Gmo-vastaisuus on levinnyt maailmalla ja etenkin Yhdysvalloissa, jossa ihmiset ovat sairastuneet geenimuuntelulla käsiteltyjen ruoka-aineiden vuoksi. Esimerkiksi tomaattiin kampelasta siirretty kylmänsietogeeni on aiheuttanut kala-allergikoille allergisen reaktion, kukapa kala-allergikko tajuaisi vältellä tomaattia?! Vastaavia tapauksia on muitakin. Pähkinäallergikko olisi kenties hengenvaarassa syödessään vihannesta, johon on siirretty geenejä pähkinästä.Geenimuuntelu on tulevaisuudessa kenties uusia ovia avaava teknologia, mutta nykytilassaan siinä on vielä liian monia epävarmuustekijöitä ja sattumia. Gmo-ruoan vaikutuksista ihmiseen ei ole tarpeeksi tietoa ja on järkyttävää, että me syömme jotakin, josta ei ole täyttä varmuutta. Voit lukea laajemman gmo:n etuja ja haittoja puntaroivan juttuni täältä.
Jeffrey M. Smithin kirja Petoksen siemenet on hyvä gmo-opus. Teos arvioi geenimuunneltuja elintarvikkeita ja keskittyy kuvailemaan niiden hyväksymisprosessin toimimattomuutta sekä tiedemaailman ja viranomaisten riippuvuutta suuryrityksistä. Kirja paneutuu myös moniin geenitekniikkaan liittyviin skandaaleihin. Lainaa ja lue se!No mutta gmo sikseen, miltä tuntuisi syödä kloonattua lihaa? Se ei ole utopiaa vaan arkipäivää hyvinkin pian. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA sekä yhdysvaltalainen FDA, Food and Drug Administration hyväksyivät tammikuussa kloonatulla karjalla tuotetun lihan ja maidon myymisen kuluttajille. Mahtavaa.
3 kommenttia:
Hämmästyttävän tasaisesti ihmiset reagoivat tähän kloonausjuttuun, molempiin leireihin riittää sakkia. Bloggasin tästä tammikuun puolella ja olen edelleen hämmentynyt.
Jams: eikö olekin ihmeellistä? Että on ihmisiä, jotka eivät lainkaan keseenalaista kloonin syömistä, en voi uskoa sitä.
En ymmärrä, mikä kloonauksessa saa ihmiset niin kauhistumaan. Minua ottaa päähän myös ihmisten tapa pelätä kaikkea uutta. Geenimuuntelu on nykyisellään vielä hyvin kehittymätöntä, se on totta, mutta tällaiset ekoterroristit vain pilaavat maailmaa mullistavan tekniikan alkuunsa.
En tietenkään hyväksy sitä, että tuotteita ei testata kunnolla ennen markkinoille päästämistä, mutta luomutuotanto tuskin on ratkaisu maailman ongelmiin. Kun tuottavuus laskee, tarvitaan lisää pinta-alaa, ja sitä haetaankin yleensä sitten sademetsien hakkuulla.
Idealistina toivoisin lannoitteetonta ja myrkytöntä viljelyä, joka ei saastuttaisi ympäristöä, mutta tuottaisi kuitenkin tarpeeksi, jotta yhteiskunnan ei tarvitsisi palata hakemaan elatusta alkutuotannosta.
Kunhan ärsyynnyin tuosta "Petoksen siemenet"-propagandasta.
Lähetä kommentti