseen ja pystyy sitten alkamaan näkemään ja kuulemaan itseään.
eli siis hieno blogaus!! tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat kriittisesti olemiseen ja elämiseen. kunpa vaan kaikki ottaisivat neuvosta vaarin..
Olipa ihana postaus Noora. Varsinkin kommenttisi ylitöiden tekemisistä osuivat naulan kantaan omassa elämässäni. Tein yli vuoden työtä, jossa odotettiin, että jokainen työntekijä on valmis laittamaan oman elämänsä hyllylle, kun töissä tarvitaan. Irtisanoin itseni viikko sitten ja samalla tuntui siltä, kuin olisi iso kivi tippunut harteiltani. Kiitos siis tsemppaavasta postauksestasi!
Kiitos muutenkin informatiivisesta ja inhimillisestä blogistasi. Luen sitä päivittäin!
Voi mahdoton miten viisasta tekstiä! Olen samaa mieltä ihan kaikesta. Niiiin yksinkertaisia asioita, mutta ehkä juuri siksi välillä niin vaikeita toteuttaa. Ihminen kun on (tai ainakin minä tunnustan olevani) luontaisesti laiska ja mukavuudenhaluinen ja on vähän turhan helppoa sortua koko suklaalevyyn tai juuttua surffailemaan nettiin lenkin sijaan. Tällaiset tekstit antavat taas lisäuskoa ja ajattelemista. Kiitos näistä!
Loistavaa, voisin korvata jokaisen roskalehden ihmedietin tällä! Tai sitten vain yksinkertaisella "syö vähemmän kuin kulutat" -toteamuksella. Joka keväiset laihdutus- ja elämänmuutos oppaat on ihan kamalaa luettavaa, ja pelottavan moni uskoo niihin. En ehkä itsekään elä kamalan hyvin, mutta ainakin tiedän sen..
Oi kuinka positiivisia viestejä!
O.S.:Totta, uuden unirytmin löytyminen (esim. työn takia) voi olla tosi pitkä prosessi ja aina se ei edes onnistu.
Riikka:Totta, rutiini luo sisäistä rauhaa.Se pitää paikkansa.
Anonyymi:Hyvä! Liian harva irtisanoutuu huonosta tai epätyydyttävästä työsuhteesta. meidät kun opetetaan pelkäämään, ettei uutta työtä löydy ja nöyristelemään. Kun oman osaamisensa tiedostaa ja on rohkea, löytää varmasti uuttakin!
Arja:Oih, kiitos.Minä jumitan kanssa tietokoneella nykyään ihan hirveästi, mutta blogi on sen arvoinen :) Rutiinien kautta tulee onneksi urheiltua, muuten se saattaisi helposti jäädä.
A:"Syö vähemmän kuin kulutat" on tehokas kiteytys. Toisinaan on vaan vaikea tiedostaa, mikä määrä on tarpeeksi tai tarpeeksi vähän.
Kiitos hyvästä ja fiksusta tekstistä... Taidan laittaa linkin parille kaverille, kenen kanssa aina kiistellään näistä asioista :P
huihai, tulipa mieleeni että ootko lukenut Paula Heinosen kirjallisuutta näistä maha/suolisto ongelmista? tai noh, tietenkin oot.
mutta siis ihan yleisestikin, jos ihmisiä kiinnostaa, niin esim. kyseisen asiantuntijan "Vihdoinkin hyvä olo- suolisto kuntoon ruokavalion avulla" on erittäin hyvä ja avulias teos kaiken tuon alueen ongelmien/asioiden ymmärtämiseen!! Ja sopii siis ihan muutenkin, vaikka ongelmia ei olisikaan, tietoa löytyy vaikka millä mitalla ja ohjeita terveelliseen ja terveyttä edistävään elämään.
niin tästä kirjallisuus asiasta olisikin ihan kiva kuulla lisää, siis jos sulla noora on jotain älyttömän hyviä teoksia tiedossa, mistä löytyy vielä lisää tietoa näistä asioista!
