Tällaisena päivänä on täysin oikeutettua lahjoa itseään ruoalla. Minulle täydellistä ruokaa on sushi. Japanilainen ruokakulttuuri teki minuun suuren vaikutuksen vieraillessani siellä vuonna 2004. Takaisin olen menossa heti, kun olen rikas ja omaan kaksi vapaata kuukautta.Japanilaiset elävät tunnetusti pitkään ja ovat myös erittäin terve kansa. Tosin, kyllä syöpä japanilaisten keskuudestakin löytyy: suolistosyöpä on kuulemma yleisempi kuin esimerkiksi meillä, koska japanilaisten kuidun saanti on niin pientä. Muutamaan kertaan mainitsemani vatsavaivat katosivat omalla kohdallani 10 päivän Japanin visiitilläni kokonaan ja se oli alkuun paneva voima ruoanyliherkkyysselvitysprojetissani. Kun kerran kärsin oireista Suomessa jatkuvasti ja viikko Japanissa oli täysin jotain muuta (ruoan jälkeen ei koskaan ollut mitään vatsaongelmia), päättelin, että joku ruoka-aine täällä kotona on syy ongelmiini.
Japanilaiset syövät paljon tuoretta. Tuoreus on kokille kunnia-asia: mitä tuoreempaa, sen arvokkaampaa. Ravinto koostuu pääasiassa vihanneksista, riisistä ja kalasta ja vihreästä teestä. Kuka tahansa voi päätellä aika helposti, että kyseessä on lähes ihanteellinen ruokavalio. Hotelliaamupalalla ei ollut kroisantteja, vaaleita pullamössösämpylöitä, marmeladeja ja jogurttia, vaan misokeittoa, hedelmiä, kalaa ja vihanneksia. Ja vihreää teetä, tietenkin. Voin sanoa, että päivä käynnistyy ihan vähän paremmin ja energisemmin japsiaamiaisen jälkeen.
Tajusin jo matkallani, että en koskenut lehmänmaitoon kertaakaan koko matkalla.
Enkä hiivaan. Reissusta palatessani aloitin yritysten ja erehdysten kautta ruokavaliokokeiluni ja nyt vuosien jälkeen, olen vihdoin saanut eliminoitua hiivan täysin ja lehmänmaidonkin tosi hyvin. Esimerkiksi tekemäni myslin kanssa käytän aina kauramaito Oatlya, joka on ihan mahtava tuote! Oatly on makeampaa kuin maito, muttei ällömakeaa niin kuin Hyla-maito. Oatly toimii esimerkiksi perunamuusissa ja letuissa - ruoanlaitossa yleensä - paremmin kuin oikea maito, sillä se on vähän sameampaa. Pelkältään sitä tosin ei ehkä tee mieli juoda.
Itselle oikean ruokavalion löytäminen vaatii nimenomaan korvikeruokien etsintää ja niihin toteuttelua ja Oatly oli ratkaisu minun maidottomaan elämääni. Hiiva puolestaan voi olla hankala monelle, sitä kun on lähes kaikessa leivässä, ja pullissa. Mutta oikeassa ruisleivässä ei ole hiivaa, se sisältää ruista, vettä ja suolaa. Tällaista ruipparia kyllä saa aika monesta kaupasta. Ärsyttävän monissa ruisleivissäkin kuitenkin on hiivaa ja vehnää, vaikka ne myydään ruisleivän nimellä. Tuoteseloste vaatii tarkkaa syynäystä. Ne penteleet änkee hiivan ja vehnänsä joka hemmetin leipään!
Japanilaisesta ruokavaliosta ja ruoasta tulen kirjoittamaan vielä monta kertaa ja eiköhän hiivankin pariin palata... Nyt lähden uhmaamaan myrskyä, sushi here I come!
3 kommenttia:
Oletko jo tutustunut teokseen Japanilaiset eivät vanhene, eivätkä liho, jonka on kirjoittanut Naomi Moriyama?
Vielä kun se ei olisi jatkuvaa valkaistun riisin juhlaa, niin kaikki olisi hienosti.
Joo luin sen vuosi sitten ja se on kyllä erittäin hyvä opus kaikkine resepteineen! Valkoinen riis ei ehkä ole yhtä terveellistä kuin täysjyväriisi, mutta kyllä se vehnän(=pastan, spagetin ja leivän) voittaa mennen tullen...
Heips. Ystäväni sylkäisi saman tien saadessaan kerran maistaa kauramaitoa. Itse taas rakastan sen pehmeää ja hieman karvaista 8positiivisessa mielessä) koostumusta.
Lähetä kommentti