Riikka:en ole lukenut! Mutta luen nyt! Olen lähinnä lukenut ulkomaista kirjallisuutta, tosin juuri nyt tuli mieleeni kirja, Kivikautta kiloille, jonka luin monta vuotta sitten. Sen kirjoittaja on Heljä Suuronen-Geib, lisätietoa osoitteessa:http://hypnopaleolaihdutus.com/kivkk.html
Huh.Olen kamalassa kiireessä, laitan lisää kirjavinkkejä myöhemmin!
rutiinit ovat kyllä suorastaan ihania :)
yhdessä kappaleessa rytmin tärkeys on mielestäni sanottu hyvin: "arjen huojentavaa rauhaa". (taitaa olla johanna kurkelan esittämä kipale, jos jotakuta kiinnostaa.)
ja siitähän siinä tosiaan on kysymys. joskus loman jälkeen on niin ihana palata arkeen ja toimivaksi todettuun rytmiin.
Liina:Totta. Lomalta palatessaan on ihanaa päästä taas takaisin rutiinien pariin, vaikka lomailu ihanaa onkin...
Tulin tänne kommentoimaan, että hirveän hyvä juttu, mutta näköjään aika moni muu oli ehtinyt ensin. :)
Joka tapauksessa, kirjoitit asiaa.
Itsekin olen pysynyt saman painoisena (pitkälti noilla konsteilla) viimeiset 15 vuotta, vaikka olen saanut välissä lapsiakin. Enkä minäkään harrasta varsinaisesti liikuntaa paitsi hyötysellaista ja astangajoogaa - se on ihanaa.
Pistän lusikkani tämän postauksen soppaan.
Minulla on tämä kliseinen ongelmaksi koitunut elämänvaihe, eli lapsi, joka heräilee öisin syömään pari kolme kertaa. Tai heräilee muuten vaan, mutta joka tapauksessa, herään minäkin syvimmästä unestani.
Asia on kuitenkin niin, että kun tätä on jatkunut yli vuoden, tästä rytmistä on tullut säännöllinen unirytmini ja jaksan varsin hienosti. Ainoastaan levottomampien öiden jälkeen olen väsynyt.
Näin ollen sanon kaikille yöheräilyjä hirvittävänä peikkona pitäville äideille (tai tuleville äideille): Kun siitä tulee säännöllistä, se on kuin nukkuisit koko yön. Pääasia on, että unta kertyy tarpeeksi. Muutaman minuutin hereilläolo siinä välissä ei ole pahasta.
Mainittakoon tosin, että nukun lapseni kanssa vierekkäin ja imetän, joten ruokailutilanne on astetta helpompi, kuin jos sängystä pitää nousta ja pullo lämmittää. Mutta ehkä siinäkin on hyvä sauma miettiä, kumpi sitten on oikeasti vaivalloisempaa elämää. Imetys vai pullotus.
En tiedä, luetko vanhoja kommentteja, eli katsotko kommenttien saapumiset mailistasi, mutta sanon, että IHANA BLOGI. Juuri tällaista olen kaivannut, kun koneellaoloon on niin vähän aikaa. Täällä on kaikki, mitä minun tarvitsee tietää koko perheen elämänölaadun parantamiseksi!
Metsienmamma: Jess, kivaa että löysit tänne mamma!! Luen toki vanhojenkin postausten kommentit, saan kaikista kommenteista tiedon suoraan mailiini! Kuullaan taas :)
kateeksi käy.. oma rytmini perustuu työaikoihin, eli 05:00-21:30 tai 10:00-02:00
Tuntuu että vapaa-ajalla ei kerkiä mitään tekemään, tosin elimistölläni menee aina aikaa vaihtaa aamusta ilta vaihteelle.. harmi sinäänsä =(
Tämä on täysin henkilökohtaiseen kokemukseen perustuva henkilökohtainen huomioni:
Kun olen seurannut tuttaviani (kaikenikäisiä, aina +80 saakka) ja niitä henkilöitä, jotka pysyvät normaalilla nykyruokavaliolla hoikkina tai normaalipainoisina yhdistää yksi tekijä verrattuna niihin, joiden paino nousee: näläntunteeseen reagointi.
Hoikat ja normaalipainoiset kontrolloivat tarkasti annoskokoja sekä aterioiden ja välipalojen lukumääriä (koostumuksella normaaliruokavaliolla ei ole merkitystä). He eivät ryntää syömään heti kun vatsalaukku tuntuu tyhjältä. He tarvitsevat ruokaa "nyt ja heti" vasta kun heille kehittyy selviä verensokerin voimakkaaseen laskuun liittyviä fyysisiä oireita. Mässäyksen jälkeen kevennetään rajusti seuraavina päivinä, todella rajusti.
Lihoneet ja lihovat eivät tarkkaile annoskokoja samalla tavalla, vaan vatsa täytetään joka kerran kunnolla. Heti kun vatsalaukku tuntuu tyhjältä sitä pyritään täyttämään uudelleen. Mitä hanakampaa on täyttäminen sen pahempaa lihominen.
Eli hoikat ja normaalipainoiset sietävät nälkää. Eli se vanha viisaus: syö vähemmän kuin kulutat.
Nyt tiedän henkilökohtaisesta kokemuksesta, että painon voi pitää normaalina myös muuttamalla ruokavaliotaan ja nälkä ei enää kuulu yhtälöön. Oletan, että toimivia ruokavalioita on useita. Se mikä niitä yhdistää on, että ne uivat enemmän tai vähemmän vastoin "virallisterveellistä ruokavaliosuositusta".
Lisäisin vanhaan postiin: ulkoile.
-AT
vitsi, olipas hyvä postaus tosiaan. olen tuossa heräillyt vaatimattomasti vasta klo 12 (nukkumaan kun menin vasta reippaasti puolen yön jälkeen...), huomasin kuinka ulkona paistoi aurinko koko viikon kestäneen sateen jälkeen, avasin kaikki verhot niin että valoa pääsi ihan sisäänkin asti. nautin ihanan rauhallinen tarkoin mietityn aamupalan kurkkutomaatti ruisleipineen, tuoreappelsiinimehuineen......
luin ensin pupulandian jennin postauksen (http://pupulandia.blogspot.com/2009/10/puolimaraton-takana-mitas-nyt.html) ja sitten tämän. nyt tuli sellainen fiilis, että panen lenkkivaatteet päälle ja tunnin kuluttua (kun tuhti aamupalani on ehtinyt laskeutua vatsaan asti.....heh) lähden nauttimaan lokakuun auringosta ihan lenkkipolulle asti. kiitos noora!
Haluan muuten kommentoida tuota unimäärää. Jotkut ihmiset suorastaan leuhkivat sillä, miten tarvitsevat pelkästään 5 tuntia unta yössä. On toki totta, että joillekin tämä sopii (esim. oma isäni on aina nukkunut 5 tuntia yössä ja onkin aikamoinen rautavaari vieläkin). Mutta enimmäkseen ihmiset jotka näin väittävät, eivät vain tiedosta omaa unitarvettaan. Oikeasta unimäärästä on nyt ollut paljon puhetta lehdissä, ja tuntuu, että niiden myötä nämä "siis 7-8 tuntia on ihan liian paljon!"-tyypit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Omassa kaveriporukassakin alettiin väittää, että 5 tuntia on ihan hyvä.
Vaikka sanotaan, että poikkeuksia on, suurimmalle osalle 8 tuntia on juuri sopivasti. Se, että joku muu kykenee elämään 3-5 tunnin yöunilla, ei tarkoita että muidenkin pitäisi. Ne kaverini, jotka yrittivät sitä 5 tunnin unta, päätyivät lopulta takaisin siihen n. 8 tuntiin/yö. Yllättäen alettiin myöntää että oli sitä vähän sekava olo päivisin ja tuntui, että kaikki energia meni siihen kun yritti keskittyä siihen, että piti keskittyä. Onko ihmekään kun koko ajan nukutti ja toimi vajaasti? Antakaa edes itsellenne tilaisuus kokeilla pidempiä yöunia jonkin aikaa.
PS. Edelleenkin, poikkeuksia löytyy molempiin suuntiin, ei tarvitse alkaa todistella sitä. Olen nähnyt omin silmin että joillekin se riittää. Mutta väitän, että suurin osa sellaisista, jotka väittävät alle 7 tuntia riittävän, eivät vain ole kokeilleet nukkua pidempään joka yö vaikkapa viikon verran. :)
-Nökkönen
Lähetä kommentti